Tyttöystäväni ei halua lapsia ja minä haluan
Hei, olen 30v mies ja olen seurustellut tyttöystäväni kanssa hieman yli 2 vuotta. Olemme noin saman ikäisiä. Ongelmana on se että minä haluan lapsia tulevaisuudessa ja tyttöystäväni ei vielä tiedä haluaako hän. Tällä hetkellä hän ei usko että haluaa mutta hänen sanojensa mukaan ehkä hänen mielensä voi muuttua tulevaisuudessa.
Eli kannattaako minun pysyä tässä parisuhteessa ja odottaa ja toivoa että hänen mielensä ehkä joku päivä muuttuisi? Vai pitäisikö minun jättää tämä suhde ja etsiä uusi kumppani joka on enemmän samalla viivalla kanssani tämän lapsi asian kanssa?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Miesten on helppo haluta lapsia, koska suurin osa ei ota kokonaisvastuuta lapsista. Osa ei pidä edes muutaman viikon vanhempainvapaata, ja kun arki koittaa yleensä kahden lapsen jälkeen, ei ole enää yhteistä aikaa, tulee avioero ja vastuu lapista jää suureksi osaksi äidille. Isä voi leikkiä viikonloppuisää ja käydä lasten kanssa hampurilaisella. Naisen koko elämä on siinä ja pysyy seuraavat 20-30 v.
On niin helppoo olla mies (kuka tekee laulun tästä :D)
Huoh. Ihan itsehän jokainen sen valitsee, miten haluaa lapsiaan hoitaa ja kasvattaa. Älä tee lapsia sellaisen miehen kanssa, joka ei halua niitä hoitaa, jos et halua. Ei se ole sen vaikeampaa.
Ei Suomessa naisiakaan aseella uhaten pakoteta kotiin lapsia hyysäämään. Älä hyysää, jos et halua.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlainen tilanne. Mies halusi lapsia, minä en. Sanoin, että en tule lapsia tekemään ja voi etsiä kumppanin, jolla yhteneväiset toiveet tulevaisuudelle.
Mies selitti miten mieleni tulee muuttumaan. Olen nyt 50v, ei ole muuttunut. Ei saanut mies lapsiaan. Sanoin, että olemalla minun kanssani hän valitsee lapsettomuuden. Ei mennyt perille.
Jos niitä haluat, etsi sellainen, joka niitä myös haluaa. Naisystäväsi todennäköisesti ei halua, mutta ei halua katkaista suhdetta. Sullakin alkaa ikää tulla: on varmaan mukavampi olla nuorempi isä.
Millä mielellä miehesi on nyt, kun et muuttanutkaan mieltäsi?
Tässä ap:n tapauksessa lienee se ero, että mies ottaa tosissaan sen, että nainen sanoo ettei halua lapsia. Toisin kuin sinun miehesi.
Vierailija kirjoitti:
Miesten on helppo haluta lapsia, koska suurin osa ei ota kokonaisvastuuta lapsista. Osa ei pidä edes muutaman viikon vanhempainvapaata, ja kun arki koittaa yleensä kahden lapsen jälkeen, ei ole enää yhteistä aikaa, tulee avioero ja vastuu lapista jää suureksi osaksi äidille. Isä voi leikkiä viikonloppuisää ja käydä lasten kanssa hampurilaisella. Naisen koko elämä on siinä ja pysyy seuraavat 20-30 v.
On niin helppoo olla mies (kuka tekee laulun tästä :D)
Miksi se olisi miehille sen helpompaa? Vapauttaako kikkeli vastuusta?
Kasvattakaa munasarjat ja älkää suostuko mihin tahansa. Ihan turha syyttää ketään muuta siitä, jos itse valitsee tyytyä elämään, jota ei olisi halunnut.
Minulla auttoi se että kapitalismin hengessä säästin summan naiselle maksuksi synnytyksestä ja sitten 80 000e lapsen kasvatusta varten ensimmäiselle kymmenelle ikävuodelle.
Tyttöystävä mietti hetken (neljä päivää asiaa), kyseli että mistä olin saanut rahat. En kertonut hänelle. Kerroin että eivät ole lainaa vaan ihan hankittu liiketoimilla.
Hän suostui, mutta ihmetteli että en halunut naimisiin. Lapset saavat siis äitinsä sukunimen.
Totesin että minulle ei nimet merkitse mitään. Haluan vain lapsia koska muuten masennun ja elämältä menee suunta. Olin sen ikäinen mies että luonnollinen ihmisen elämänkaari vaati asiaa hyvinvointinikin mukaisesti.
Olin lihaksikas nuorekas ja alfa. Pelkäsin että jos jään lapsettomaksi, niin hormonitoimintanikin luonnollisesti näivettyy. Ihmisenä tarvitsen vauvojen tuottamaa hormonia ja yhteneväisyyden tunnetta. Muuten on vain minä ja minuus syö itsensä sisältä.
Olemme vieläkin yhdessä ja voimme loistavasti. Vauvani oli supernero jo syntyessään.
Nyt hän on luokkansa priimus ja isäänsäkin etevämpi ihmenero.
Elämä jatkuu etätöiden ihmemaailmassa. Nyt melkein kaksitoista vuotta syntymästä totean että kyllä kannatti kova työ.
Hanki ap pääomaa ja osta vauva itsellesi. Tarjoa naaralle maksu synnytyksestä vaikka käteisellä.
Todista konkreettisesti että kykenet ostamaan vauvalle palvelut ja kodinhoidon.
Voi olla että mieli muuttuu, voi olla että ei muutu.. todennäköisesti muuttuu kun ikää tulee hieman lisää, mutta se ei tietenkään ole varmaa.
Suurin ongelma on, että että tämän epävarmuuden takia et pysty sitoutumaan tyttöystävääsi kunnolla.
Mutta jos olet ihan rehellinen, niin olisitko itsekään valmis perheen perustamiseen vielä? Kehottaisin että laitat ensin omaa henkilökohtaista elämääsi siihen kuntoon, että perheen perustaminen olisi järkevää. Kun olet henkisesti riittävän kypsä, ja taloudellisestikin valmis perheen perustamiseen, voi olla että tyttöystäväsikin on. Jos taas ei ole, niin... maailma on täynnä naisia jotka haluavat perustaa perheen.
Kyse on pohjimmiltaan sukupuolten erosta:
* Miehet "tietävät haluavansa elämänsä aikana lapsia"
* Naiset "eivät ole varmoja haluavatko koskaan lapsia" - kunnes vauvakuume iskee
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan naiset jotka todella eivät halua lapsia tietävät sen jo hyvin varhain, eikä heillä ole tuollaista 'ehkä mieleni muuttuu myöhemmin' tunnetta. On toki mahdollista että tyttöystäväsi mieli tosiaankin vielä muuttuu, mutta noin isossa asiassa en varmaankaan itse ottaisi riskiä ja etsisin pikimmiten kumppanin joka todella haluaa lapsia. Tässä asiassa kun ei voi tehdä kompromissia ja olla vain 'vähän' raskaana.
56v. vela
No minulla on eri kokemus. Itse en halunnut vielä kolmekymppisenä lasta, mutta viisi vuotta myöhemmin olin kahden lapsen onnellinen äiti. Paras ystäväni sen sijaan ei "koskaan" halunnut lasta, mutta 35-vuotiaana tapasi elämänsä miehen ja hankki pari vuotta myöhemmin tämän kanssa lapsettomuushoidoilla kaksoset ja on ratkaisuunsa hyvin tyytyväinen.
Toinen ystäväni puolestaan yritti miehensä kanssa lasta pitkään, mutta heille tuli ero ja uuden miehensä kanssa päättivät elää lapsettomina.
Että kyllä mieli voi muuttua moneenkin kertaan.
Mitä tulee ap:hen, niin kannattaa miettiä, miten tärkeää isäksi tuleminen hänelle on. Miehenä hänellä on kyllä aikaa vähän odottaa ja katsoakin. Biologinen kello ei tikitä ihan yhtä kiivaasti.
N53
Operaatio Oolanni kirjoitti:
Minulla auttoi se että kapitalismin hengessä säästin summan naiselle maksuksi synnytyksestä ja sitten 80 000e lapsen kasvatusta varten ensimmäiselle kymmenelle ikävuodelle.
Tyttöystävä mietti hetken (neljä päivää asiaa), kyseli että mistä olin saanut rahat. En kertonut hänelle. Kerroin että eivät ole lainaa vaan ihan hankittu liiketoimilla.
Hän suostui, mutta ihmetteli että en halunut naimisiin. Lapset saavat siis äitinsä sukunimen.
Totesin että minulle ei nimet merkitse mitään. Haluan vain lapsia koska muuten masennun ja elämältä menee suunta. Olin sen ikäinen mies että luonnollinen ihmisen elämänkaari vaati asiaa hyvinvointinikin mukaisesti.
Olin lihaksikas nuorekas ja alfa. Pelkäsin että jos jään lapsettomaksi, niin hormonitoimintanikin luonnollisesti näivettyy. Ihmisenä tarvitsen vauvojen tuottamaa hormonia ja yhteneväisyyden tunnetta. Muuten on vain minä ja minuus syö itsensä sisältä.
Olemme vieläkin yhdessä ja voimme loistavasti. Vauvani oli supernero jo syntyessään.
Nyt hän on luokkansa priimus ja isäänsäkin etevämpi ihmenero.
Elämä jatkuu etätöiden ihmemaailmassa. Nyt melkein kaksitoista vuotta syntymästä totean että kyllä kannatti kova työ.
Hanki ap pääomaa ja osta vauva itsellesi. Tarjoa naaralle maksu synnytyksestä vaikka käteisellä.
Todista konkreettisesti että kykenet ostamaan vauvalle palvelut ja kodinhoidon.
Ja sitten sä heräsit ja pyysit äidiltäsi pullaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tyttöystäväsi olisi ehdottoman varma että ei koskaan halua lapsia, niin silloinhan valinta olisi sinulle helppo tehdä, eli ero ja uuden etsintä.
Mutta tuollainen "ehkä" on paljon vaikeampi tilanne. Ei kai tuossa voi tehdä muuta kuin miettiä elämää vaikkapa 10 vuoden kuluttua, ja mikä voisi olla tilanne silloin. Vaihtoehdot (oletetaan nyt että yleensä voitte saada lapsia):
- pysyitte yhdessä. Tyttöystävä ei muuttanut mieltään. Elätte kahdestaan lapsettomina.
- pysyitte yhdessä. Tyttöystävä muutti mieltään. Elätte lapsiperheenä.
- erositte. Tyttöystävä ei muuttanut mieltään. Sinä elät lapsiperheessä uuden naisen kanssa.
- erositte. Tyttöystävä muutti mielensä. Elätte molemmat lapsiperheissä uusien kumppaneiden kanssa.
Sitten mietit mitkä noista vaihtoehdoista olisivat sellaisia että voit niiden kanssa elää. Ja siitä sitten eteenpäin.
Ja tietysti voi käydä niinkin, että eroatte, tyttöystävä muuttaa mielensä ja saa lapsen uuden kumppanin kanssa, ja sinä et löydäkään uutta kumppania.
Tai vaihtoehto, joka on myös aika todennäköinen
-Eroatte etkä enää löydä hyvää kumppania lastentekoon
Jos olisit osoittautunut loistavaksi isäehdokkaaksi, ehkä olisi muuttunut kylläksi.
Huvittaa miten sua neuvotaan "etsimään uusi".
Kuten kaikki tietää parisuhteet ei kasva puissa, eikä kukaan halua tehdä lapsia ennen kuin hyvään suhteeseen.
Sitä paitsi voit olla hedelmätön, tai hypoteettinen "uusi" voi olla hedelmätön.
Operaatio Oolanni kirjoitti:
Minulla auttoi se että kapitalismin hengessä säästin summan naiselle maksuksi synnytyksestä ja sitten 80 000e lapsen kasvatusta varten ensimmäiselle kymmenelle ikävuodelle.
Tyttöystävä mietti hetken (neljä päivää asiaa), kyseli että mistä olin saanut rahat. En kertonut hänelle. Kerroin että eivät ole lainaa vaan ihan hankittu liiketoimilla.
Hän suostui, mutta ihmetteli että en halunut naimisiin. Lapset saavat siis äitinsä sukunimen.
Totesin että minulle ei nimet merkitse mitään. Haluan vain lapsia koska muuten masennun ja elämältä menee suunta. Olin sen ikäinen mies että luonnollinen ihmisen elämänkaari vaati asiaa hyvinvointinikin mukaisesti.
Olin lihaksikas nuorekas ja alfa. Pelkäsin että jos jään lapsettomaksi, niin hormonitoimintanikin luonnollisesti näivettyy. Ihmisenä tarvitsen vauvojen tuottamaa hormonia ja yhteneväisyyden tunnetta. Muuten on vain minä ja minuus syö itsensä sisältä.
Olemme vieläkin yhdessä ja voimme loistavasti. Vauvani oli supernero jo syntyessään.
Nyt hän on luokkansa priimus ja isäänsäkin etevämpi ihmenero.
Elämä jatkuu etätöiden ihmemaailmassa. Nyt melkein kaksitoista vuotta syntymästä totean että kyllä kannatti kova työ.
Hanki ap pääomaa ja osta vauva itsellesi. Tarjoa naaralle maksu synnytyksestä vaikka käteisellä.
Todista konkreettisesti että kykenet ostamaan vauvalle palvelut ja kodinhoidon.
Todella... epävakaata käytöstä. Ei tästä oikein muuta osaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Miesten on helppo haluta lapsia, koska suurin osa ei ota kokonaisvastuuta lapsista. Osa ei pidä edes muutaman viikon vanhempainvapaata, ja kun arki koittaa yleensä kahden lapsen jälkeen, ei ole enää yhteistä aikaa, tulee avioero ja vastuu lapista jää suureksi osaksi äidille. Isä voi leikkiä viikonloppuisää ja käydä lasten kanssa hampurilaisella. Naisen koko elämä on siinä ja pysyy seuraavat 20-30 v.
On niin helppoo olla mies (kuka tekee laulun tästä :D)
Kyllä me naiset ollaan niin uhreja. :( Ja jos ei olla niin sitten keksitään tekosyitä että ollaan kumminki! Eiks nii tytöt?!!
T. Jemina, kuuden äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyttöystäväsi olisi ehdottoman varma että ei koskaan halua lapsia, niin silloinhan valinta olisi sinulle helppo tehdä, eli ero ja uuden etsintä.
Mutta tuollainen "ehkä" on paljon vaikeampi tilanne. Ei kai tuossa voi tehdä muuta kuin miettiä elämää vaikkapa 10 vuoden kuluttua, ja mikä voisi olla tilanne silloin. Vaihtoehdot (oletetaan nyt että yleensä voitte saada lapsia):
- pysyitte yhdessä. Tyttöystävä ei muuttanut mieltään. Elätte kahdestaan lapsettomina.
- pysyitte yhdessä. Tyttöystävä muutti mieltään. Elätte lapsiperheenä.
- erositte. Tyttöystävä ei muuttanut mieltään. Sinä elät lapsiperheessä uuden naisen kanssa.
- erositte. Tyttöystävä muutti mielensä. Elätte molemmat lapsiperheissä uusien kumppaneiden kanssa.
Sitten mietit mitkä noista vaihtoehdoista olisivat sellaisia että voit niiden kanssa elää. Ja siitä sitten eteenpäin.
Ja tietysti voi käydä niinkin, että eroatte, tyttöystävä muuttaa mielensä ja saa lapsen uuden kumppanin kanssa, ja sinä et löydäkään uutta kumppania.
Tai vaihtoehto, joka on myös aika todennäköinen
-Eroatte etkä enää löydä hyvää kumppania lastentekoon
So? Parempi sekin on kuin elää ihmisen kanssa jonka kanssa oli eri intressit.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit osoittautunut loistavaksi isäehdokkaaksi, ehkä olisi muuttunut kylläksi.
Huvittaa miten sua neuvotaan "etsimään uusi".
Kuten kaikki tietää parisuhteet ei kasva puissa, eikä kukaan halua tehdä lapsia ennen kuin hyvään suhteeseen.Sitä paitsi voit olla hedelmätön, tai hypoteettinen "uusi" voi olla hedelmätön.
Tai sitten nykyinen jää ensi kuussa auton alle lähtiessään aamulla töihin. ---> kannattaa jättää nykyinen tästäkin syystä, ei tarvitse surra niin paljon.
Kun tapasin mieheni ja lasteni isän, niin hän sanoi, ettei halua lapsia. Jatkoin kuitenkin suhdetta, vaikka itse halusin lapsia melko piankin. Noin vuoden kuluttua suhteemme alusta tulin yllättäen raskaaksi. Yllättäen mieheni oli jopa asiasta enemmän innoissaan kuin minä. Nyt meillä on kaksi lasta. Mieheni kohdalla hänen mielipiteensä lapsiasiasta muuttui. On mahdoton sanoa muuttuuko tyttöystäväsi mielipide vai ei. Ehkä keskustelette asiasta vakavasti, ja pohditte yhdessä jatkoa. Ei kannata jäädä lapsettomaksi vain siksi, että toinen ei halua. Suhdekin voi päättyä, ja sitten vasta harmittaa.
Ei kannata pysyä, eroa nyt!
T. 36 v lapseton koska kumppani ei halua lapsia ja olin niin tyhmä että aikanaan jäin
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit osoittautunut loistavaksi isäehdokkaaksi, ehkä olisi muuttunut kylläksi.
Huvittaa miten sua neuvotaan "etsimään uusi".
Kuten kaikki tietää parisuhteet ei kasva puissa, eikä kukaan halua tehdä lapsia ennen kuin hyvään suhteeseen.Sitä paitsi voit olla hedelmätön, tai hypoteettinen "uusi" voi olla hedelmätön.
Lapsia haluavalla kolmekymppisellä miehellä on kyllä kysyntää. Aivan varmasti löytyy joku toinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata pysyä, eroa nyt!
T. 36 v lapseton koska kumppani ei halua lapsia ja olin niin tyhmä että aikanaan jäin
Miksi et eroaisi nyt? Vielä on aikaa toteuttaa lapsihaave.
Vierailija kirjoitti:
Kun tapasin mieheni ja lasteni isän, niin hän sanoi, ettei halua lapsia. Jatkoin kuitenkin suhdetta, vaikka itse halusin lapsia melko piankin. Noin vuoden kuluttua suhteemme alusta tulin yllättäen raskaaksi. Yllättäen mieheni oli jopa asiasta enemmän innoissaan kuin minä. Nyt meillä on kaksi lasta. Mieheni kohdalla hänen mielipiteensä lapsiasiasta muuttui. On mahdoton sanoa muuttuuko tyttöystäväsi mielipide vai ei. Ehkä keskustelette asiasta vakavasti, ja pohditte yhdessä jatkoa. Ei kannata jäädä lapsettomaksi vain siksi, että toinen ei halua. Suhdekin voi päättyä, ja sitten vasta harmittaa.
Miehesi ei halunnut lapsia, mutta pani sinua paljaalla? Vai sittenkin niin, että pari pilleriä vahingossa unohtui tai kävit astuttamassa itseäsi toisella miehellä?
Tee reikiä kumiin ja pane niin perkaleesti. Sunnuntaisin suikkaripäivä kuitenkin, pidä se, Valtteri.
T. Patrik
Miesten on helppo haluta lapsia, koska suurin osa ei ota kokonaisvastuuta lapsista. Osa ei pidä edes muutaman viikon vanhempainvapaata, ja kun arki koittaa yleensä kahden lapsen jälkeen, ei ole enää yhteistä aikaa, tulee avioero ja vastuu lapista jää suureksi osaksi äidille. Isä voi leikkiä viikonloppuisää ja käydä lasten kanssa hampurilaisella. Naisen koko elämä on siinä ja pysyy seuraavat 20-30 v.
On niin helppoo olla mies (kuka tekee laulun tästä :D)