Pieni poikamme on syntynyt
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 07:08"]
Onnea! Aikamoinen synnytyskokemus teillä. Voimia vauva-arkeen, nuku aina kun voit. Tuli vain mieleen, että olipa hyvä, ettet halunnut synnyttää kotona, vaikka muuten pitkälle olikin kyse "luomusynnytyksestä". Aika yleisiä nuo hätäsektiotkin tuntuvat olevan.
[/quote]
Kotisynnytys on erittäin vaarallinen, itse olisin kuollut jo kaksi kertaa synnytykseen ja valtavaan verenvuotoon mikäli olisin kotona synnyttänyt. Tässäkin kyseinen synnyttäjä totesi, että kotisynnytyksessä ei akuuttia helpotusta kipuun ole. Ei, eikä välttämättä mahdollisuutta pelastaa äidin ja/tai vauvan henkeä. Olisi hyvä muistaa, että jokainen synnytys voi päättyä erittäin surullisesti, miten kukaan voi ottaa sellaista tietoista riskiä??
[/quote]
Fakta on (tutkimuksiin perustuva, ei siis yhden ihmisen "olisin-kuollut-kotona" mutututuntumaan perustuva) että kotisynnytykset ovat yhtä turvallisia kuin sairaalassa tapahtuvat. Kotisynnytyksissä kartoitetaan riskit etukäteen ja synnyttäjä on ottanut selvää synnytyksen luonnollisesta kulusta, toisin kuin moni sairaalassa synnyttävä, joka lähtee sinne asenteella "kyllä ne kätilöt tietää mikä on parasta".
Useat sairaalassa tapahtuvat komplikaatiot johtuvat nimenomaan siitä, että ollaan sairaalassa. Epäluonnollisena ja pelottavanakin ympäristönä se ei edistä hyvää synnytystä jos äiti ei ole sinut ympäristön ja häntä hoitavien ihmisten kanssa, vaan synnytys saattaa hidastua ja keskeytyä huonon ilmapiirin vuoksi. Luonnollisen synnytyksen kulkuun puuttuminen aiheuttaa tarpeen puuttua siihen lisää, kierteen loppupäässä voi sitten olla esim. hätäsektio, johon kotisynnytyksessä ei olisi koskaan jouduttu. (En puhu nyt tästä blogaajan synnytyksestä!) Kotisynnytyksestäkin lähdetään myös herkästi sairaalaan heti jos kätilöstä alkaa tuntua, että on tarve.
Näissä asioissa ei voi yleistää sen perusteella, että itse koki olevansa enemmän turvassa sairaalassa. Koska faktat on, että molempi tapa on turvallinen niin ihmisen voida itse päättää sen perusteella kumpi hänelle tuntuu mieluisalta. Kuten monessa muussa maassa onkin. Jostain syystä Suomessa (vielä) kovasti pelätään kotisynnytystä.
[/quote]
Jos istukka ei kotisynnytyksessä irtoa vaan alkaa vuotaa verta ja vuotoa tulee lopulta yli 6 litraa niin miten kukaan voi edes kuvitella kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen kuin sairaala, jossa lisäverta on heti mahdollista saada? Se, että kotoa lähdetään herkästi sairaalaan, ei näissä tilanteissa enää äitiä pelasta.
[/quote]
Lisään vielä, että voitko tarkemmin selventää miten tämäkin äkillinen verenvuoto olisi etukäteen kotisynnytystä ajatellen kartoitettu? Tahtoisin kovasti tietää miten näin suuri määrä verta ja happikone olisi sinne kotiin kuljetettu?
Kun saan sinulta ensin näihin kysymyksiin vastaukset niin sen jälkeen voit selventää miksi pidät kommenttiani (olisin kuollut kotona) mututuntumana?
Kiitos kauniista ja koskettavasta kertomuksesta! Antoi ajatuksia omaankin tilanteeseen, vauva syntymässä keväällä. Ja ihanaa, ainutlaatuista aikaa teille!
Onneksi olkoon pienen vauvan vanhemmille! Hieno juttu että kaikki meni lopulta hyvin. Ihailen kykyäsi uudelleenasennoitua, vaikka hätäsektio ei suunnitelmaasi varmaan kuulunutkaan.
Pakko kuitenkin hieman ihmetellä tuota yhtä kuvatekstiä .. miten voit viikon käyttökokemuksella kuvata kantoliinaa "elämän pelastukseksi"? (Itselläni on kuukauden ikäinen vauva, ja kantoliina suht ahkerasti käytössä. Loistokapine, mutta en tiedä, olisinko ensimmäisellä viikolla sitä mihinkään tarvinnut.)
Paljon onnea pienen miehen johdosta! Oikein mielelläni lukisin postauksen synnytystoivelistastanne.
Eikö ilokaasu lasketa kuitenkin lääkkeelliseksi kivunlievityskeinoksi, vaikkei sitä nyt millään piikillä pistetäkään?
Hei Kaisa! Sydämelliset onnittelut koko perheelle <3 Olen mielenkiinnolla lukenut blogiasi ja kirjojasi. Itselläni on laskettuaika tammikuussa. Mielelläni lukisin postauksen synnytystoivelistastanne. Mainitsit yhdessä viestissäsi Ina Mayn kirjan, onko sinulla muita hyviä kirjavinkkejä luettavaksi synnytykseen valmistautuessa?
Annukka
Onnea Kaisa ja perhe! Kiitos hienosta synnytyskertomuksesta. Synnytystoivelistastasi lukisin minäkin mielelläni. Olet todella valmistautunut hyvin synnytykseesi ja vaikka yllättäviä käänteitä lopussa tulikin, suhtaudut tapahtuneeseen upeasti. Mielestäni on tärkeää tuoda esille tätäkin puolta, että synnytyksestä voi myös selvitä ilman noita vahvimpia lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja.
Tuo onnentunne jonka lapsen syntymän jälkeen kokee on parhaimmillaan aivan pakahduttava! Kohta puolivuotiaan vauvan äitinä koen yhä tuon saman tunteen päivittäin ja tunnen suurta kiitollisuutta tuosta pienestä aarteestani. Oma lapsi on valtavan ihana asia! :)
Paljon onnea pienestä ihmeestä :) Minulle sanottiin sektion jälkeen että muutama kuukausi on hyvä välttää juoksua ym. rankempaa liikuntaa ja tietenkin vatsalihasten treenausta jne. Noudatin ohjetta kirjaimellisesti ja kävelin vain ensimmäiset kuukaudet :)
43, nukutusaine on kyllä kaikkein vahvin kivunlievityskeino, joten ei tuossa synnytyksessä selvitty ilman.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 09:34"]
43, nukutusaine on kyllä kaikkein vahvin kivunlievityskeino, joten ei tuossa synnytyksessä selvitty ilman.
[/quote]
No jaa, tulikohan tässä nyt missattua pointti kommentistani vai kuinka.. muotoilenpa sitten niin että synnytysKIVUSTA voi siis näemmä selvitä ilman niitä vahvimpia lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja. Ja niin, been there done that! ;)
Pahin syntymäpäivä ikinä! vanhin lapsemme syntyi 24.10.1991 ja voi sitä skorpion kanssa taistelua!!! Seuraavat ajoitettiin niin että horoskooppi varmasti olisi joku toinen. Terveisin: "Merkillä on väliä..."
Kuinka moni meistä onkaan tullut kuulleeksi joltakulta että sairaalaan kannattaa lähteä "tosi hyvissä ajoin" jotta ehtii sitten saamaan epiduraalit ynnä muut kipulääkkeet. Kun sitten voi kaduttaa jos on liian myöhäistä. Itse kun kerroin yleisesti ajatuksestani edetä synnytyksessä lääkkeettömin kivunlievityskeinoin (mikäli vain suinkin mahdollista) sitä kritisoitiin melkein poikkeuksetta ja harteilleni istutettiin hihhuliodottajan viittaa. Sittenpä näet, totesivat monet ääneen. Ja kyllä, pidin pääni. Kiitos Kaisa kun jaat näitä vinkkejä blogissasi. Näistä voi olla monelle apua miettiessään kuinka todella haluaisi synnyttää.
Hei Kaisa! Tästä käyttämäsi doulan roolista synnytyksessä kyselisin. Mikä hänen suhtautumisensa lääkkeelliseen kivunlievitykseen on (hänhän on siis myös koulutukseltaan kätilö) ja poikkesiko se mitenkään synnytyksessä avustaneen kätilön suosituksista itse synnytystilanteessa? Kuinka hänen ja synnytyksessä avustaneen kätilön yhteispeli muuten sujui? Kysyn sillä, kun tilanteessasi oli siis paikalla kaksi kätilöä mutta kahdessa hieman eri roolissa. Oliko doulan näkemys sairaalaan lähtemisen ajankohdasta sama kuin sairaalan kätilöllä, joka kehoitti jo tulemaan sairaalaan sinne soitettuasi.
Omalla kokemuksellani kolmesta eri kätilöstä (26h synnytys josta salissa reilut 13h) havaitsin että heidän näkemyksissään on kyllä kovastikin eroja eritoten näissä kivunlievitysasioissa ja suosituksissaan synnytyksen edistämisestä erilaisin keinoin (oksitosiinit ym), kun se tuntui etenevän hitaasti (vaikkakin täysin ongelmitta). Näin siis riippumatta siitä, että jokainen heistä varmasti oli lukenut synnytystoivelistani jossa siis painotin luonnonmukaista etenemistä jos ongelmia ei ole.
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!
Paljon onnea koko perheelle :)! Olen lueskellut blogiasi, vaikka raskausaika ei ole itselläni ajankohtainen. Tuli kuitenkin mieleen, että olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi ja neuvosi luonnonmukaisesta ehkäisystä. Haluaisin päästä eroon e-pillereistä, mutta en ole löytänyt parempaakaan keinoa. Oletko kirjoittanut asiasta jo jossain?
Hei,
Synnytin itse sektiolla ja kyselin myös kovasti turvallisesta liikunnan aloittamisesta sairaalassa ja jälkitarkastuksessa. Vastaukset olivat kuitenkin aika epämääräisiä ja liikuinkin pitkälti omien tuntemuksien mukaan. Aloitin hitaista kävelylenkeistä ja lisäsin vauhtia, kun kunto tuntui sen kestävän. Ennen jälkitarkastusta kävin jo esimerkiksi vauvajoogassa. Luulen, että mitään tarkkoja sääntöjä ei edes ole vaan sopiva aloitustahti riippuu ihan henkilöstä ja voinnista. Tsemppiä palautumiseen!
Ella
Onnea Kaisa!
ihana kirjoitus, oli upeaa saada lukea teidän kokemuksesta!
hyvää jatkoa!<3
t.Marjo
Onnea koko perheelle, loppu hyvin kaikki hyvin!
Mulla on kiireellisellä sektiolla Taysissa 12/2010 syntyneet kaksoset (Viikolla 38+2 5cm:iin pysähtynyt käynnistetty synnytys, lopulta nukutettiin, kun ei epiduraali "ihan" toiminutkaan...), A-pojan pisteet 10/10 ja perätilassa olleen B-tytön 9/9. Tytön miinuspiste tuli väristä, vaikken oikeastaan edes tajua miten siitä osattiin sanoa yhtään mitään, kun neiti oli yltäpäältä paksun valkoisen kinakerroksen peitossa. :) Eli siis todistettavasti myös sektiokaksonen voi saada täydet pojot. /Sanna
paljon ONNEA koko perheelle ja suloiselle pienelle ihmiselle.ja samalla kaikille pienten lasten perheille onnea ja turvalista eloa.tämä se on elämisen tarkoitus,tehdä uusia ihmisiä.
Kiitos Kaisa kun avasit tätä doula-kätilön roolia synnytyksessäsi. Sinulla on varmasti ollut synnytyksessä sellainen olo, että olet todella hyvissä käsissä. Hyvä synnytyskokemushan auttaa myös osaltaan jaksamaan uudessa ihmeellisessä vauva-arjessa. :)