Miksi vieläkin on ihmisiä jotka puhuu "työurasta" ja "etenemismahdollisuuksista"?
Kun siis tuollainen jossakin yhdessä yrityksessä koko elämän mittainen työskentely on mennyttä maailmaa, ei sellaiset enää toteudu eikä ketään enää kiinnosta sellainen. Nykyään töitä tehdään siellä mistä sillä hetkellä saa parhaiten rahaa, ja melkein kaikkihan on jo yksinyrittäjiä. Ei sellaista vanhan aikaista "työuraa" ole enää olemassakaan. Ei enää eletä 80-lukua jolloin kaikki kävi 7-15:30 töissä ja sauna oli ke ja la iltaisin.
Muutenkin työ on vain yksi tapa ansaita elanto, ei se ole elämässä se tärkein "ura". Töitä tehdään vain itsensä elättääkseen.
Kommentit (10)
Ei nuo ole mihinkään kadonneet, vaikka sinulla ei kunnianhimoa olekaan, ei se tarkoita ettei jollain toisella ole. Ja urahan ei tarkoita yhdellä työnantajalla vuosia olemista :) yhdellä työpaikalla voi edetä ja kerätä kokemusta, sitten siirtyä seuraavalle tai alkaa vaikka yrittäjäksi kun kokemusta on kertynyt tarpeeksi. Ei kai kukaan suoraan koulun penkiltä ryhdy yksinyrittäjäksi, kuka niitä palveluita ostaisi? Ensin mennään johonkin vähän yksinkertaisempaan duuniin ja sitten kun on kokemusta voi hakea haastavampaa, samalta tai eri työnantajalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo ole mihinkään kadonneet, vaikka sinulla ei kunnianhimoa olekaan, ei se tarkoita ettei jollain toisella ole. Ja urahan ei tarkoita yhdellä työnantajalla vuosia olemista :) yhdellä työpaikalla voi edetä ja kerätä kokemusta, sitten siirtyä seuraavalle tai alkaa vaikka yrittäjäksi kun kokemusta on kertynyt tarpeeksi. Ei kai kukaan suoraan koulun penkiltä ryhdy yksinyrittäjäksi, kuka niitä palveluita ostaisi? Ensin mennään johonkin vähän yksinkertaisempaan duuniin ja sitten kun on kokemusta voi hakea haastavampaa, samalta tai eri työnantajalta.
Miksi kenenkään pitäisi himoita kunniaa itselleen? Kunnianhimo ei ole hyvä ominaisuus. Sen sijaan se että tekee kaiken niin hyvin kuin osaa, on tavoittelun arvoista. Silloin voi olla tyytyväinen tekemisiinsä, ei siinä tarvita mitään itsensä korostamista.
Ei välttämättä yhdessä yrityksessä, mutta yleensä ei pätkätöihin kannata tyytyä jos on mahdollista valita. Tai jos sijoittamalla pärjää niin mikäs siinä.
Kyllä jatkossakin tarvitaan johtajia ja muita kovapalkkaisia. Niihin hommiin kannattaa pyrkiä.
Miteen noin masentunut ihminen päästetään johonkin moderaattoriksi.
Onhan se työura vaikka 40 vuotta tekisi pätkäkeikkoja keskikoulupohjalta. Minuakaan ei eteneminen kiinnosta, riittää kun palkka juoksee, mutta ura se on silti.
Samaa ihmettelen. Ei minua kiinnosta jossakin puljussa töissä käynti, kun voin omalla toiminimellä tehdä mitä haluan.
Nämä ihmiset ovat jäänne Nokia-ajan samppanjavaiheesta.
Tärkeiintä on kun viiina riiittää eikä aika käy tylsäksi.