Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koirarotu mietinnässä
16.09.2020 |
Olemme siis avopuolisoni kanssa ottamassa koiraa. Olemme miettineet kettuterrieriä ja jackrusserinterrieriä. Meille tuli pari vuotta sitten brasilianterrieri, joka valitettavasti menehtyi vanhaan ikäänsä, mutta tykästyttiin terriereihin. Minulla on 12 vuoden kokemus griffonista.
Tarvisinkin apua, neuvoja ja kokemuksia koirarodun valitsemiseen. Koulutusta olen ahkerasti opiskellut. Koira saisi olla aktiivinen, koska lenkkeilen ja viihdyn paljon luonnossa. Koiran pitäisi tulla kissan kanssa toimeen, koska äidilläni on kissa ja olemme hänen kanssaan paljon tekemisissä. Myös olisi hyvä jos tulisi lapsien kanssa toimeen. Ja ei kamalan haukkuherkkä mieluiten.
Tarvitsen mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Onko rodut millaisia näissä vaatimuksissa (olen toki itse lukenut, mutta olisi hyvä saada myös kokemuksia). Olemme myös miettineet bricon friseä yhtenä vaihtoehtona.
Kiitos!
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako ottaa koiraa jos ei tiedä rotua :)
Mieluiten pohtii kunnolla itselleen sopivaa rotua kuin ottaa heti sen ensimmäisen joka sattuu näyttämään kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota Cairnterrieri. Ei räksytä, on aktiivinen ja mukava rotu. Ainoa vaara on jos opetat "pallohulluksi" aktiviteetit kannattaa olla monipuolisia eikä vaan pallon viskomista. Sopeutuu lapsiin ja kissoihin. Ei yleensä ole kovin riistaviettinen, mutta riippuu yksilöstä.
Suomenpystykorva on aina hyvä valinta 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako ottaa koiraa jos ei tiedä rotua :)
Mieluiten pohtii kunnolla itselleen sopivaa rotua kuin ottaa heti sen ensimmäisen joka sattuu näyttämään kivalta.
Tätä juurikin. En missään nimessä halua ottaa rotua, joka ei sitten sovikkaan meille.
Mutta ompas kyllä haastavaa toisaalta. Monia mukavia rotuja täällä kyllä ehdoteltu, mutta lisää saa toki ja perustella myös. Mitä enemmän tietoa sen parempi!
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia paljon hyvistä kommenteista! <3
Terriereistä kyllä pidän, mutta olen miettinyt, enkä onko liian haastava juurikin kissan kanssa, vaikka pennusta asti totuttaisi, kun ei kuitenkaan asuta samassa taloudessa. Kerrostalossa asutaan kyllä, mutta kesäisin viihdytään mökillä maalla ja tykkäisin jos koiraa voisi siellä vapaana pitää.
Olen myös miettinyt mittelspitzsiä, että olisiko helpompi rotu? Tai millainen rotu on ylipäätään, netistä olen paljon lukenut kyllä.
Ap
Ystävälläni oli samaan aikaan kissa ja jackrusselinterrieri. Kissa tuli ensin ja pentuna. Parin vuoden kuluttua jacci. Hyvin sopeutuivat yhdessä elämään kerrostalossa. Kissalle mahdollstettiin oma rauha kun olivat eläimet keskenään (portti wc:n oviaukossa). Ihana kissa kuoli jo vanhuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet terrierit ovat yleensä aika äänekkäitä, saattavat olla haastavia kouluttaa nuorina, eivätkä luonteeltaan/vieteiltään muutenkaan niitä parhaita vaihtoehtoja jonkin toisen pienen kotieläimen kaveriksi.
Onko tuo koko todella kynnyskysymys? Itse kun näkisin, että vaikkapa keskikokoiset suomenlapinkoira, eurasier, samojedinkoira sekä labradorinnoutaja tai niitä hieman pienemmät lagotto romagnolo tai walesin springerspanieli sopisivat (keskimäärin) ominaisuuksiltaan paljon paremmin teidän vaatimuksiinne, kuin oikeastaan juuri mikään aivan pieni rotu.
Rotua valitessa kannattaa erityisesti huomioida eri rotujen terveystilanne. Esimerkiksi bostoninterrieriä olisin muuten teille suositellut, mutta on kovin sairaaksi jalostettu rotu. Hyvin moni kääpiörotu on tavalla tai toisella melko sairaaksi jalostettu.
Koolla ei varsinaisesti ole kovin isoa merkitystä. Pieni tai keskikokoinen koira olisi vain helpompi. Eli esim joku shetlanninlammaskoiran kokoinen on ihan hyvä.
Emme halua tukea lyttykuonoisia tai ylijalostettuja rotuja. Suosimme mieluiten teveitä rotuja. Kääpiökokoista koiraa emme myöskään aivan halua
ap
Shetlanninlammaskoiratkin on pilattu, täynnä luonnevikaisia tai geneettisiä sairauksia, pysy kaukana.
Naapurilla oli näitä useampi, ikinä tavannut haukkuherkempää rotua. Pysy kaukana!
Onko paimenkoira liian aktiivinen? Mietin australiankelpietä :)
Uskollinen, sopivasti omapäinen, rakastaa touhuta kaikenlaista, älykäs, tervepäinen
Lyhytkarvainen collie on myös kaikkea noita mutta ei niin aktiivinen kuin kelpie ja on myös usein pehmeämpi luonteinenkin
Englanninspringeri on aina iloinen ja ns."rehellinen" koira. Energiaa riittää, rakastaa olla mukana kaikkialla. Melkoinen höseltäjä muutamat ekat vuodet tosin mutta jos ne ajat kestää niin on mitä mainion rotu.
Suomenlapinkoiraa en itse suosittele kun tuppaavat haukkumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sen pakko olla rotukoira, vai voisitteko harkita rescue-koiraa? Rotuhan sinänsä ei takaa vielä mitään, niin erilaisia koirapersoonia on samankin rodun sisällä. Ota yhteyttä johonkin järjestöön, kerro tilanteenne ja millaista koiraa etsitte. Järjestöjen koiravaraajat osaavat asiansa ja pystyvät suosittelemaan sopivaa koiraa, jos heiltä sellainen löytyy.
Rescuekoirat ovat täynnä antibioottiresistenttejä kantoja, rabiesrokotuksia ei ole (rabies tappaa jos ei heti saa estorokotuksia) (voi tarttua jopa syljestä ihmisen haavaan nuoltuna) (Norjassa kuoli nuori nainen kun hoiteli löytöpentua thaimaassa) eli ne paperit on väärennettyjä, ovat useasti kaltoinkohdeltuja ja luonnehäiriöisiä sekä voivat tuoda Suomeen ekinokokki loisen-loppuu marjojen syönti luonnosta kuumentomattomana.
Kaikki rescue koirat pitää kieltää, niitä pitää vähentää siellä omassa maassa, ei rahdata tänne! Tänne tuotu koira ei vähennä koiria mitenkään missään.
Vierailija kirjoitti:
Onko paimenkoira liian aktiivinen? Mietin australiankelpietä :)
Uskollinen, sopivasti omapäinen, rakastaa touhuta kaikenlaista, älykäs, tervepäinen
Lyhytkarvainen collie on myös kaikkea noita mutta ei niin aktiivinen kuin kelpie ja on myös usein pehmeämpi luonteinenkin
Englanninspringeri on aina iloinen ja ns."rehellinen" koira. Energiaa riittää, rakastaa olla mukana kaikkialla. Melkoinen höseltäjä muutamat ekat vuodet tosin mutta jos ne ajat kestää niin on mitä mainion rotu.
Suomenlapinkoiraa en itse suosittele kun tuppaavat haukkumaan
Luin tuosta australiankelpiestä, voi olla ehkä hiukka liian aktiivinen, mutta ei ollenkaan paha vaihtoehto.
Englanninspringeristä en oikein välitä. Ystävälläni oli näitä ja ovathan ne ihania, mutta en koe niitä oikein omaksi.
Kiitos kuitenkin paljon!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä ovat siis vaatimuksenne koiralle?
Mieti tosiaan koiran käyttötarkoitusta, onko aikaa harrastaa oikein kunnolla vai haluatko rodun, mikä kestää täyspäisenä vähän vähemmällä aktivoimisella. Kaikki koirat tietysti tarvitsevat perusliikuntansa ja sosiaalisen elämänsä ja puuhansa perheensä jäsenenä. Lue myös rotujärjestöjen sivuilta nykyisestä terveystilanteesta (jalostuksen tavoiteohjelma JTO) ja voit myös liittyä esim. facebookin roturyhmiin (tosin niissä ei yleensä puhuta rodun negatiivisista puolista). Mieti esim. koirarodun sosiaalisuutta, koulutettavuutta, uteliaisuutta, rauhallisuutta.
Vähän erilaisia rotuideoita niiden yleisimpien joukkoon voisivat olla esim. kooikerhondje, tiibetinterrieri tai islannin lammaskoira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat siis vaatimuksenne koiralle?
Pieni tai keskikokoinen mieluiten. Suht rauhallinen, mutta tykkää temmeltää ja tehdä. Liikumme luonnossa ja tykkään lenkkeillä, joten lenkkikaveri olisi kiva. Eli saisi olla aktiivinen, mutta että viihtyisi myös välillä sohvalla. Turkin hoidolla ei niin väliä, olen valmis kyllä opettelemaan ja paneutumaan siihen.
Pitäisi tulla toimeen lapsien kanssa (meillä ei ole lapsia, mutta perheessämme on ja jos joskus saamme myös lapsia kumppanin kanssa) ja myös kissan kanssa mieluiten.
Ei mielelään mikään kaikista kovin haukkuja. Eikä mieluiten agressiivinen rotu.
Olemme nyt miettineet russelia, partacollieta ja kääpiöpinseriä. Mitä mieltä näistä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat siis vaatimuksenne koiralle?
Pieni tai keskikokoinen mieluiten. Suht rauhallinen, mutta tykkää temmeltää ja tehdä. Liikumme luonnossa ja tykkään lenkkeillä, joten lenkkikaveri olisi kiva. Eli saisi olla aktiivinen, mutta että viihtyisi myös välillä sohvalla. Turkin hoidolla ei niin väliä, olen valmis kyllä opettelemaan ja paneutumaan siihen.
Pitäisi tulla toimeen lapsien kanssa (meillä ei ole lapsia, mutta perheessämme on ja jos joskus saamme myös lapsia kumppanin kanssa) ja myös kissan kanssa mieluiten.
Ei mielelään mikään kaikista kovin haukkuja. Eikä mieluiten agressiivinen rotu.
Olemme nyt miettineet russelia, partacollieta ja kääpiöpinseriä. Mitä mieltä näistä?
ap
Partacollie on aika vilkas ja omatahtoinen rotu joten keskittyminen saattaa olla valikoivaa. Eli ei mikään helpoin koulutettava.
Eikä mielestäni ole se mikään rauhallisinkaan rotu mutta tottakai jos jaksaa väsyttää partiksen liikunnalla SEKÄ aivotyöskentelyllä niin onhan se sitten myös mukava sohvaperunakin :)
Russeleista en itse tiedä mitään ja tapaamani pinserit ovat olleet haukkuherkkiä. Yksilökysymys toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Partacollielle täytyy järjestää paljon toimintaa, liikuntaa (vähintään tunnin metsälenkki päivittäin) ja virikkeitä, joten omistajan täytyy olla itsekin aktiivinen, eikä rotu sovellu ihmiselle, jolla ei ole paljoa vapaa-aikaa."
"Partacollie on yksi vilkkaimmista koiraroduista. Se on hyvin riehakas, impulsiivinen, erittäin toiminnanhaluinen säheltäjä ja alituiseen touhuamassa jotakin. "
Australiankelpie on yksi koiramaailman aktiivisimmista roduista. Aloittaja ei todellakaan halua sellaista :D Mutta ei kukaan asiallinen kasvattaja tuon aloituksen perusteella hänelle kelpietä myisikään.
Mun mielestä on väärin pitää eläintä ihmisasumuksessa. Sitte käydään lenkillä ja kusella kolme kertaa päivässä narun päässä. Ihan kuin vankilassa.
Huvilemmikit pitäisi kieltää. Ei ihmisellä on oikeutta vangita eläviä olentoja.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on väärin pitää eläintä ihmisasumuksessa. Sitte käydään lenkillä ja kusella kolme kertaa päivässä narun päässä. Ihan kuin vankilassa.
Huvilemmikit pitäisi kieltää. Ei ihmisellä on oikeutta vangita eläviä olentoja.
Joo niiden villikoiralaumojen elo onkin tosi auvoisaa, varsinkin talvella.
Meillä on 12vuotias jackrussel uros, nuorena oli aika haastava koulutettava jääräpäisyyden takia ja riistaviettiä löytyy niin että ikinä sitä ei voi pitää ulkona vapaana. Mökillä olemme virittäneet vaijerin puiden väliin niin että koira voi kulkea vapaasti pihalla vaikka on kiinni. Koulutuksen jälkeen on kuitenkin ollut mitä ihanin koira, ei hauku ja hyvin on sopeutunut lapsiperhe elämään. Nuorena oli hyvin hyvin energinen ja ei paljoa sohvalla pötkötellyt, rauhoittui siinä 8-9v paikkeilla. Varoituksen sana että 90% lenkillä vastaan tulevista saman rodun edustajista kyllä haukkuu ja rähjää, joten siihen on varmaan taipuvuutta.
Volpino italiano
Pieni energinen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa monenlaista
Ystävällinen luonne ja helppo kouluttaa
Alue: Aihe vapaa
Shetlanninlammaskoiratkin on pilattu, täynnä luonnevikaisia tai geneettisiä sairauksia, pysy kaukana.