Lue keskustelun säännöt.
Kysy korvalääkäriltä!
01.11.2013 |
Olen kolmekymppinen korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri. Työskentelen yliopistollisessa sairaalassa ja pidän yksityisvastaanottoa muutamana iltana viikossa. Aikani kuluksi vastailen illan aikana kysymyksiin, jos teiltä sellaisia löytyy? :)
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:07"]
10, millähän perusteella olen provo?
Käyn heittämässä pienen iltalenkin, palaan myöhemmin illalla vastailemaan! :)
T: ap
[/quote]
Tunnen montakin lääkäri- hoitoalalla kun olen. Useimmat niistä ovat julkisenpuolen virassa ja sen työpäivän jälkeen paahtavat nasta laudassa hoitamaan yksityisvastaanottoa, josta se RAHA virtaa. Eivät TODELLAKAAN anna yhtä ensimmäistäkään lääketieteellistä neuvoa ilmaseksi kenellekkään. Sitä varten on nettilääkäri-palstoja, joista saavat riihikuivaan jokaikisesta vastauksestaan.
Joten ilmoitus ylläpidolle on lähetetty. Googettamalla ja copypastaamalla voi kuka tahansa leikkiä oma-oppinutta "lääkäriä".
wanna be, wanna be....
[/quote]
Hmmm.. en ole ap mutta itsekin lääkäri ja tuskin ainoa tällä palstalla. Katkeran kuuloista tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerron teille nyt tässä lääkärinä tietoa tinnitus- vaivasta, joka vaivaa keskimäärin 2-5-prosenttia suomen väestöstä. Olkaa hyvät, anna tiedon ilmaiseksi:
Joskus voi olla vaikeaa erotella tinnituksen ja toisaalta kuulovaurion aiheuttamaa toiminnanvajautta jokapäiväisen elämän tilanteissa. Edellä mainituista korvasairauksista syntyy yleensä kuulomuutoksia, jotka saattavat ilmetä ilman tinnitustakin.
Kuulovaurio ilmenee tinnituksen lisäksi kuuloherkkyyden huonontumisena, kuuloalueen kaventumisena, usein ääniyliherkkyytenä, puheen ja muiden äänien vääristymisenä ja erottamiskyvyn vaikeutena sekä hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntymisenä (taulukko 1). Ääniympäristön olosuhteista riippuen kuulovaurio jo sellaisenaan voi vaikeuttaa kuulosuoriutumista ryhmässä tai muuten hälyisissä tiloissa.
Kuuloherkkyyden huonontuminen mitataan kuulokynnysmuutoksena (kuulon alentumana). Kuulokynnyksellä tarkoitetaan heikointa ääntä eri sävelkorkeuden arvoilla, jonka henkilö pystyy juuri havaitsemaan. Äänien kuulemiseksi tarvitaan kuuloherkkyyden huonontuessa äänen vahvistamista tai lyhyempää kuunteluetäisyyttä.
Ääniherkkyyden lisääntyminen, ääniyliherkkyys, on varsinkin tinnituspotilailla yleinen piirre kuulovauriossa. Kuuloherkkyyden huonontumisesta huolimatta, tavallaan paradoksaalisesti, voimakkaat äänet saattavat tuntua epämiellyttäviltä, äänitoleranssi siis huononee. Tällöin myös kuuloalue (etäisyys kuulokynnyksestä epämiellyttävyysalueelle) on rajautunut kapeammaksi. Ääniyliherkkyyttä kuvaa epämiellyttävyyskynnysmittaus.
Äänien vääristyminen ja niiden erottamiskyvyn heikkeneminen on ilmeisempää ja voimakkaampaa, jos kuulovaurio kehittyy äkillisen korvasairauden takia nopeasti. Tätä piirrettä voi kuitenkin myös ilmetä hitaasti kehittyvissä kuulovaurioissa, vaikkei asianomainen itse sitä silloin niin helposti miellä. Vaikka äänet, esimerkiksi puhe ja musiikki, kuultaisiinkin riittävän kuuluvasti, äänikuvat voivat vääristyä ja niiden tunnistaminen heikentyä. Tällöin puheen erottaminen vaikeutuu. Musiikin äänikuvat saattavat kuulostaa epäpuhtailta.
Hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntyminen hankaloittaa puheen erottamista häiriöääniympäristössä etenkin, jos kuunteluolosuhteet ovat muutenkin epäedulliset. Erityisen hankalaa on puheen erottaminen häiriön ollessa puheen sorinaa, puhehälyä.
Kuuloherkkyyttä mittaavan kuulokynnysmuutoksen tyyppi on yksi tekijä, joka osaltaan selittää kuulemisvaikeudet päivittäisissä kuuntelutilanteissa. Esimerkkinä on korkeaäänikuulovaurio kuvan 1 mukaisesti. Kuvassa on esitetty puheen eri äänteiden sijoittuminen banaanin muotoiselle alueelle kuuloalueella. Jos korkeisiin ääniin huononeva kuulokynnys leikkaa pois osan puheäänien alueesta jo hiljaisissa ja sitä enemmän vielä hälyisissä kuunteluolosuhteissa, puheen tunnistaminen onnistuu vain epätäydellisesti ja epävarmasti.
Tinnitus ei suoranaisesti vaikeuta puheäänien erottamista, mutta tinnituksella saattaa sikäli olla oma osuutensa puheen kuulemisvaikeuksissa, että puhekuulokyvyn ollessa epätarkka ja epävarma asianomainen joutuu enemmän ja tarkemmin keskittymään kuuntelemiseen. Tällöin ei aina voi välttää sitä, etteikö joutuisi keskittymään myös tinnitukseen, mikä vie huomiota pois puheen äänien havainnoinnista ja vaikeuttaa puheen vastaanottokykyä.
Vajaalla kuulolla toimiminen edellyttää saumatonta tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, mikä tavallista nopeammin myös väsyttää ja uuvuttaa. Sitä kautta tinnitus voidaan myös kokea entistä häiritsevämpänä. Varsinkin jos kuuntelutilanne on häiriöllinen tai kuunneltava puhe on vaikeaselkoista, esimerkiksi vierasta kieltä, outoa ja uutta sanastoa tai epäselvää puhetta, voi häiritsevä tinnitus lisätä puheen erottamis- ja ymmärtämisvaikeuksia. Tällä voi olla merkitystä potilaan viestinnässä kotona ja erityisesti kodin ulkopuolella, muun muassa työtilanteissa.
Terv. korvalääkäri numero 2.
Minkälaiseksi arvioit terveyskeskuslääkäreiden osaamisen erikoisalasi asioissa? Mitkä asiat osataan hyvin, mitkä huonosti?
t. tkl
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:33"]
Kerron teille nyt tässä lääkärinä tietoa tinnitus- vaivasta, joka vaivaa keskimäärin 2-5-prosenttia suomen väestöstä. Olkaa hyvät, anna tiedon ilmaiseksi:
Joskus voi olla vaikeaa erotella tinnituksen ja toisaalta kuulovaurion aiheuttamaa toiminnanvajautta jokapäiväisen elämän tilanteissa. Edellä mainituista korvasairauksista syntyy yleensä kuulomuutoksia, jotka saattavat ilmetä ilman tinnitustakin.
Kuulovaurio ilmenee tinnituksen lisäksi kuuloherkkyyden huonontumisena, kuuloalueen kaventumisena, usein ääniyliherkkyytenä, puheen ja muiden äänien vääristymisenä ja erottamiskyvyn vaikeutena sekä hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntymisenä (taulukko 1). Ääniympäristön olosuhteista riippuen kuulovaurio jo sellaisenaan voi vaikeuttaa kuulosuoriutumista ryhmässä tai muuten hälyisissä tiloissa.
Kuuloherkkyyden huonontuminen mitataan kuulokynnysmuutoksena (kuulon alentumana). Kuulokynnyksellä tarkoitetaan heikointa ääntä eri sävelkorkeuden arvoilla, jonka henkilö pystyy juuri havaitsemaan. Äänien kuulemiseksi tarvitaan kuuloherkkyyden huonontuessa äänen vahvistamista tai lyhyempää kuunteluetäisyyttä.
Ääniherkkyyden lisääntyminen, ääniyliherkkyys, on varsinkin tinnituspotilailla yleinen piirre kuulovauriossa. Kuuloherkkyyden huonontumisesta huolimatta, tavallaan paradoksaalisesti, voimakkaat äänet saattavat tuntua epämiellyttäviltä, äänitoleranssi siis huononee. Tällöin myös kuuloalue (etäisyys kuulokynnyksestä epämiellyttävyysalueelle) on rajautunut kapeammaksi. Ääniyliherkkyyttä kuvaa epämiellyttävyyskynnysmittaus.
Äänien vääristyminen ja niiden erottamiskyvyn heikkeneminen on ilmeisempää ja voimakkaampaa, jos kuulovaurio kehittyy äkillisen korvasairauden takia nopeasti. Tätä piirrettä voi kuitenkin myös ilmetä hitaasti kehittyvissä kuulovaurioissa, vaikkei asianomainen itse sitä silloin niin helposti miellä. Vaikka äänet, esimerkiksi puhe ja musiikki, kuultaisiinkin riittävän kuuluvasti, äänikuvat voivat vääristyä ja niiden tunnistaminen heikentyä. Tällöin puheen erottaminen vaikeutuu. Musiikin äänikuvat saattavat kuulostaa epäpuhtailta.
Hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntyminen hankaloittaa puheen erottamista häiriöääniympäristössä etenkin, jos kuunteluolosuhteet ovat muutenkin epäedulliset. Erityisen hankalaa on puheen erottaminen häiriön ollessa puheen sorinaa, puhehälyä.
Kuuloherkkyyttä mittaavan kuulokynnysmuutoksen tyyppi on yksi tekijä, joka osaltaan selittää kuulemisvaikeudet päivittäisissä kuuntelutilanteissa. Esimerkkinä on korkeaäänikuulovaurio kuvan 1 mukaisesti. Kuvassa on esitetty puheen eri äänteiden sijoittuminen banaanin muotoiselle alueelle kuuloalueella. Jos korkeisiin ääniin huononeva kuulokynnys leikkaa pois osan puheäänien alueesta jo hiljaisissa ja sitä enemmän vielä hälyisissä kuunteluolosuhteissa, puheen tunnistaminen onnistuu vain epätäydellisesti ja epävarmasti.
Tinnitus ei suoranaisesti vaikeuta puheäänien erottamista, mutta tinnituksella saattaa sikäli olla oma osuutensa puheen kuulemisvaikeuksissa, että puhekuulokyvyn ollessa epätarkka ja epävarma asianomainen joutuu enemmän ja tarkemmin keskittymään kuuntelemiseen. Tällöin ei aina voi välttää sitä, etteikö joutuisi keskittymään myös tinnitukseen, mikä vie huomiota pois puheen äänien havainnoinnista ja vaikeuttaa puheen vastaanottokykyä.
Vajaalla kuulolla toimiminen edellyttää saumatonta tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, mikä tavallista nopeammin myös väsyttää ja uuvuttaa. Sitä kautta tinnitus voidaan myös kokea entistä häiritsevämpänä. Varsinkin jos kuuntelutilanne on häiriöllinen tai kuunneltava puhe on vaikeaselkoista, esimerkiksi vierasta kieltä, outoa ja uutta sanastoa tai epäselvää puhetta, voi häiritsevä tinnitus lisätä puheen erottamis- ja ymmärtämisvaikeuksia. Tällä voi olla merkitystä potilaan viestinnässä kotona ja erityisesti kodin ulkopuolella, muun muassa työtilanteissa.
Terv. korvalääkäri numero 2.
[/quote]
On meitä oikeitakin lääkäreitä täällä silti, eikä kaikki ole yhtä pahansuopia ihmisiä.
Haittaako jos lapselle laitetut putket eivät lähde pois? Putket laitettu kun lapsi oli 2, nyt on 4. Ainakin toinen on vielä paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:07"]
10, millähän perusteella olen provo?
Käyn heittämässä pienen iltalenkin, palaan myöhemmin illalla vastailemaan! :)
T: ap
[/quote]
Tunnen montakin lääkäri- hoitoalalla kun olen. Useimmat niistä ovat julkisenpuolen virassa ja sen työpäivän jälkeen paahtavat nasta laudassa hoitamaan yksityisvastaanottoa, josta se RAHA virtaa. Eivät TODELLAKAAN anna yhtä ensimmäistäkään lääketieteellistä neuvoa ilmaseksi kenellekkään. Sitä varten on nettilääkäri-palstoja, joista saavat riihikuivaan jokaikisesta vastauksestaan.
Joten ilmoitus ylläpidolle on lähetetty. Googettamalla ja copypastaamalla voi kuka tahansa leikkiä oma-oppinutta "lääkäriä".
wanna be, wanna be....
[/quote]
Hmmm.. en ole ap mutta itsekin lääkäri ja tuskin ainoa tällä palstalla. Katkeran kuuloista tekstiä.
[/quote]Jeps. Yleislääkäri minäkin ja kyllä oon joskus neuvonut ilmaiseksi palstalla. se on ihan eri asia kuin ottaa hoitovastuu jostakin.
Miksi korvissani naksuu, kun nielaisen. Lääkäri sanonut, että johtuu ahtaista nenä-korva käytävistä. Voiko asialle tehdä jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:33"]
Kerron teille nyt tässä lääkärinä tietoa tinnitus- vaivasta, joka vaivaa keskimäärin 2-5-prosenttia suomen väestöstä. Olkaa hyvät, anna tiedon ilmaiseksi:
Joskus voi olla vaikeaa erotella tinnituksen ja toisaalta kuulovaurion aiheuttamaa toiminnanvajautta jokapäiväisen elämän tilanteissa. Edellä mainituista korvasairauksista syntyy yleensä kuulomuutoksia, jotka saattavat ilmetä ilman tinnitustakin.
Kuulovaurio ilmenee tinnituksen lisäksi kuuloherkkyyden huonontumisena, kuuloalueen kaventumisena, usein ääniyliherkkyytenä, puheen ja muiden äänien vääristymisenä ja erottamiskyvyn vaikeutena sekä hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntymisenä (taulukko 1). Ääniympäristön olosuhteista riippuen kuulovaurio jo sellaisenaan voi vaikeuttaa kuulosuoriutumista ryhmässä tai muuten hälyisissä tiloissa.
Kuuloherkkyyden huonontuminen mitataan kuulokynnysmuutoksena (kuulon alentumana). Kuulokynnyksellä tarkoitetaan heikointa ääntä eri sävelkorkeuden arvoilla, jonka henkilö pystyy juuri havaitsemaan. Äänien kuulemiseksi tarvitaan kuuloherkkyyden huonontuessa äänen vahvistamista tai lyhyempää kuunteluetäisyyttä.
Ääniherkkyyden lisääntyminen, ääniyliherkkyys, on varsinkin tinnituspotilailla yleinen piirre kuulovauriossa. Kuuloherkkyyden huonontumisesta huolimatta, tavallaan paradoksaalisesti, voimakkaat äänet saattavat tuntua epämiellyttäviltä, äänitoleranssi siis huononee. Tällöin myös kuuloalue (etäisyys kuulokynnyksestä epämiellyttävyysalueelle) on rajautunut kapeammaksi. Ääniyliherkkyyttä kuvaa epämiellyttävyyskynnysmittaus.
Äänien vääristyminen ja niiden erottamiskyvyn heikkeneminen on ilmeisempää ja voimakkaampaa, jos kuulovaurio kehittyy äkillisen korvasairauden takia nopeasti. Tätä piirrettä voi kuitenkin myös ilmetä hitaasti kehittyvissä kuulovaurioissa, vaikkei asianomainen itse sitä silloin niin helposti miellä. Vaikka äänet, esimerkiksi puhe ja musiikki, kuultaisiinkin riittävän kuuluvasti, äänikuvat voivat vääristyä ja niiden tunnistaminen heikentyä. Tällöin puheen erottaminen vaikeutuu. Musiikin äänikuvat saattavat kuulostaa epäpuhtailta.
Hälyäänien häiriövaikutuksen lisääntyminen hankaloittaa puheen erottamista häiriöääniympäristössä etenkin, jos kuunteluolosuhteet ovat muutenkin epäedulliset. Erityisen hankalaa on puheen erottaminen häiriön ollessa puheen sorinaa, puhehälyä.
Kuuloherkkyyttä mittaavan kuulokynnysmuutoksen tyyppi on yksi tekijä, joka osaltaan selittää kuulemisvaikeudet päivittäisissä kuuntelutilanteissa. Esimerkkinä on korkeaäänikuulovaurio kuvan 1 mukaisesti. Kuvassa on esitetty puheen eri äänteiden sijoittuminen banaanin muotoiselle alueelle kuuloalueella. Jos korkeisiin ääniin huononeva kuulokynnys leikkaa pois osan puheäänien alueesta jo hiljaisissa ja sitä enemmän vielä hälyisissä kuunteluolosuhteissa, puheen tunnistaminen onnistuu vain epätäydellisesti ja epävarmasti.
Tinnitus ei suoranaisesti vaikeuta puheäänien erottamista, mutta tinnituksella saattaa sikäli olla oma osuutensa puheen kuulemisvaikeuksissa, että puhekuulokyvyn ollessa epätarkka ja epävarma asianomainen joutuu enemmän ja tarkemmin keskittymään kuuntelemiseen. Tällöin ei aina voi välttää sitä, etteikö joutuisi keskittymään myös tinnitukseen, mikä vie huomiota pois puheen äänien havainnoinnista ja vaikeuttaa puheen vastaanottokykyä.
Vajaalla kuulolla toimiminen edellyttää saumatonta tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, mikä tavallista nopeammin myös väsyttää ja uuvuttaa. Sitä kautta tinnitus voidaan myös kokea entistä häiritsevämpänä. Varsinkin jos kuuntelutilanne on häiriöllinen tai kuunneltava puhe on vaikeaselkoista, esimerkiksi vierasta kieltä, outoa ja uutta sanastoa tai epäselvää puhetta, voi häiritsevä tinnitus lisätä puheen erottamis- ja ymmärtämisvaikeuksia. Tällä voi olla merkitystä potilaan viestinnässä kotona ja erityisesti kodin ulkopuolella, muun muassa työtilanteissa.
Terv. korvalääkäri numero 2.
[/quote]Kiitos vaan tinnitukseni ei poistunut vaikka luin tuon. Pitääkö lukea useampaan kertaan vai miten
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:39"]
Haittaako jos lapselle laitetut putket eivät lähde pois? Putket laitettu kun lapsi oli 2, nyt on 4. Ainakin toinen on vielä paikallaan.
[/quote]
Haittaa. Koska: putkista voi alkaa ajanmittaan kasvamaan itiöitä, jotka leviävät aivokudokseen aiheuttaen henkistä jälkeenjääneisyyttä.
terv. korvalääkäri numero 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:40"]
Miksi korvissani naksuu, kun nielaisen. Lääkäri sanonut, että johtuu ahtaista nenä-korva käytävistä. Voiko asialle tehdä jotain?
[/quote]
Voi tehdä: otat vasemmalla kädellä kiinni oikean jalan ukkovarpaasta ja nielaiset kova-äänisesti kymmen sentin kolikon. Kun kolikko poistuu ulosteen mukana, on vaivasi kadonnut.
Terv. korvalääkäri numero 2.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:40"]
Miksi korvissani naksuu, kun nielaisen. Lääkäri sanonut, että johtuu ahtaista nenä-korva käytävistä. Voiko asialle tehdä jotain?
[/quote]
Voi tehdä: otat vasemmalla kädellä kiinni oikean jalan ukkovarpaasta ja nielaiset kova-äänisesti kymmen sentin kolikon. Kun kolikko poistuu ulosteen mukana, on vaivasi kadonnut.
Terv. korvalääkäri numero 2.
[/quote]
On se varmaan kova paikka että Suomessa on myös ihmisiä jotka ovat oikeasti opiskelleet lääkäreiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sisätautilääkäri ja vastaan useinkin erikoisalaani sivuaviin lääketieteellisiin kysymyksiin täällä palstalla. En tosin aina kerro ammattiani. Kukaan tervejärkinen ei tärkeissä asioissa luottane pelkkiin nettipalstavastauksiin.
Olen huomannut, että AV:lla saa kuitenkin varsin oikeita vastauksia lääketieteellisiin kysymyksiin, koska jos joku sattuukin vastaamaan kysymykseen väärin, tulee kohta kymmenen th-alan ammattilaiseksi esittäytyvää korjaamaan väärät tiedot.
No niin, arvasinhan minä, että tämä päätyy vain väittelyksi ja epäilyksi. Sillä periaatteella ajattelin ketjun aloittaa, saisin antaa ihmisille vinkkejä esim. lääkärikäynnin tarpeellisuudesta - kas kummaa, kun kaikki lääkäritkään eivät ole rahanahneita pa*kiaisia...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:49"]
Minä olen sisätautilääkäri ja vastaan useinkin erikoisalaani sivuaviin lääketieteellisiin kysymyksiin täällä palstalla. En tosin aina kerro ammattiani. Kukaan tervejärkinen ei tärkeissä asioissa luottane pelkkiin nettipalstavastauksiin.
Olen huomannut, että AV:lla saa kuitenkin varsin oikeita vastauksia lääketieteellisiin kysymyksiin, koska jos joku sattuukin vastaamaan kysymykseen väärin, tulee kohta kymmenen th-alan ammattilaiseksi esittäytyvää korjaamaan väärät tiedot.
[/quote]
Saman olen huomannut.
t. yleislääketieteen el
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:49"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:40"]
Miksi korvissani naksuu, kun nielaisen. Lääkäri sanonut, että johtuu ahtaista nenä-korva käytävistä. Voiko asialle tehdä jotain?
[/quote]
Voi tehdä: otat vasemmalla kädellä kiinni oikean jalan ukkovarpaasta ja nielaiset kova-äänisesti kymmen sentin kolikon. Kun kolikko poistuu ulosteen mukana, on vaivasi kadonnut.
Terv. korvalääkäri numero 2.
[/quote]
On se varmaan kova paikka että Suomessa on myös ihmisiä jotka ovat oikeasti opiskelleet lääkäreiksi.
[/quote]
Kovettumien hoidosta voidaan olla montaa eri mieltä. Tässä annan neuvona yhdenlaista kovettumien hoitoa:
Joustava kovettuma on ihon luonnollinen fysiologinen suojautumiskeino rasitukseen. Hoitoa vaativa kovettuma on yleensä laaja-alainen ja joustamaton, väriltään kellertävä ihopaksunnos.
Yleisimmät kovettuman aiheuttajat ovat pienet ja jalkaterveyttä heikentävät kengät, jalkaterän ja varpaiden asentovirheet , ylipaino sekä kuiva iho.
Tavallisimmat kovettuman paikat ovat päkiä, kantapään hevosenkenkäkovettuma ja vaivaisenluun sivut. Kovettumien sijainnista voi päätellä jalkaterien luiden rakennetta, toimintoja ja virheasentojen kehittymistä sekä kenkien sopivuutta.
On tärkeää saada selville kovettuman aiheuttaja ja poistaa se mahdollisuuksien mukaan, jotta saadaan katkaistua jatkuva kovettumien syntyminen ja hoitokierre.
Jalkaterveyttä heikentävien kenkienkäyttö voi melko lyhyessä ajassa aiheuttaa toisen päkiänivelen alle pitkulaisen huutomerkkikovettuman . Se on yleensä pisimmän (toisen) jalkapöytäluun alla.
Kun tunnistaa tämän oireen ja vaihtaa sopivat kengät, kovettuma katoaa pian. Ellei huolestu huutomerkistä, vaan jatkaa samojen kenkien käyttöä ja mahdollisesti ohentaa kovettumaa raspilla, jonkin ajan kuluttua jalkaterä ei palaudukaan normaaliin asentoon kenkien riisumisen jälkeen, koska on syntynyt virheasento. Kovettuma voi vähitellen suurentua koko päkiän alueelle laajaksi ja keltaiseksi matoksi .
Keväällä siirryttäessä talven jälkeen kevyisiin ja ohutpohjaisiin kenkiin kovettuman alle saattaa kehittyä rakkoja, jopa verirakko .
Laaja päkiäkovettuma on merkki päkiän levenemisestä tai laahaavasta kävelystä .
Kovettumien omahoito
Fysiologista kovettumaa ei poisteta, koska se on merkki ihmisen liikkumisesta ja alaraajojen kuormittamisesta. Jotta kovettuma ei kehity sairaalloiseksi, patologiseksi, tärkein ehkäisy- ja hoitokeino on päivittäinen rasvaushieronta . Rasvaamisen avulla kovettuma pysyy pehmeänä ja joustavana. Kovettuma-alueiden hieronta, noin kymmenen ympyrän muotoista painallusta aluetta kohti, tehostaa voiteen imeytymistä. Lisäksi se vilkastuttaa ihonalaisten pehmytkudosten nestekiertoa ja joustavuutta. Hieronnan aikana oppii tuntemaan jalkaterät ja seuraamaan niissä ilmeneviä muutoksia: kuinka iho pehmenee, kovettuma ohenee ja jopa katoaa.
Rasvauksen yhteydessä poikittaiskaaren liikkuvuuden lisääminen ja varpaiden oikaiseminen edistävät jalkaterän etuosan toimintoja ).
Jalkaterän lihasten ja nivelsiteiden vahvistamiseksi kannattaa aloittaa jalkavoimistelu, erityisesti jalkaterän lyhentäminen ja varpaiden harittaminen vahvistavat ja palauttavat pehmytkudosten sekä poikittaisen jalkakaaren toimintoja .
Oikeankokoiset ja jalkaterveyttä edistävä kengät ja sukat ehkäisevät kovettuman pahenemista. Erikoissukat, joissa on päkiän kohdalla paksumpi neulekerros, tasaavat päkiään kohdistuvan kuormituksen laajemmalle alueelle .
Iskunvaimennuspohjalliset tai kärkipohjalliset (esimerkiksi Poron®, Spenco® tai Luga®-silikonipohjalliset) vähentävät kitkaa ja hidastavat kovettumien syntymistä. Vaihtoehtoisesti voi kokeilla varpaaseen puettavaa pehmustetta .
Voiteen imeytymistä saattaa helpottaa hohkakivellä, ihmekivellä tai vesihiomaraspilla hionta, 5 edestakaista vetoa. Jalkapohjien kuormitusalueille, isovarpaiden sivuille ja vasaravarpaiden päihin syntyviä kovettumia ei ole tarkoituksenmukaista hioa pois, koska se kiihdyttää ihon paksuuntumista. Jalkakylvyn jälkeen ihon tunto on alentunut, jolloin metalliraspilla hionta voi vaurioittaa tervettä ihoa ja raspattaessa syntyy jopa haavoja.
Jalkahöylän käyttö kovettumien poistamiseen voi aiheuttaa haavoja, jotka vaikeuttavat kenkien käyttöä ja liikkumista. Pahimmillaan ihorikko märkii.
Terv. korvalääkäri numero 2
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:51"]
No niin, arvasinhan minä, että tämä päätyy vain väittelyksi ja epäilyksi. Sillä periaatteella ajattelin ketjun aloittaa, saisin antaa ihmisille vinkkejä esim. lääkärikäynnin tarpeellisuudesta - kas kummaa, kun kaikki lääkäritkään eivät ole rahanahneita pa*kiaisia...
ap
[/quote]Mua ihan oikeasti kiinnostais käsityksesi yleislääkäreiden osaamisesta, vahvuuksista ja heikkouksista.
t. tkl
Korvalääkäri numero 2, lopeta jo. Olet tylsä.
Lapsellani (nyt 25v) on toisessa korvassa korvatulehdusten aiheuttama vamma, jota on yritetty korjata monta kertaa. Viimeksi pari vuotta sitten vaihtamalla kuuloluut metallisiin, tätä ennen kuuloluita on korjattu. Hyvä leikkaustulos (on kuullut normaalisti reilun kuukauden ajan) ei kertaakaan jäänyt pysyväksi, vaan kuulo on hävinnyt aina uudelleen. Mistä tämä voi johtua?
Tämä korvalääkäri numero kaksi voisi googlen voimalla vastata näihin täällä esitettyihin kysymyksiin, eikä vaan liittää tekstejä mistä aiheesta huvittaa.
Se on kuulemma helppoa. Jään odottamaan.
En ole ap. Mutta miksi meidän pitäisi uskoa sinuakaan??
Taidat vain provota. Eihän täällä tahdo kukaan olla hyväntahtoinen.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 19:07"]
10, millähän perusteella olen provo?
Käyn heittämässä pienen iltalenkin, palaan myöhemmin illalla vastailemaan! :)
T: ap
[/quote]
Tunnen montakin lääkäri- hoitoalalla kun olen. Useimmat niistä ovat julkisenpuolen virassa ja sen työpäivän jälkeen paahtavat nasta laudassa hoitamaan yksityisvastaanottoa, josta se RAHA virtaa. Eivät TODELLAKAAN anna yhtä ensimmäistäkään lääketieteellistä neuvoa ilmaseksi kenellekkään. Sitä varten on nettilääkäri-palstoja, joista saavat riihikuivaan jokaikisesta vastauksestaan.
Joten ilmoitus ylläpidolle on lähetetty. Googettamalla ja copypastaamalla voi kuka tahansa leikkiä oma-oppinutta "lääkäriä".
wanna be, wanna be....
[/quote]