Miten opetit koirasi kulkemaan nätisti hihnassa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään opettanut. Kaveri tykkäsi vetää ihan pennusta asti. Valjaat ja pitkä flexi, ja kiivas kävelyvauhti pelasti ensimmäisen vuoden. Ja tietenkin se, että eteenpäin ei menty, jos hihna kiristyi. Ikä teki tehtävänsä, eikä koira vedä enää.
Jotkut koirat rakastaa vetämistä, toiset kävelee nätisti 8 viikkoisesta. Kokemusta molemmista, 50/50. Ja monta koiraa ollut.
Tärkeintä minusta on jollain keinolla estää se puristava tunne koiran kaulalla, mitä vetävät koirat rakastaa. Valjaat, irti pitäminen, pysähtyminen, kova vauhti.
Hermoja ei kannata menettää, jokainen koirani on oppinut kävelemään, kun ikää reilusti yli vuosi. Ja missään nimessä ei saa nykiä koiran kaulaa hihnalla!!!!
Vedonestovaljaat tai panta, nää ei kurista. Koiran perässä ei todellakaan jäädä juoksemaan, varsinkin jos kookkaampi rotu kyseessä...
En sanonutkaan juoksevani, kävelin vain nopeammin, koska pentuna koira eteni innokkaasti. Koira ei päättänyt suuntaa, vaan vauhdin. Pentu on pentu, sallittakoon pieni epätäydellisyys.
Mitään härpäkkeitä en ole ikinä käyttänyt, saatika makupaloja. En usko kikkailuun, tai siihen, että koko lenkki on liikunnan sijasta "vuorovaikutusta" (= koulutusta) koiran kanssa. Minä laumanjohtajana kuljen mihin kuljen, ja koira kulkee mukana, kun 5 tai 8 m flexistä loppuu naru, koira tulee perässä, se on ollut metodi. Koira on tavallaan vapaana, mutta silti hihnassa ja hallinnassa. Jos joku tulee vastaan, otan hihnan lyhyelle. Minä saan keskeytymättömän rentouttavan liikunnan, koira ehtii haistella. Leikattu koira ei merkkaa.
Mukavat valjaat on riittäneet vetoaikana hyvin. Niistä siirrytty normaaliin pantaan.
Onko kenelläkään kokemusta vaikuttiko leikkaaminen vetämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään opettanut. Kaveri tykkäsi vetää ihan pennusta asti. Valjaat ja pitkä flexi, ja kiivas kävelyvauhti pelasti ensimmäisen vuoden. Ja tietenkin se, että eteenpäin ei menty, jos hihna kiristyi. Ikä teki tehtävänsä, eikä koira vedä enää.
Jotkut koirat rakastaa vetämistä, toiset kävelee nätisti 8 viikkoisesta. Kokemusta molemmista, 50/50. Ja monta koiraa ollut.
Tärkeintä minusta on jollain keinolla estää se puristava tunne koiran kaulalla, mitä vetävät koirat rakastaa. Valjaat, irti pitäminen, pysähtyminen, kova vauhti.
Hermoja ei kannata menettää, jokainen koirani on oppinut kävelemään, kun ikää reilusti yli vuosi. Ja missään nimessä ei saa nykiä koiran kaulaa hihnalla!!!!
Eikös valjaat juurikin kannusta koiraa vetämään kovempaa? Mukavemmat päällä, saa kunnolla tukea vetämiselle. Näin olen itse ajatellut niin olen käyttänyt pantaa.
Vedonesto pantaa en uskalla käyttää sen takia jos koira päättääkin rynnätä kovaa johonkin suuntaan niin kuonohan kääntyy siitä voimasta luonnottomasti mutkalle. Niskakin "kiittää".
Ei, valjaat ei ainakaan meidän koiraa kannustaneet vetämään, vaan päin vastoin. Kaula pitkällä pannassa vetäminen on monelle koiralle SE juttu.
Meillä on myös pitkä talja, jota ei saa pannan kanssa käyttää.
Samaa mieltä noista vedonestojutuista.
Aika vaikea homma oli kun koira on itsepäinen, reaktiivinen eikä ollenkaan kiinnostunut makupaloista. Kaikki lintujen lennähdykset tai muut kiinnostavat pistivät koiran aluksi hyppimään sinne ja tänne. Ei siinä auttanut kuin toisto, toisto ja toisto, aika, aika ja aika. Kuljetat koiraa remmissä vierelläsi, et päästä hyppimään ja jatkat vaan joka kerta samalla tavalla. Aikanaan koira oppii, että ainoa tapa kävellä on mennä rauhallisetsi siinä sinun vieressä, eikä hyppiä sinne tänne. Ei se mitään rakettitiedettä ole. Koiran luonne ratkaisee paljon tätä asiaa, se olisi hyvä muistaa. Toiset oppivat nopeasti, toisilla kestään kauemmin. Yksilöitä nekin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taluttamalla koiraa vierellä alkuun hyvin lyhyessä n. 50cm narussa, jotta koira oppii kontrolloimaan taluttajan liikkeet ja nopeuden, seuraamaan suuntaa jne. Koira ei opi jos saa vetää metrien päässä edellä tietämättä minkä matkan päässä ja millä nopeudella taluttaja liikkuu.
Niin ja sitten joutuu jokaisen 10 cm kohdalla tunnustelemaan uudestaan ne liikkeet ja vauhdit. Tottakai koira oppii omistajansa liikkeet höllemmälläkin hihnalla ja en nyt puhu kuitenkaan flexistä.
Tosin meidän koira osaa kulkea myös flexissä vetämättä mutta käytän sitä vain mökillä enkä ihmisten ilmoilla.
Ei joudu. Tärkeintä on että koira on sivulla ja lähellä, silloin kontakti taluttajaan on kokoajan, jos menee kaukana edellä, ei takuulla opi.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta vaikuttiko leikkaaminen vetämiseen?
Uroskoiraa rauhoittaa, kun hajut eivät saa päätä sekaisin. Koira on paljon neutraalimpi ulkona, joten kyllä!
Kun veti -> pysähdyttiin ja odotettiin niin kauan, kunnes koira katsoi silmiin. Sit kehut ja jatkettiin matkaa. Tätä sai tehdä aika pitkällä pinnalla, mutta tuotti tulostakin.
Koirien tullessa vastaan pidettiin linjaus, että hihnassa ei moikata ketään. Koirakontakteja sai koirapuistossa ja läheisten luona. Eli aina kun lenkillä tuli koira vastaan, kiinnitettiin oman koiran huomio nameilla itseemme. Nykyään ei tarvita nameja, vaan koira ohittaa muut koira hienosti.
Meillä myös ihan normivaljaat auttoivat vetämiseen ja kuultiin kavereilta samanlaisia kokemuksia. Ja onhan ne paljon ergonomisemmatkin koiralle.
Hihna on eläinrääkkäystä. Koira ei voi toteuttaa luontaisia tarpeitaan kahlittuna.
Vierailija kirjoitti:
Tällä samalla metodilla mitä Ruotsissa koulutetaan naisia:
https://videos.dailymail.co.uk/video/mol/2020/09/15/1032595509548138204…
Huomaa, miten nainen on koulutettu kävelemään kuin mitään uhkaavaa ei ympärillä tapahtuisi vaikka mies on kaikkea muuta kuin normaali.
Miten te koiranomistajat voitte hyvällä omallatunnolla pakottaa koiran kulkemaan hihnassa, se on eläinrääkkäystä jos mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään opettanut. Kaveri tykkäsi vetää ihan pennusta asti. Valjaat ja pitkä flexi, ja kiivas kävelyvauhti pelasti ensimmäisen vuoden. Ja tietenkin se, että eteenpäin ei menty, jos hihna kiristyi. Ikä teki tehtävänsä, eikä koira vedä enää.
Jotkut koirat rakastaa vetämistä, toiset kävelee nätisti 8 viikkoisesta. Kokemusta molemmista, 50/50. Ja monta koiraa ollut.
Tärkeintä minusta on jollain keinolla estää se puristava tunne koiran kaulalla, mitä vetävät koirat rakastaa. Valjaat, irti pitäminen, pysähtyminen, kova vauhti.
Hermoja ei kannata menettää, jokainen koirani on oppinut kävelemään, kun ikää reilusti yli vuosi. Ja missään nimessä ei saa nykiä koiran kaulaa hihnalla!!!!
Vedonestovaljaat tai panta, nää ei kurista. Koiran perässä ei todellakaan jäädä juoksemaan, varsinkin jos kookkaampi rotu kyseessä...
En sanonutkaan juoksevani, kävelin vain nopeammin, koska pentuna koira eteni innokkaasti. Koira ei päättänyt suuntaa, vaan vauhdin. Pentu on pentu, sallittakoon pieni epätäydellisyys.
Mitään härpäkkeitä en ole ikinä käyttänyt, saatika makupaloja. En usko kikkailuun, tai siihen, että koko lenkki on liikunnan sijasta "vuorovaikutusta" (= koulutusta) koiran kanssa. Minä laumanjohtajana kuljen mihin kuljen, ja koira kulkee mukana, kun 5 tai 8 m flexistä loppuu naru, koira tulee perässä, se on ollut metodi. Koira on tavallaan vapaana, mutta silti hihnassa ja hallinnassa. Jos joku tulee vastaan, otan hihnan lyhyelle. Minä saan keskeytymättömän rentouttavan liikunnan, koira ehtii haistella. Leikattu koira ei merkkaa.
Mukavat valjaat on riittäneet vetoaikana hyvin. Niistä siirrytty normaaliin pantaan.
Jos kohdalle osuu helppo koira niin eipä tarvitse juuri opettaa, niinkuin hänen koiraansa...
Kävin ammattilaisen kurssilla ja noudatin hänen ohjeitaan. Oli muuten loistava vaikka minunkin lapsuuden kodissani oli aina ollut koira ja eläin oli sinänsä tuttu, pitäisi olla pakollinen kaikille ensimmäisen koiran hankkiville.
Tommy wirenin DVD kaikista havainnollistavin. Kyseinen metodi on toiminut jo kolmeen koiraan. Tuntemattomatkin kehuvat koiriemme hihnakäytöstä
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nätisti hihnassa? Mun käy sääliksi koiria, joilla ei ole. Vaihtoehtoa muuta kuin kulkea remmissä vieressä. Ei saa nuuskia eikä moikkailla kavereita kun pitää kiitää itsekkään juoksevan emännän vieressä ja tehdä kakkakin juosten. Lenkki on (pitäisi olla) kuitenkin koiran päivän kohokohta.
Koiran päivän kohokohta on irti pääseminen, hihnassa (varsinkin kaupungissa) kuljetaan hallitusti turvallisuuden ja muiden huomioimisen takia. Kuvaamasi tapa altistaa myös remmirähjäämiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nätisti hihnassa? Mun käy sääliksi koiria, joilla ei ole. Vaihtoehtoa muuta kuin kulkea remmissä vieressä. Ei saa nuuskia eikä moikkailla kavereita kun pitää kiitää itsekkään juoksevan emännän vieressä ja tehdä kakkakin juosten. Lenkki on (pitäisi olla) kuitenkin koiran päivän kohokohta.
Et taida paljoa tietää koirista tai niiden koulutuksesta. Ikinä ei saisi päästää tuntemattomia moikkailemaan. Riskit on suuret. Voit vaikka googlettaa miksi. Näkemyksesi on todella suppea ja minua ainakin säälittää koirat joiden päivän kohokohta on lenkille pääsy. Tylsää elämää, jos muuten vain maataan ja muutama tunti (tai vähemmän) kävellään hihnassa eteenpäin. Oli se sitten nuuskien tai juosten.
Meidän koirien päivän kohokohta on vapaana juokseminen ja omistajan kans oleminen (tarkoittaa koirien aktivoimista älyllisesti, pallon heittely yms.). Lenkeistä eivät edes tykkää, kun pitää olla hihnassa.
Kaikkia koiria ei voi pitää vapaana.
Sellaisella ei kuulu olla koiraa joka ei irtijuoksua koiralleen mahdollista. Jos ei muuta niin tyhjä koirapuisto on parempi kuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nätisti hihnassa? Mun käy sääliksi koiria, joilla ei ole. Vaihtoehtoa muuta kuin kulkea remmissä vieressä. Ei saa nuuskia eikä moikkailla kavereita kun pitää kiitää itsekkään juoksevan emännän vieressä ja tehdä kakkakin juosten. Lenkki on (pitäisi olla) kuitenkin koiran päivän kohokohta.
Meidän koira kulkee tien vieressä lähellä ja lyhyessä narussa. Sitten, kun päästään traktoriteille ja metsään, saa kulkea pitkässä narussa ja vapaana. Kun on muuta liikennettä, eli autoja ja kevyen liikenteen vastaantulijoita, ei koira voi vaellella miten sattuu, se olisi vaarallista.
Mutta miten olen opettanut... Namipalkalla ja myöhemmin sillä tavalla, että pysähdyn, kun koira vetää. Periaatteessa pitkässä narussakin koira tulee luo, jos tulee painetta valjaisiin. Käytännössä se ei aina muista tulla. Koira on 1,5-vuotias, ei vielä kulje koko aikaa nätisti hihnassa, mutta ymmärtää periaatteen vierellä kulkemisesta, ja varmasti koiran kasvaessa tämä taito paranee.
Minun vuosikkaani kävelee flexissä, MUTTA ei saa ohittaa minua. Vapaata saa ojaan päin. Etenemme siten että koira kävelee vieressäni ihan vapaasta tahdostaan. Ja tämä juurikin Wirenin opeilla. Tehkää perässä.
Ja juoksee joka päivä metsässä irti. Koiraa ei oteta sohvan nurkkaan makoilemaan.
Mikään yleensä annetuista neuvoista ei koiralleni toiminut, lopulta otin järjen käteen ja mietin, että miksi koira vetää? Siis mikä on pohjimmainen syy sille, että koira pätyy vetämään, no se syyhän on tietenkin se, että koira kulkee nopeammin kuin taluttajansa.
Eli koira piti opettaa kulkemaan taluttajan vauhdilla ja tämä tapahtui niin, etten aluksi päästänyt sitä edelleni, sai kulkea takanani tai vieressä, hihnan mitan päähän sai sivulle mennä, mutta ei sielläkään minun "ohitseni", tätä jonkun aikaa niin koira oppi varsin nopeasti kulkemaan vauhdissani. Ehti tätä ennen vetää vuosia kuin hinaajaa, mutta loppui kuin "seinään". Nameja en käyttänyt, mutta kehuja kyllä ja kun ryhdyin päästäämään taas kulkemaan edelle, niin otin AINA takaisin sivulle/taakse kulkemaan jos koira alkoi vetämään.
Saapa nähdä toimiiko sama systeemi seuraavankin koiran kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nätisti hihnassa? Mun käy sääliksi koiria, joilla ei ole. Vaihtoehtoa muuta kuin kulkea remmissä vieressä. Ei saa nuuskia eikä moikkailla kavereita kun pitää kiitää itsekkään juoksevan emännän vieressä ja tehdä kakkakin juosten. Lenkki on (pitäisi olla) kuitenkin koiran päivän kohokohta.
Et taida paljoa tietää koirista tai niiden koulutuksesta. Ikinä ei saisi päästää tuntemattomia moikkailemaan. Riskit on suuret. Voit vaikka googlettaa miksi. Näkemyksesi on todella suppea ja minua ainakin säälittää koirat joiden päivän kohokohta on lenkille pääsy. Tylsää elämää, jos muuten vain maataan ja muutama tunti (tai vähemmän) kävellään hihnassa eteenpäin. Oli se sitten nuuskien tai juosten.
Meidän koirien päivän kohokohta on vapaana juokseminen ja omistajan kans oleminen (tarkoittaa koirien aktivoimista älyllisesti, pallon heittely yms.). Lenkeistä eivät edes tykkää, kun pitää olla hihnassa.
Kaikkia koiria ei voi pitää vapaana.
Sellaisella ei kuulu olla koiraa joka ei irtijuoksua koiralleen mahdollista. Jos ei muuta niin tyhjä koirapuisto on parempi kuin ei mitään.
No minä päästän koiraani aika harvoin irti, kun tekee irtiollessaan kaikenlaista mistä en pidä ja korvat menee. Koirapuisto ei koiralleni ole mikään juoksupaikka, siellä se vain seisoo aidan vieressä ja odottaa että lähdettäis pois. Koiria on erilaisia, neuvosi on typerä, kaikkia koiria ei voi pitää irti ja kaikki koirat eivät hyödy koirapuistoista.
Niin ja sitten joutuu jokaisen 10 cm kohdalla tunnustelemaan uudestaan ne liikkeet ja vauhdit. Tottakai koira oppii omistajansa liikkeet höllemmälläkin hihnalla ja en nyt puhu kuitenkaan flexistä.
Tosin meidän koira osaa kulkea myös flexissä vetämättä mutta käytän sitä vain mökillä enkä ihmisten ilmoilla.