Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä alkoholista eroon
16.09.2020 |
Viimeisen puolenvuoden aikana minulla on alkoholin käyttö lähtenyt täysin käsistä ja nyt pitäisi tehdä jotain, kun naamastakin jo näkee ongelman.
Mulla ei ole edes mitään syytä juoda, kun kaikki asiat ovat kunnossa, mutta pidän vain alkoholista ja sen tuomasta tunteesta. Viini maistuu hyvälle ja pienessä hiprakassa on mukava olla.
Miten olet päässyt juomisesta eroon?
Kommentit (104)
Ei siitä oikein pääse noilla AP:n lähtökohdilla. Niin kauan kuin alkoholi tuottaa enemmän iloa kuin surua, siitä on vaikea irtautua.
Ehkä jos keksisi jonkun suoerkiinnostavan uuden harrastuksen? (Ei viskinmaistelua sitten!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtämällä miksi itseäni sillä lääkitsin.
SSRI-lääkkeet voi auttaa joillekin, mutta varmaan on muitakin keinoja. Mikä on taustalla alkoholin juomisessa? Jos on kyse esim. stressin lieventämisestä, niin sitten pitää pureutua tuohon stressin lieventämiseen jotenkin muuten.
Lopetin juomisen lopettamalla juomisen. Ei siihen ole mitään oikotietä, ja siihen tulee takapakkia kun lähtee yrittämään.
Lopettaminen on todennäköisesti erittäin vaikeaa, jos edelleen pitää olosta ja viini maistuu. Ap joutuu todennäköisesti muutettamaan suurta osaa elämästään, jos haluaa lopettaa alkoholin juomisen.
Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Insuliinilla ja halulla ryypätä tuntuu olevan jokin yhteys.
Kun aloitin vhh:n, kesti pari kuukautta ja äkkiä ei tehnyt enää mieli sokeria EIKÄ viinaa.
Jälkeen päin luin, että Antti Heikkilä on maininnut siitä kirjoissaan. En tiennyt siitä mitään, ennen kuin omakohtaisesti huomasin.
Ok, kitti pitää lukea tästä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ylipainoa? Ala kuntokuurille ja lopeta samalla myös juominen. Alkossa todella paljon kaloreita!
Päivä kerrallaan, niin ettei osta kotiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä oikein pääse noilla AP:n lähtökohdilla. Niin kauan kuin alkoholi tuottaa enemmän iloa kuin surua, siitä on vaikea irtautua.
Ehkä jos keksisi jonkun suoerkiinnostavan uuden harrastuksen? (Ei viskinmaistelua sitten!)
Joo, kuntoilua olen nyt tässä yrittänyt. Jos vaihdettua addiktion toiseen addiktioon, mutta terveellisempään.
Moni vastaaja tuntuu uskovan, että alkoholin nauttimisen takana on aina joku ongelma, mitä alkoholilla lääkitään. Eli ratkaisu on ongelman poistaminen.
Aloittaja kuitenkin sanoo, ettei juo niinkään murheeseen vaan siksi, että saa siitä niin mukavan olon. Eli ratkaisu kai olisi ennemminkin jonkun uuden ilonaiheen löytäminen, vaikkapa joku harrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeet voi auttaa joillekin, mutta varmaan on muitakin keinoja. Mikä on taustalla alkoholin juomisessa? Jos on kyse esim. stressin lieventämisestä, niin sitten pitää pureutua tuohon stressin lieventämiseen jotenkin muuten.
En tiedä mitään tuosta lääkkestä, mutta pitääpä ottaa selvää. No se tässä on ongelma, ettei ole mitään ongelmaa. Kaikki asiat ovat hyvin, mutta jotenkin vain pidän alkoholin mausta ja sen tuomasta tunteesta.
Hiprakassa olo tuntuu mukavalta. Ehkä minulla on liian tylsää sitten selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetin juomisen lopettamalla juomisen. Ei siihen ole mitään oikotietä, ja siihen tulee takapakkia kun lähtee yrittämään.
Lopettaminen on todennäköisesti erittäin vaikeaa, jos edelleen pitää olosta ja viini maistuu. Ap joutuu todennäköisesti muutettamaan suurta osaa elämästään, jos haluaa lopettaa alkoholin juomisen.
Tsemppiä.
Juuri näin se menee. Mutta yksin se onnistuu harvoin. Tarvitaan apuja.
Kannattaa ensin katkaista juominen. Siis mene katkaisuhoitoon.
Kestää n. Viikon.
Ja SIELLÄ tehdään jatkosuunnitelma, miten tästä eteenpäin.
Kuntoutukseen joka kestää väh 8 viikkoa.
AA- kokoukset, kannattaa tutustua niihin.
Keinoja on kyllä, mutta viinapirun ote niskasta on luja.
Ja se pysyy koko loppuelämän.
Viinillä iloiseksi kirjoitti:
Moni vastaaja tuntuu uskovan, että alkoholin nauttimisen takana on aina joku ongelma, mitä alkoholilla lääkitään. Eli ratkaisu on ongelman poistaminen.
Aloittaja kuitenkin sanoo, ettei juo niinkään murheeseen vaan siksi, että saa siitä niin mukavan olon. Eli ratkaisu kai olisi ennemminkin jonkun uuden ilonaiheen löytäminen, vaikkapa joku harrastus.
Juuri näin! En juo murheeseen vaan mukavaan oloon. Tätä oloa on vähän vaikea selittää.
En siis ole selvinpäin murheellinen, mutta alkoholista tulee yli hyvät olot. Enkä koskaan juo niin paljon, että tulisi krapula ja huono olo. Alkoholin käytöstä ei siis tule mitään negatiivisia kokemuksia, muuta kuin jossain vaiheessa varmaan terveys pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillistä on juuri se, että ei tässä mitään...vielä.
Pitää myöntää, että alkoholi on ongelma.
Mutta kieltäminen on kaikilla vahvaa.
Minulle riitti ryyppääminen vasta kun olin asunnoton puliukko sisuskalut paskana.
Suosittelen AA:ta ja jos se ei sovi niin minuutti, tunti, ja päivä kerrallaan ottamatta ensimmäistä ryyppyä.
Aika vie viinanhimon varmasti! ja asenne alkoholiin muuttuu.
M. 55
Raittiina 16 vuotta.
Nakhon Ratchasima, Thailand
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä oikein pääse noilla AP:n lähtökohdilla. Niin kauan kuin alkoholi tuottaa enemmän iloa kuin surua, siitä on vaikea irtautua.
Ehkä jos keksisi jonkun suoerkiinnostavan uuden harrastuksen? (Ei viskinmaistelua sitten!)
Juu en pidä väkevistä laisinkaan niiden maun takia. Ei maistu viskit ja konjakit sitten millään.
Kyllä mä odotan pitkän viikon jälkeen saunaa ja lonkeroa. Ihan niin kuin odotan aamulla reissuun lähtemistä, tai huomenna ystävän tapaamista, tai rannallelähtöä töiden jälkeen.
minulla auttoi työttömyys, mutta juominen alkaa aina kun työelämä näyttää huonon sairaan puolensa.
Työttömyys on ainoa stressitön tila, jossa tulot ovat vakaat ja kukaan ei huuda tai uhkaile, eikä vaadi ylisuorituksia.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä on juuri se, että ei tässä mitään...vielä.
Pitää myöntää, että alkoholi on ongelma.
Mutta kieltäminen on kaikilla vahvaa.
Tässä puhutaan nyt kahdesta eri asiasta. Eli onko juomisen takana joku ongelma, vai onko juominen ongelma, mikä todennäköisesti aiheuttaa ongelmia.
Insuliinilla ja halulla ryypätä tuntuu olevan jokin yhteys.
Kun aloitin vhh:n, kesti pari kuukautta ja äkkiä ei tehnyt enää mieli sokeria EIKÄ viinaa.
Jälkeen päin luin, että Antti Heikkilä on maininnut siitä kirjoissaan. En tiennyt siitä mitään, ennen kuin omakohtaisesti huomasin.