Nyt se totaaliuupumus/masennus sitten iski
Olen vaan yrittänyt,yrittänyt ja yrittänyt jaksaa yksin vauvanhoidon ja kaiken muun.Vauva on nyt 6kk ja stoppi alkaa tulla,tänään oli ensimmäinen kerta kun en oikeasti olisi jaksanut nousta,syöttää vauvaa ja vaihtaa vaippoja.Lisäksi ekaluokkalaisella todettiin adhd ja elämä on suorastaan kaaosta! Mies ei ole ikinä kotona vaan touhuilee yrityksensä parissa aamusta yöhön,eikä pidä ikinä vapaata.
Mulle on pikkuhiljaa jäänyt KAIKKI omakotitalon työt lasten asioiden lisäksi,mies ei ikinä esim katso mitä tarvitsee kaupasta tai käy kaupassa.Ei availe laskuja eikä tee mitään muutakaan,ruohonleikkurikin on ollut kaatosateessa kuukauden koska mies MEINASI leikata nurmikon joskus syyskuun alussa mutta ajatuksen tasolle jäi sekin.
Olen miettinyt että mitä ihmettä teen? Jos muutan muualle niin mahtaako asiat helpottua sittenkään..?
Tuntuu ettei ole ulospääsyä eikä elämässä ole mitään iloakaan enää,en edes muista milloin viimeksi esim.nauroin!
Kommentit (7)
Elä niinkuin miestäsi ei olisi. Muuten käytät energiasi siihen että turhaudut kun odotit apua etkä sitä saakaan. Osta apua vaikkapa kerran viikossa pari tuntia. kun tiedät saavasi oman hetken keskiviikkona niin jaksat muun ajan. Pahinta on silloin kun odotat jatkuvasti mieheltäsi asioita joita ei tapahdu. Jos lähdet niin hoidat silti kaiken yksin. Tosin sitten vasta lasten kaaos alkaisi kun vanhemmat eroaa.
Palkkaat siivoojan, osoitat laskut miehellesi. Naapurin teinille 20€ käteen niin leikkaa nurmikon ja siivoaa pois leikkurin. Tilaat ruoat kotiinkuljetuksella. Keskityt vain itseesi ja lapsiin. Maksaa hieman enemmän, mutta on ehdottomasti sen arvoista. Vuosi tai pari riittänee. Tsemppiä!
Tsemppiä ap! Tiukka tilanne teillä. Mutta miehen on varmaan pakko tehdä paljon töitä, jos olet vauvan kanssa kotona ja teillä on omakotitalo kaikkine kuluineen.
Onko jotain hommia, joista voisit tinkiä? Vauva on pakko hoitaa, esikoinen vie aikaa, mutta onko kodinhoidossa jotain, minkä voisi jättää vähemmälle?
Minulla on osallistuva mies, joka ei tee ylitöitä, ja silti vauvavuosi on ollut meille aina rankka. Onko alueella kerhoja tai avoimia päiväkoteja, joissa voisit käydä vauvan kanssa? Voitteko tilata ruokaa kotiin? Pk-seudulla onnistuu ja se helpottaa arkea kummasti. Siivoojaakin voi harkita, mutta ainakin meille se on liian kallista.
Ei meillä ole varaa palkata mitään ulkopuolista apua,muutenkin mennään miinuksella koko ajan! Ja olen sanonut miehelle sata kertaa että muutetaan vaikka rivariin koska kellään ei ole aikaa eikä halua tällaiseen talon ylläpitoon,se taas ei miehelle käy mutta samaan aikaan ei myöskään tee täällä yhtään mitään.Siksi tunnenkin olevani jossain loukussa.Paljon paremmin meni taloudellisestikin ennen tuota yritystoimintaa,mies vaan ei usko että se ei kannata! Muutenkin niin höveli kaikissa asioissa ettei saa niitä firmansakaan asioita hoidettua..huoh,en kestä enää.ap
No onhan se rankaa, mut oikeesti, joa ap:lla oli tänään ENSIMMÄINEN kerta kun ei OLISI jaksanut nousta ruokkimaan ja vaihtamaan kuivaa lapselle, hän jaksaa vielä noin kolme vuotta ihan hyvin. oon ollut ap.tä pahemmassa paikassa ja tiedän.
Huh kuulostaapa rankalta teidän tilanne. Joskus auttaa ihan vaan sekin että ajattelee että nyt on tällainen vaihe. Jo puolen vuoden päästä helpottaa paljon ku kuopus on kasvanut, ja puolentoista vuoden päästä tilanne on jo aivan toinen! Koita mahdollisimman paljon purkaa oloasi tänne tai jonnekkin muualle, jottet uuvu siihen että kannat koko teidän perhettä harteilla. Siltähän tuo kuulostaa jos taloutennekin on miinuksella miehen yrittäjyyden puolesta.
Jos miettisin ihan aluksi että mistä sinun päiväsi koostuu, ja miten sitä voi helpottaa. Tärkeimmäthän ovat lapset, ja heidän hoitaminen on ensisijaista, kaikki muu toisarvoista. Mitä teidän talon hoitaminen vaatii, ja mitkä ovat ne välttämättömimmät asiat kodinhoidossa? Nyt pitää mennä oman energian käytössä säästökuurille, eli hoidat vai välttämättömimmät etkä soimaa itseäsi siitä.
Uskon että iso osa olostasi voi johtua enemmänkin siitä henkisestä paineesta mitä joudut kantamaan tällä hetkellä, kuin käytännön asioista. Ovathan taakkanasi nyt omakotitalo, lapset ja niiden erityistarpeet, sekä myös huoli taloudesta. Voisitko ajatella pyytäväsi neuvolasta apua, että pääsisit puhumaan näistä asioista? Se on kamala tunne kun tuntuu ettei oli tasavertaista kumppania (vaikka toki miehesi ei sitä tahallaan tee), ja joutuu kantamaan kaiken vastuun yksin, ja jos miehesi yrityksellä menee huonosti, joudut varmastu stressaamaan sitäkin.
No ei siinä auta kuinedetä pala kerrallaan. Meillä minun kontollani oli kaksi lasta, talo, koira ja päälle omat työt. Esikoinen ylivilkas, kuopuksella astma. Nukuin kuutisen vuotta parin tunnin pätkissä ja tein omat työni aamuyöstä.