Mitä haittaa on miehen runsaasta alkoholinkäytöstä?

Miksi naiset sitten sietävät alkoholistia elämässään?

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:18"]

Miksi naiset sitten sietävät alkoholistia elämässään?

[/quote]Suomessa suhtaudutaan erittäin sallivasti runsaaseen alkoholin kulutukseen. Eikä huippuja ole vielä edes saavutettu, varsinkin naisten juominen on kovassa kasvussa.

Tässä on myös se puoli, erityinen puoli. Usein vaimo ei siedä miestään selvinpäissä. Miehen on oltava jatkuvasti humalassa ollakseen hurmaava ja hyväntuulinen.

Harva mies jaksaa teeskennellä energistä ja aikaansa antavaa viihdyttäjää vaimolleen ja lapsilleen raskaan työpäivän jälkeen.  Moni menettää viimeisetkin rippeet futisreeneissä. Yrittäkää nyt ymmärtää.

T: 11cm mies

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:26"]

Tässä on myös se puoli, erityinen puoli. Usein vaimo ei siedä miestään selvinpäissä. Miehen on oltava jatkuvasti humalassa ollakseen hurmaava ja hyväntuulinen.

Harva mies jaksaa teeskennellä energistä ja aikaansa antavaa viihdyttäjää vaimolleen ja lapsilleen raskaan työpäivän jälkeen.  Moni menettää viimeisetkin rippeet futisreeneissä. Yrittäkää nyt ymmärtää.

T: 11cm mies

[/quote]

Pakkoko sitä on sitten käydä harrastuksissa, jos ei jaksa?

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:28"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:26"]

Tässä on myös se puoli, erityinen puoli. Usein vaimo ei siedä miestään selvinpäissä. Miehen on oltava jatkuvasti humalassa ollakseen hurmaava ja hyväntuulinen.

Harva mies jaksaa teeskennellä energistä ja aikaansa antavaa viihdyttäjää vaimolleen ja lapsilleen raskaan työpäivän jälkeen.  Moni menettää viimeisetkin rippeet futisreeneissä. Yrittäkää nyt ymmärtää.

T: 11cm mies

[/quote]

Pakkoko sitä on sitten käydä harrastuksissa, jos ei jaksa?

[/quote]

Onko pakko olla selvinpäin, jos ei jaksa?

T: 11cm mies

Tapailin joskus alkkista (silloin kylläkin oli raitis kausi) joka kertoi erään tyttöystävän joskus tokaisseen hänelle: "Etsä vois vähän juoda? Sä oot niin tylsä selvinpäin."

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:18"]

Miksi naiset sitten sietävät alkoholistia elämässään?

[/quote]

Sanokaapa se! Tässä maassa ei ole ihan helppo löytää absolutistia, joka ei ole jollakin muulla tavalla ... hm, outo.

Alkoholismi ei paljastu suhteen alkuvaiheessa. Vaikka epäilys heräisi, niin sitä vaan ajattelelee, että "eihän se niin paha ole" ja uskoo lupauksiin, kuinka hyvin voi olla ilman viinaa.

Kun totuus sitten paljastuu, voi olla monella tavalla vaikeampi erota kuin jatkaa yhdessä. Kun on yhteisiä lapsia, yhteisiä sukulaisia ja tuttuja, yhteistä velkaa ym. niin sitä menee hitaaksi lähtemään.

Totta tämäkin: ei juominen ole ongelma juopolle itselleen! Jos olisi, niin kai hän edes yrittäisi lopettaa. Sen sijaan viinan puute tai juomisesta nalkuttava akka voi olla ongelma.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:18"]

Miksi naiset sitten sietävät alkoholistia elämässään?

[/quote]

No, kun se alkoholiongelma hiipii pikkuhiljaa vuosien varrella elämään. Suhteen alussa mies voi olla ihan tavallinen nuori mies, joka juo muutaman oluen baarireissulla kerran kuukaudessa. Kolme vuosikymmentä myöhemmin ollaan tilanteessa, että mies on joka viikonloppu "pienessä sievässä". Siitä kymmenen vuotta eteenpäin juomaputket kestävät viikon tai enemmänkin.

Ei sitä nytkään näe iloisesti juhlivista parikymppisistä, kuka lopettaa juomisen kokonaan, kenestä tulee kohtuukäyttäjä ja kenestä rantojen mies.

Ongelma tulee, jos ei ole rahoja ja hän laimiinlyö perheelliset velvoitteet. Minusta perheellisiä velvoitteita on olla selvinpäin edes yksi päivä viikossa.

T: 11cm mies

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 13:08"]

Tuota minäkin mietin, että viina on tässä maassa ihan laillista, joten lienen nipottaja, jos siitä sanon. Eihän mies petä, eikä lyö... Juo vaan. Tekee työnsä.

Ensimmäisenä tulee se, että kun sitä aikansa seuraa niin hauska seuramies onkin typerä jankkaaja, jonka kanssa ei voi keskustella koska sillä on niin kova työ pitää kiinni omista ajatuskuluistaan.

Viina on aina tärkein. Kaikki menot piti suunnitella niin, että siellä joko pystyi juomaan tai sitten piti lähteä ajoissa kotiin, että pääsi juomaan.

Ja kun alkoholi alkoi syödä elimistöä, niin mihinkään ei voinut lähteä tai piti lähetä äkkiä pois, kun "on vatsa vähän sekaisin".

Töihin kyllä lähti aamuisin, mutta viikonloput - niin. Silloin piti aamut levätä, perheaikaa ei ollut lainkaan. Enkä kyllä halunnutkaan ryytyneen näköistä ja viinalta haisevaa miestä mukaani. Uimahallissa tai ulkoillessa se alkoi aina palella tai suoli rupesi kramppaamaan.

Keskusteluista ei tullut siis mitään. Sen lisäksi jos jostain oli sovittu, niin mies oli jo unohtanut sen. Ja kun sanoin että tästähän sovittiin, niin mies suuttui ja väitti minun pimittävän tietoa.

Ja nämä siis lähinnä juomisen vaikutuksesta parisuhteeseen...

Elimistöön. Henki haisee, suolen toiminta epäkunnossa, iho kesii, naama punoittaa... Näyttää vanhalta, ei seiso, ja vaikka ei lihoisi niin lihakset katoaa. 

Olen todella tehnyt töitä sen kanssa, että todistelin itselleni ettei se haittaa vaikka mies juo. Mutta lopulta jouduin toteamaan, että jatkuvasti viinalle kakkoseksi jääminen ei ole parisuhde.

[/quote]

Minkä ikäinen miehesi oli kun noita merkkejä alkoi näkymään? Meillä tuntuu nyt 35-vuotiaana miehellä olevan noita samoja - fyysisiä merkkejä, naama punoittaa, henki haisee, on kropaltaan aivan veltto ym.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 14:06"]

Olen tapaillut hyvässä asemassa olevaa miestä, jolla ilmeisesti ainakin kehittymässä jonkin asteinen alkoholiriippuvuus. Saunailtana menee 2-3 olutta ja saunoa tahtoo kolmekin kertaa viikossa. Jos lähdemme käymään oluella, ottaa oheen joka kerran terävän snapsin. Ja yksi olut ei riitä koskaan.

Juhlissa pystyy juomaan uskomattomat määrät kaikkea sekaisin, eikä tule minkäänlaista krapulaa, ei henkistäkään.

Paljon juotuaan muuttuu jankuttajaksi tai yliherkäksi kyynelehtijäksi. Molemmat piirteet raivostuttavat.

Käy baareissa yksinkin.

Viikonloppuisin menee viinipullo ruokailulla yksin.

Ei halua puhua alkoholin käytöstään.

Hoitaa työnsä, ei ole väkivaltainen. Kaveripiiri kaljaan menevää, työkaverit eivät.

Mulla ei myöskään ole kokemusta alkoholisteista, joten kertoisiko joku, olisiko mun aiheellista perääntyä.

[/quote]

No en voi sanoa kuin omasta kokemuksesta, exä oli toimitusjohtaja, jonka alkoholinkäyttö oli aivan tuollaista. Pahemmaksi muuttui, joskin hoiti työnsä aina. Eli kyllä perääntyisin ainakin itse.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:17"]

Aika moni suomalainen ajattelee noin että juominen ei ole ongelma jos hoitaa työnsä. Kutenkin asiat voivat olla jo todella huonosti ennen kuin juominen viimein johtaa työpaikan menetykseen. Työpaikan menettäminen on jo merkki siitä että juominen on ollu pois hallinnasta pitkään.

[/quote]

Tämä on juuri se ongelma suomessa, ajatellaan että kunhan hoitaa työnsä niin ei ole juoppo, ehkä korkeintaan hauska seuramies, joka on kova ottamaan. Sille enemmänkin naureskellaan ja laitetaan sankariviittaa miehen päälle. Näin siis monilla aloilla ja piireissä.

Mies täällä. Pelkään että alkoholi on ottamassa liian suurta osaa elämässä.

Olemme lapseton aviopari, ja helposti tissuttelemme viikolla. Rouvallakin saattaa mennä pullo illassa jos alkaa ottamaan. Meidän ongelmamme ovat vanhemmilta saadut mallit. Omat vanhempani litkivät viiniä, ja vaimoni isä on ollut alkoholismin partaalla, ja viina maistuu. Autotallissa on mukava kittailla.

Minäkin menen kevyesti töihin vaikka olisin ollut kunnon kännissä arki-iltana. Aamulla ei juuri mitään oloja. Ahdistaa ajatuskin..

Nyt haluan lopettaa. Viina lihottaa, vie minulta muistin, puhun typeriä enkä muista jutelleeni asioista.

Toivoisin että eilen oli viimeinen arkihumala, ja muutenkin osaisin olla autolla enemmän baarireissuilla.

Tässä ketjussa on ihan vastaanvanlaisia tapauksia kuin mieheni. Olimme yhdessä noin 20 vuotta, varsinainen tissuttelu muuttui pahemmaksi tuossa kolmenkympin tienoilla. Kun tapasimme, mies joi kuin moni muukin nuori aikuinen, välillä viikonloppukännejä, viikolla ei koskaan. Mies oli uskomattoman pihi, mutta aina löytyi rahaa viinille ja oluelle, näitä samoja tallinnanreissuja tehtiin alkoholia hakemaan. Harvoin mies oli viikolla humalassa, mutta aina, siis joka päivä piti ottaa vähintään se 3-4 olutta. Seurauksena oli lihomista, rasvamaksaa, kihtiä ja hygienia unohtui aina välillä. Vaikka mies olikin hyvä isä lapsillemme, hän aina mitoitti jossain määrin aikansa niin, että pääsi juomaan vähintään tuon muutaman(viikonloppuisin usein kännit) ja viikonloppuna haisi viina lasten fudisharkoissa, aina piti jostain saada se raha alkoholiin, sitten säästetiin muusta. Kyllä se hallitsi näin jälkikäteen ajateltuna aika paljon elämää. Ei se juominen ollut yksin syynä avioeroon, mutta osasyy kyllä.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 20:52"]

Tässä ketjussa on ihan vastaanvanlaisia tapauksia kuin mieheni. Olimme yhdessä noin 20 vuotta, varsinainen tissuttelu muuttui pahemmaksi tuossa kolmenkympin tienoilla. Kun tapasimme, mies joi kuin moni muukin nuori aikuinen, välillä viikonloppukännejä, viikolla ei koskaan. Mies oli uskomattoman pihi, mutta aina löytyi rahaa viinille ja oluelle, näitä samoja tallinnanreissuja tehtiin alkoholia hakemaan. Harvoin mies oli viikolla humalassa, mutta aina, siis joka päivä piti ottaa vähintään se 3-4 olutta. Seurauksena oli lihomista, rasvamaksaa, kihtiä ja hygienia unohtui aina välillä. Vaikka mies olikin hyvä isä lapsillemme, hän aina mitoitti jossain määrin aikansa niin, että pääsi juomaan vähintään tuon muutaman(viikonloppuisin usein kännit) ja viikonloppuna haisi viina lasten fudisharkoissa, aina piti jostain saada se raha alkoholiin, sitten säästetiin muusta. Kyllä se hallitsi näin jälkikäteen ajateltuna aika paljon elämää. Ei se juominen ollut yksin syynä avioeroon, mutta osasyy kyllä.

[/quote]

Kuin oma tarinani!

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:28"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 17:26"]

Tässä on myös se puoli, erityinen puoli. Usein vaimo ei siedä miestään selvinpäissä. Miehen on oltava jatkuvasti humalassa ollakseen hurmaava ja hyväntuulinen.

Harva mies jaksaa teeskennellä energistä ja aikaansa antavaa viihdyttäjää vaimolleen ja lapsilleen raskaan työpäivän jälkeen.  Moni menettää viimeisetkin rippeet futisreeneissä. Yrittäkää nyt ymmärtää.

T: 11cm mies

[/quote]

Pakkoko sitä on sitten käydä harrastuksissa, jos ei jaksa?

[/quote]

Onko pakko olla selvinpäin, jos ei jaksa?

T: 11cm mies

[/quote]

totta kai on jos on lapsia oletko ihan lapsi itsekkin? Vaimolla 2 alle 10 vuotiasta muksua ja yksi itseään vuotta vanhempi luoja. Mitä äitisi teki väärin

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 19:38"]

Mies täällä. Pelkään että alkoholi on ottamassa liian suurta osaa elämässä.

Olemme lapseton aviopari, ja helposti tissuttelemme viikolla. Rouvallakin saattaa mennä pullo illassa jos alkaa ottamaan. Meidän ongelmamme ovat vanhemmilta saadut mallit. Omat vanhempani litkivät viiniä, ja vaimoni isä on ollut alkoholismin partaalla, ja viina maistuu. Autotallissa on mukava kittailla.

Minäkin menen kevyesti töihin vaikka olisin ollut kunnon kännissä arki-iltana. Aamulla ei juuri mitään oloja. Ahdistaa ajatuskin..

Nyt haluan lopettaa. Viina lihottaa, vie minulta muistin, puhun typeriä enkä muista jutelleeni asioista.

Toivoisin että eilen oli viimeinen arkihumala, ja muutenkin osaisin olla autolla enemmän baarireissuilla.

[/quote]

tsemppiä kovasti! Ehkä sun olisi parempi jättää baarireissut kokonaan, se auto on niin helppo jättää kadulle seuraavaan päivään. Ja sitäpaitsi baarissa selvin päin oleminen on tosi tylsää, kuunnella kännisten jorinoita. Keksikää vaimon kanssa muuta tekemistä, menkää kävelylle tai vaikka leffaan yhdessä. Oletko koskaan laskenut, paljonko teillä menee viiniin rahaa kuukaudessa? Veikkaan, että yllätyt. 

Yksi suuri ongelma on valehtelu. Kun juova ihminen ei kehtaa kertoa koko totuutta, on pakko valehdella. Lopulta et voi luottaa häneen enää koskaan.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 19:38"]

Mies täällä. Pelkään että alkoholi on ottamassa liian suurta osaa elämässä.

Olemme lapseton aviopari, ja helposti tissuttelemme viikolla. Rouvallakin saattaa mennä pullo illassa jos alkaa ottamaan. Meidän ongelmamme ovat vanhemmilta saadut mallit. Omat vanhempani litkivät viiniä, ja vaimoni isä on ollut alkoholismin partaalla, ja viina maistuu. Autotallissa on mukava kittailla.

Minäkin menen kevyesti töihin vaikka olisin ollut kunnon kännissä arki-iltana. Aamulla ei juuri mitään oloja. Ahdistaa ajatuskin..

Nyt haluan lopettaa. Viina lihottaa, vie minulta muistin, puhun typeriä enkä muista jutelleeni asioista.

Toivoisin että eilen oli viimeinen arkihumala, ja muutenkin osaisin olla autolla enemmän baarireissuilla.

[/quote]

tsemppiä kovasti! Ehkä sun olisi parempi jättää baarireissut kokonaan, se auto on niin helppo jättää kadulle seuraavaan päivään. Ja sitäpaitsi baarissa selvin päin oleminen on tosi tylsää, kuunnella kännisten jorinoita. Keksikää vaimon kanssa muuta tekemistä, menkää kävelylle tai vaikka leffaan yhdessä. Oletko koskaan laskenut, paljonko teillä menee viiniin rahaa kuukaudessa? Veikkaan, että yllätyt. 

[/quote]

Hyvä vastaus!!

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 12:54"]

Suonette anteeksi tyhmän kysymyksen, mutta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta liiallisesta alkoholinkäytöstä. Vanhempani ovat absolutisteja, eikä kukaan lähipiiristäni ryyppää.

Mietin yhtä kaveriani, nelikymppistä miestä. Ihan tarkkaan en tiedä hänen juomisiaan, mutta arvioin näin:

- Hän  juo lähes joka päivä ja kerralla 1-10 kaljan verran.

- Hän ei tule varsinaisesti känniin, koska sietokyky tuntuu olevan korkea.

- Hiprakassa hän on hyväntuulinen

- Omien sanojensa mukaan hän ei ole koskaan pettänyt naisiaan, ei humalassa eikä selvin päin

- Aina lähtee aamulla klo 05 töihin, eikä työt kärsi. Tietääkseni ei ole koskaan perunut menojaan alkoholin takia.

Miehellä on takanaan pari pitkää parisuhdetta. En tiedä miksi ovat kariutuneet. Kun lapset ovat hänellä, hän ei juo lainkaan.

Kyselen vain mielenkiinnosta, mitä haittaa tällaisesta juomisesta on parisuhteen kannalta? Terveyden kannalta se ei tietenkään ole hyvä.

[/quote]

Vastaan ensin omasta puolestani, luen sitten muiden vastaukset: 

- rahanmeno: tuntui todella ikävältä, kun rahasta piti pihistellä, jopa niin, että jouduin miettimään, mitkä laskut maksetaan ja milloin ostetaan lapsille vaatteita, mutta viinaan tuntui aina olevan varaa. Siis ihan aina. Arvaapa, tunsinko itseni ja lapseni maailman tärkeimmiksi ihmisiksi. 

- joo, työnsä hoiti, vaikka oli kännännyt pitkälle aamuyöhön. Ihmettelen vain, kuinka kauan fysiikka kestää. On myös ihan ihme, ettei ole vielä ainakaan tehnyt pahoja mokia. Ehkä on ihan hyvä, että sihteeri katsoo peräänsä. Tai mistä minä tiedän. 

- terveys pettää ja ulkonäkö rapistuu. Aikaisemmin hoikka poika urheilija hankki itselleen hirveän mahan ja punaisen kestoturvotuksen naamaansa. Ei jaksa tehdä kotona yhtään mitään paitsi lipittää konjakkia ja kaljaa, kun töissä on kuulemma niin kamalan rankkaa. Yksi kaverinsa onnistui jo juomaan itselleen haimatulehduksen, tämä lasteni isä on hankkinut itselleen ainoastaan korkean verenpaineen, mikä on sinänsä pieni ihme.

- on joo hiprakassa hyväntuulinen, mutta kuka nyt jaksaa kuunnella humalaisen horinoita ilta toisensa jälkeen. Samaa jankutusta jatkuvasti. Sitäpaitsi harvoin jää hilpeään hiprakkaan, kun pitää saada kova känni mahdollisimman usein. On kuulemma ansainnut pään nollauksen, kun on niin kamalan rankkaa ja vastuullista. 

- tämä peruu menojaan humalassa ja selvinpäin, mikäli on perheestään kysymys. Kaikkialle muualle on ollut aina menossa pää kolmantena jalkana. Arvaapa uudemman kerran, tunsinko itseni ja lapseni maailman tärkeimmiksi hänen elämässään.

- se haju, mikä tuli vanhasta viinasta. 

- se löyhkä, mikä tulee oksennellessa ja ripuloidessa Arvaapa, kuka pesee pyykin! Oksennuksia enkä paskoja sentään suostunut siivoamaan. 

- se iljetyksen määrä, kun yritti vielä tunkea iholle kännissä. Vielä inhottavampaa oli huomata, että seksi kelpaakin enää krapulassa. Eikä seksistä tietenkään tule mitään viinan vuoksi. Sehän vie potenssin. 

- se inho, mikä heräsi minussa ja lapsissa, kun huomasimme, että taas isälle maistui viina enemmän kuin elämä perheen kanssa.

- kokeili muutaman kerran kännissä autolla ajamista. 

- mielettömät raivokohtaukset, kun emme suostuneet hänen känniääliötempauksiinsa.

Riittäisikö tämä näin ensialkuun? Palaan asiaan, mikäli muistuu taas jotakin mieleeni lukiessani muiden kommentteja. 

Niin, ja eksästä on kysymys. Eihän känniääliön kanssa jaksa kukaan kauan elää. Olkoon vaan vaikka kuinka uskollinen kännätessään. Silloin kun pullo tulee miehen elämässä ykköseksi ja perhe jää aina viimeiseksi, on viisainta lähteä eri osoitteisiin.