Lue keskustelun säännöt.
Surettaa, kun äitiäni ei kiinnosta minun lapseni
14.09.2020 |
Veljeni lapsia nähdään useita kertoja viikossa, veljelläni vieraillaan, heidän lastensa harrastuksia maksetaan, heitä autetaan aina kun tarvitaan ja heidän lapsista hehkutetaan viikottain somessa, kun on niin kivaa mummu-aikaa.
Jos soitan äidilleni, hän yleensä ei vastaa, kun on viemässä/tuomassa jotain veljen lapsista harrastukseen, shoppaileen, mitä milloinkin. Kun äitini tulee minun lapseni syntymäpäiville, hän esittelee kuvia veljeni lapsista ja kuinka he ovat niin hienoja lapsia. Ihan oikeasti jouduin huomauttamaan äidilleni, että josko minun lapseni saisi omilla 5 vuotispäivillään olla huomion keskipiste. Jos pyydän äitiäni kylään, se ei ikinä käy. Jos joskus harvoin pyydän häneltä apua, ei ikinä onnistu. Häntä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Parhaimmillaan kun olen pyytänyt äidiltäni apua lasten hoitoon useita viikkoja etukäteen ja hän kerrankin oli suostunut, hän perui homman paria päivää ennen, koska hänen pitikin hakea veljen lapset koulusta.
Veljelläni oli lapsia ennen minua ja tiesin äitini olevan innoissaan mummuudesta. Jotenkin kuvittelin, että tietenkin omatkin lapseni olisivat tärkeitä ja heihin haluttaisiin tutustua. Muutimme jopa lähemmäs vanhempiani kun aloin odottamaan esikoista, koska itse olen aina pitänyt läheisiä sukulaisia tärkeänä voimavarana. Esim itselleni mummoni oli todella tärkeä aikuinen ja jotakin tämän suuntaista olisin toivonut omillekin lapsilleni. Mutta sainkin huomata, että äitini käy meillä tasan lasten synttäreillä (jos sattuu muilta kiireiltä ehtimään), eikä ikinä kutsu meitä käymään. Ja jos yritän itse kutsua meitä kylään, on silloinkin aina tärkeämpää tekemistä.
Tiedänhän toki, ettei äidilläni ole mitään velvollisuuksia minua tai lapsiani kohtaan. Mutta kyllähän tämä silti surettaa. Omat lapseni kyllä tajuavat ennenpitkää, että serkut ovat heitä "parempia" (mummun mielestä). Ja minua suututtaa ja tunnen suunnatonta epäreiluuden tunnetta tästä.
Kommentit (29)
Mun mielestä vaikuttaa siltä että olet turhan läheisriippuvainen äidistäsi. Olisiko aika katkaista vähän napanuoraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti lasten isän vanhemmat ovat vielä elossa ja ovat kiinnostuneita poikansa lapsista. Suklaissuhteet on perheelle tärkeitä, mutta jos ei äitisi halua pitää niitä yllä, niin käänny muiden suklaisten puoleen. Ystäväperheissä on yleensä mtös vanhoja, jotka tykkää lapsista.
Anna äitisi olla omassa rauhassaan. Ottaa itse yhteyttä jos haluaa.
Luin tämän kolmeen kertaan ja mietin, että lapsettomuus on ihanaa! Ei tarvitse kokea olevansa surkea vanhempi vain siksi, että lapseni haluaa kokea olevansa syrjitty.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä vaikuttaa siltä että olet turhan läheisriippuvainen äidistäsi. Olisiko aika katkaista vähän napanuoraa?
Onko se läheisriippuvuutta, että odottaa äidiltään normaalia kanssakäymistä ja tasapuolista suhtautumista verrattuna sisaruksiin? Kirjoituksen perusteella veli perheineen on äidin suosikki. Näin äidin mielessä asia saa ja voi ollakin, mutta sitä ei kannattaisi julistaa muille lapsille, sillä siitä ei synny kuin pahaa mieltä.
Nosta kissa pöydälle äitisi kanssa. Sitten sanot hyvästit. Todella törkeää käytöstä äidiltäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi mitään sille ajatukselle, että se, että ihmisen päässä on jotakin vinksallaan, tulee esiin monin tavoin.
Se ap:n äitikin on vaan ihminen jolla on oikeus itse päättää, kenen kanssa viettää aikaa. Ehkä sillä on ihan joku syykin pitää etäisyyttä aloittajaan. Kyllä minäkin pidän etäisyyttä hankaliin perheenjäseniin ja koen että on täysi oikeus tehdä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että teidän olisi äitisi kanssa aihetta istua alas ja puhua asiat halki. Tilanne on kannaltasi niin epäreilu ja epäselväkin, ettei tilannetta mielestäni tarvitse sietää - vaikka äitisi onkin vapaa tekemään kuten haluaa.
Tätä olen joskus yrittänyt, mutta huonolla menestyksellä. Toisella kerralla äitini piti hirveän avautumisen, kuinka hänellä on niin rankkaa ja hän ei voi sanoa veljelleni ei, ja kun minä olen aina ollut niin kiltti niin on niin kiva kun minun pyytämistä asioista voi kieltäytyä. Ja toisen kerran äitini veti herneet totaalisesti nenäänsä (esitin asian ehkä liian närkästyneesti, kun edellisestä kerrasta ei ollut mitään hyötyä) ja kiukkusi vain kaikki mahdolliset asiat miten ikinä elämäni aikana olenkaan hänen mielensä pahoittanut...
Kysy äidiltä, miksi näin, joten saat asiat selväksi. Äitisi voi vaikka muistuttaa, että olet mielenterveystoimiston asiakas ja kanssasi on kymmeneen kertaan käyty tämä läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ap:n äitikin on vaan ihminen jolla on oikeus itse päättää, kenen kanssa viettää aikaa. Ehkä sillä on ihan joku syykin pitää etäisyyttä aloittajaan. Kyllä minäkin pidän etäisyyttä hankaliin perheenjäseniin ja koen että on täysi oikeus tehdä niin.
Jos kirjoittajan ja hänen äitinsä välillä on jotakin kärhämää, eikö se kannattaisi selvittää sen sijaan, että tilanne on epätyydyttävä kaikille? Mielestäni ei ole normaalia eikä varsinkaan suotavaa, että äiti suosii jotakin lapsistaan ja elää kuten sitä toista lasta ei olisikaan.
Eli veljesi käyttää teidän äitiä piikana ja sua harmittaa kun se ei enää jaksa tulla teidänki lapsille piikomaan? Anna sen ihmisen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapseni olisi kuin ap, niin vastaisin, että asia selvä, tästä eteenpäin ei ole kumminkaan puolin mitään sitoumuksia. Pirä ittes.
Anna äitis olla ja etsi lapsille "adoptiomummo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ne äidit mummoiksi tultuaan välttämättä ole sen kummempia ihmissuhdetaitureita kuin muutkaan. Toki on ikävää, että tilanne on kuvatun kaltainen. Ilmeisesti äitisi katsoo itse toimivansa oikein, ja silloinhan tilanteelle on hyvin vähän tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Eli veljesi käyttää teidän äitiä piikana ja sua harmittaa kun se ei enää jaksa tulla teidänki lapsille piikomaan? Anna sen ihmisen olla.
En minä odota äitiäni piikomaan. Sinulla on kummallinen käsitys siitä, kuinka aikuiset ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Minä en odota äidiltäni mitään palveluksia, mutta toivoisin hänen olevan kuitenkin perheeni kanssa tekemisissä. Ehkä sitten omia vanhempiaan ei saa kutsua kylään vaikkapa syömään tai kahville, kun tästä on vanhemmille liikaa vaivaa. Minusta olisi mukavaa, jos he kävisivät.
Älä tuppaa kun se ei selvästi tykkää. Ala käsitellä sitä että et ole äidillesi tärkeä. Mitään hyötyä ei ole rypeä tuossa ihmettelyssä ja päivittelyssä ja yrittää saada kiinnostumaan ihmistä, jota ei vaan kiinnosta.
Paska provo tai sit ap on vaan rasittava läheisriippuvainen ruikuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli veljesi käyttää teidän äitiä piikana ja sua harmittaa kun se ei enää jaksa tulla teidänki lapsille piikomaan? Anna sen ihmisen olla.
En minä odota äitiäni piikomaan. Sinulla on kummallinen käsitys siitä, kuinka aikuiset ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Minä en odota äidiltäni mitään palveluksia, mutta toivoisin hänen olevan kuitenkin perheeni kanssa tekemisissä. Ehkä sitten omia vanhempiaan ei saa kutsua kylään vaikkapa syömään tai kahville, kun tästä on vanhemmille liikaa vaivaa. Minusta olisi mukavaa, jos he kävisivät.
Tunnen sympatiaa aloittajaa kohtaan. Käsittämätöntä, että hän on äidilleen pelkkää ilmaa. Hyvin surullista lukea tällaista. Toivotan voimia, kaikkea hyvää ja asioiden selkiintymistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että teidän olisi äitisi kanssa aihetta istua alas ja puhua asiat halki. Tilanne on kannaltasi niin epäreilu ja epäselväkin, ettei tilannetta mielestäni tarvitse sietää - vaikka äitisi onkin vapaa tekemään kuten haluaa.
Tätä olen joskus yrittänyt, mutta huonolla menestyksellä. Toisella kerralla äitini piti hirveän avautumisen, kuinka hänellä on niin rankkaa ja hän ei voi sanoa veljelleni ei, ja kun minä olen aina ollut niin kiltti niin on niin kiva kun minun pyytämistä asioista voi kieltäytyä. Ja toisen kerran äitini veti herneet totaalisesti nenäänsä (esitin asian ehkä liian närkästyneesti, kun edellisestä kerrasta ei ollut mitään hyötyä) ja kiukkusi vain kaikki mahdolliset asiat miten ikinä elämäni aikana olenkaan hänen mielensä pahoittanut...
No eikö tuo nyt ole sitten ihan selvä peli? Äitiäisi ei oikeasti kiinnosta, sen enempää sinä kuin lapsesikaan. Lopeta yhteydenpito ja pään hakkaaminen jääseinään ja luo lapsille tärkeitä aikuissuhteita muualle. Meillä on kaikki isovanhemmat olleet manan majoilla jo vuosikausia (osa kuoli jo ennen ekan lapsen syntymää), mutta tärkeitä ihmissuhteita heillä on monia, meillä on monta läheistä ystäväperhettä, jotka kaikki rientävät avuksi jos tarve tulee ja ollessaan meillä viettävät aikaa lastenkin kanssa. Ei sukulaisuussuhde ole mikään tae läheisistä väleistä, melkein enemmänkin päinvastoin usein.
Vaikuttaa siltä, että teidän olisi äitisi kanssa aihetta istua alas ja puhua asiat halki. Tilanne on kannaltasi niin epäreilu ja epäselväkin, ettei tilannetta mielestäni tarvitse sietää - vaikka äitisi onkin vapaa tekemään kuten haluaa.