Kun olet mennyt naisen asuntoon ensimmäistä kertaa, niin mitkä on ollut pahimmat turn offit?
Kerran olin Turussa pari yötä naisen luona yötä jolla oli niin likaiset lattiat että sukat tarttui kiinni :o
Lisäksi muutama turnoff mihin olen törmännyt naisten asunnoissa:
- sisustustikkaat ja tyynyt
- design sohva jossa istutaan kuin kirkossa konsanaan ja makoilla ei voi
- tuoksukynttilät
- ei pöytätietokonetta
- liikaa tyynyjä
- yöpöydällä vesilasi josta pitää hörppiä vettä
Kommentit (1958)
Ainaki mun tuntemien miesten kämpät aina ihan hyvässä kunnossa ja tyylillä laitettuja.
En tiiä miten palstan lähäri-porukoissa sitten.
Koira
Epäsiisteys
Tupakanhaju
Naisella lyhyet hiukset ja/tai isot tatuoinnit
Asunto "huonolla" alueella, kertoo jo asukkaastakin silloin jotain..
Vierailija kirjoitti:
Aviomies sammuneena sohvalla.
Tämä. Lähdin heti.
Karvapeite vessanpytyn kannessa (vaaleanpunainen).
Aivan kaikkialla aivan kaikkea aivan liikaa. Kaikki mahdolliset pinnat ja tasot on sisustettu jollain. Ulos tirkistellään kasviviidakon välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eka mätsi tänne. Tuo alin.
Mulla ei ole kotona ruoanlaittovälineitä ja keittiö on muutenkin vain koristeena. Olen tosi vähän kiinnostunut ruoasta, syömisestä ja aivan etenkin ajan tuhlaamisesta syötävän valmistamiseen, joten syön joka päivä ulkona ammattilaisten laittamaa ruokaa. Meillä tuskin klikkaisi muutenkaan, mutta ihan vain tiedoksi: ei se nainen välttämättä kokkia miehestä etsi vaikka ruoanlaitto ei harrastuksiinsa kuuluisikaan.
Ja itse ihmettelen sinkkukavereitten kotona noita edellä ketjussa mainittuja lemmikkilaumoja. Hitto mikä haju ja sotku lähtee jo parista marsusta! En todellakaan ihmettele, että pysyvät sinkkuina"
NAINEN, joka ei ruokaa laita, on kaikkein pahin turn off! Kuvittelitko, että ikuisesti naimisiin mentyänne söisitte VAIn ravintoloissa 2-3 muksun kera? Toki miesin ruokaa laittaa mutta minä en! Nainen joka ei pöytää kata - jää! Muusta "miehille kuuluvasta" pidän taas puolestani huolta. Auton ja kodin korjailu yms. vaikken niistä tykkääkään. Jopa siivoan ja tiskaan mielelläni. Teen sitä nykyisinkin ja suhteessa on menty yli 25 vuotta ja on lapsia. Mutta, jos ei naiseni olis ruokaa tarjonnut eka treffeillä ja parilla sen jälkeen, niin olisi homma ollut ohi! Toki kävimme välillä syämässä ravintelissakin ja ko. paikoissa mutta ei sellainen ole kestävää pidemmän päälle. Kestä kenenkään talouskaan.
Minä ainakaan en osannut laittaa ruokaa nuorena, koska MISSÄ VÄLISSÄ SITÄ OLISI EHTINYT OPETELLA? Eiköhän se luonnollisin opetteluvaihe olisi tullut siinä äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla?
PERUSKOULUSSA KÖKSÄN TUNNILLA JA SITÄ KIRJAA LUKEMALLA SEKÄ SIELLÄ OPITTUJA TEKNIIKOITA SOVELTAMALLA.
Mutta sen jälkeen, kun opinnoissa ja töissä on aina lämmin ruoka ja kotona vain aamu- ja iltapaloja? Eikös se luonnollinen vaihe opetella tule siinä vaiheessa, kun on paljon kotona ja sille ruuanlaitolle on tarvetta?
Konmaritettuvkaikki. Ja mustavalkopaskaa joka huone.
En ole ollut koskaan naisen kämpässä t. 31v neitsytmies
Vierailija kirjoitti:
5 vuotta koditon kera lapsien kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nähny naisen kodissa (kaksio) ainoatkaan kirjaa. - Sen sijaan näin puolen seinän kokoisen televisoruudun... Ei ehkä pahin turn off mutta sai mietteliääksi.
Tosen naisen luona hämmästytti se, että siellä ei ollut juuri yhtään mitään. - Nainen kertoi, että hän joutui luopumaan (lähes) kaikista tavaroidastaan homealtisumisen vuoksi.
Tilasiime pizzaa ja söimme sen romanttisesti lattialla,koska naisen tilavassa yksiössä ei ollut ruokapöytää, jonka ääreen olsimme voinee käydä.
- Seuraavalla kerralla kun olin naisen luona hänellä oli saanut pesukoneen, koska talon maksuttoman pesutuvan pyykkikoneita tarttui kuulemma vaateisiin hajua. (Taloyhtiön ilmoitustaululla oli ilmoitus, josta selvisi, että pesutuvan koneet oli uusittu noin vajaa puolivuotta sitten.- En huomauttanut tästä huomaamastani lapsuta naiselle mitään)
Yhdessä kävimme ostamassa hänelle uuden keitiöpöydän ja siihen spivat tuolit, jotka tuotiinkin naisen luokse seuraavana aamupäivänä. Pari viikko myöhemmin naisen asunnolla hänellä oli enää pesukone.
Nainen selitti, että ei ollu voinu elää uusien kalusteiden kanssa, koka hän on ns. yliherkkä ja kalusteet tuoksuivat "homeelle." Liskäsi hän keroi kuinka uusi pesukone oli saanu haisemaan hänen vaatteitaam joita hän ei enää voinut pitää...
Toivottavasti et itse karman mukaisesti saa omaan nilkkaasi ja sairastu samaan. Homealtistumisen jälkeinen herkistyminen hajusteille ja homeelle on hel*****ä. Talonyhtiön uusilla pesukoneilla ei hajujen tarttumista estetä, kun ne hajut tulevat muiden asukkaiden käyttämistä pesuaineista ja muista hajuista, jotka tarttuvat vaatteisiin, eikä itse koneesta. Näin ollen ei uusista pesukoneista ole tähän apua. Uusi pesukone ja uudet huonekalut ovat painajainen homeesta sairastuneille. Uudet kemikaalit haisevat pitkään. Kun ei kestä uutta, pitää mahdollisesti kokeilla jonkun vanhaa. Siinähän sitten metsästää käytettyjä huonekaluja hajusteettomista ja homeettomista asunnoista, kun suurimmassa osassa suomen talouksista käytetään hajusteellisia pyykinpesuaineta että koko asunto haisee sen jäljiltä ja hajut tarttuu tekstiileihin ja kalusteisiin ikiajoista (hajusteet ovat rasvaliukoisia ja ovat tehty tarttumaan ja pysymään). Ja suurin osa suomen asuntokannasta on homeessa. Surkea rakennustekniikka, jatkuva kosteus ja kostea maaperä, huono kiinteistöjen huolto ja ajoissa korjaaminen. Pahimmillaan homeesta sairastuminen ajaa taivasalle kodittomaksi, koska sopivaa kotia ei löydy kemikaalipäästöjen, hajusteiden tai homeen vuoksi.
Sori, mut sun ongelmat on muualla kuin homealtistuksessa.
Mullakin on homealtistus työpaikalta (pitkine sairaslomineen), mutta ei se tee huuhteluaineita homeiksi. Etenkään se, että joku muu on samassa koneessa käyttänyt hajustetta, ei sinun vaatteitasi saa homehtumaan.
Se, että sinulle ei ole homealtistumisen myötä puhjennut kemikaaliyliherkkyyttä ei tarkoita etteikö se puhkeaisi muille.
Kaverini ei homealtistumisen jälkeen siedä ollenkaan hajusteita tai vahvoja kemikaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi yllättynyt että jollekkin miehelle turn off oli iso telkkari? Ja naisilla vessanpöntöt pesemättä, tuohon en usko.
Eikös tämä ollut nimenomaan yhdistettynä kirjahyllyn puutteeseen?
Kyllä itsekin pidän merkkinä sivistymättömyydestä, jos perheasunnossa on suuri televisio olohuoneessa ikään kuin jonkinlaisena kotialttarina ja kirjahyllyt loistavat poissaolollaan. Sinkuilla harvemmin on niin paljon tilaa, että sen mahdollisen television voisi laittaa syrjemmälle. Mutta kertoohan se ihmisestä paljon, jos pienessä asunnossa on suhteettoman suuri televisio ja kirjoja ei näy mailla halmeilla. Kirjaston asiakkaillakin niitä kirjoja on kotona yleensä useampia ja jostain voi bongata myös Kindlen.
Kyllä on hemmetin vanhanaikaista ajattelua. Meillä ei ainakaan kerätä kirjoja, eikä muutakaan, emme halua asuntoa täyteen tavaraa. Kirjoja kyllä luetaan, lainataan ja annetaan eteenpäin. On siivoamista vähemmän, kun ei omista juuri mitään.
Tulkaa nyt saatana lukemaan koronaketjuani!!!!!
Erittäin viihdyttävä keskustelu.
:D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5 vuotta koditon kera lapsien kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nähny naisen kodissa (kaksio) ainoatkaan kirjaa. - Sen sijaan näin puolen seinän kokoisen televisoruudun... Ei ehkä pahin turn off mutta sai mietteliääksi.
Tosen naisen luona hämmästytti se, että siellä ei ollut juuri yhtään mitään. - Nainen kertoi, että hän joutui luopumaan (lähes) kaikista tavaroidastaan homealtisumisen vuoksi.
Tilasiime pizzaa ja söimme sen romanttisesti lattialla,koska naisen tilavassa yksiössä ei ollut ruokapöytää, jonka ääreen olsimme voinee käydä.
- Seuraavalla kerralla kun olin naisen luona hänellä oli saanut pesukoneen, koska talon maksuttoman pesutuvan pyykkikoneita tarttui kuulemma vaateisiin hajua. (Taloyhtiön ilmoitustaululla oli ilmoitus, josta selvisi, että pesutuvan koneet oli uusittu noin vajaa puolivuotta sitten.- En huomauttanut tästä huomaamastani lapsuta naiselle mitään)
Yhdessä kävimme ostamassa hänelle uuden keitiöpöydän ja siihen spivat tuolit, jotka tuotiinkin naisen luokse seuraavana aamupäivänä. Pari viikko myöhemmin naisen asunnolla hänellä oli enää pesukone.
Nainen selitti, että ei ollu voinu elää uusien kalusteiden kanssa, koka hän on ns. yliherkkä ja kalusteet tuoksuivat "homeelle." Liskäsi hän keroi kuinka uusi pesukone oli saanu haisemaan hänen vaatteitaam joita hän ei enää voinut pitää...
Toivottavasti et itse karman mukaisesti saa omaan nilkkaasi ja sairastu samaan. Homealtistumisen jälkeinen herkistyminen hajusteille ja homeelle on hel*****ä. Talonyhtiön uusilla pesukoneilla ei hajujen tarttumista estetä, kun ne hajut tulevat muiden asukkaiden käyttämistä pesuaineista ja muista hajuista, jotka tarttuvat vaatteisiin, eikä itse koneesta. Näin ollen ei uusista pesukoneista ole tähän apua. Uusi pesukone ja uudet huonekalut ovat painajainen homeesta sairastuneille. Uudet kemikaalit haisevat pitkään. Kun ei kestä uutta, pitää mahdollisesti kokeilla jonkun vanhaa. Siinähän sitten metsästää käytettyjä huonekaluja hajusteettomista ja homeettomista asunnoista, kun suurimmassa osassa suomen talouksista käytetään hajusteellisia pyykinpesuaineta että koko asunto haisee sen jäljiltä ja hajut tarttuu tekstiileihin ja kalusteisiin ikiajoista (hajusteet ovat rasvaliukoisia ja ovat tehty tarttumaan ja pysymään). Ja suurin osa suomen asuntokannasta on homeessa. Surkea rakennustekniikka, jatkuva kosteus ja kostea maaperä, huono kiinteistöjen huolto ja ajoissa korjaaminen. Pahimmillaan homeesta sairastuminen ajaa taivasalle kodittomaksi, koska sopivaa kotia ei löydy kemikaalipäästöjen, hajusteiden tai homeen vuoksi.
Sori, mut sun ongelmat on muualla kuin homealtistuksessa.
Mullakin on homealtistus työpaikalta (pitkine sairaslomineen), mutta ei se tee huuhteluaineita homeiksi. Etenkään se, että joku muu on samassa koneessa käyttänyt hajustetta, ei sinun vaatteitasi saa homehtumaan.
Se, että sinulle ei ole homealtistumisen myötä puhjennut kemikaaliyliherkkyyttä ei tarkoita etteikö se puhkeaisi muille.
Kaverini ei homealtistumisen jälkeen siedä ollenkaan hajusteita tai vahvoja kemikaaleja.
Ma en pysty kayttamaan silikoonisia vuokia, mitaan muovista, koska homealtistumisen jalkeen MAISTAN ja HAISTAN sen muovin ruuassa.
En myoskaan kesta edes myrkyttomia pesuaineita. Alkaa aivastuttaa, ottaa henkeen ja kirvelee.
Hajuvesia en kesta, vaikka niita rakastan.
Jos on vahankaan mitaan epamaaraista mina aivastan.
Onneksi sain pidettya terveyden kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eka mätsi tänne. Tuo alin.
Mulla ei ole kotona ruoanlaittovälineitä ja keittiö on muutenkin vain koristeena. Olen tosi vähän kiinnostunut ruoasta, syömisestä ja aivan etenkin ajan tuhlaamisesta syötävän valmistamiseen, joten syön joka päivä ulkona ammattilaisten laittamaa ruokaa. Meillä tuskin klikkaisi muutenkaan, mutta ihan vain tiedoksi: ei se nainen välttämättä kokkia miehestä etsi vaikka ruoanlaitto ei harrastuksiinsa kuuluisikaan.
Ja itse ihmettelen sinkkukavereitten kotona noita edellä ketjussa mainittuja lemmikkilaumoja. Hitto mikä haju ja sotku lähtee jo parista marsusta! En todellakaan ihmettele, että pysyvät sinkkuina"
NAINEN, joka ei ruokaa laita, on kaikkein pahin turn off! Kuvittelitko, että ikuisesti naimisiin mentyänne söisitte VAIn ravintoloissa 2-3 muksun kera? Toki miesin ruokaa laittaa mutta minä en! Nainen joka ei pöytää kata - jää! Muusta "miehille kuuluvasta" pidän taas puolestani huolta. Auton ja kodin korjailu yms. vaikken niistä tykkääkään. Jopa siivoan ja tiskaan mielelläni. Teen sitä nykyisinkin ja suhteessa on menty yli 25 vuotta ja on lapsia. Mutta, jos ei naiseni olis ruokaa tarjonnut eka treffeillä ja parilla sen jälkeen, niin olisi homma ollut ohi! Toki kävimme välillä syämässä ravintelissakin ja ko. paikoissa mutta ei sellainen ole kestävää pidemmän päälle. Kestä kenenkään talouskaan.
Minä ainakaan en osannut laittaa ruokaa nuorena, koska MISSÄ VÄLISSÄ SITÄ OLISI EHTINYT OPETELLA? Eiköhän se luonnollisin opetteluvaihe olisi tullut siinä äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla?
PERUSKOULUSSA KÖKSÄN TUNNILLA JA SITÄ KIRJAA LUKEMALLA SEKÄ SIELLÄ OPITTUJA TEKNIIKOITA SOVELTAMALLA.
Mutta sen jälkeen, kun opinnoissa ja töissä on aina lämmin ruoka ja kotona vain aamu- ja iltapaloja? Eikös se luonnollinen vaihe opetella tule siinä vaiheessa, kun on paljon kotona ja sille ruuanlaitolle on tarvetta?
Mun 3v on jo taitava kokki. Ruuanlaito taito siiryy sukupolvelta toiselle vauvasta. Harmi, etta ei onnistu kaikkien kohdalla.
Nykyaan youtube opettaa kaiken hyvassa ja pahassa
Vierailija kirjoitti:
Liukkarituubi -> kertoo useista kumppaneista kammarin puolella---
Liukkaria voi käyttää ihan itsekseenkin...
Sikäli "kolahti" tämä, että olen elellyt nyt pidempään yksin ja varmaan viimeisen puolen vuoden ajan olen ollut niin huoleton, että en laita leluja pesun jälkeen enää lelulaatikkoon säilöön,
vaan makkariin ihan näkysälle.
En treffaile, joten ei ole treffikumppanit olleet näkemässä.
Vieraitakin luonani käy aniharvoin ja silloin kerään kyllä lelut ja liukkarit laatikkoon piiloon.
Kieltämättä itsekin varmaan ihmettelisin ensivierailulla näkysällä olevia liukkareita ja leluja.
Note to everyone: kerää liukkarit ja lelut pois, jos kutsut deitin kotiisi
Pitsihepeneet, joissa ei juurikaan ollut kangasta alusvaatelaatkossa, täysin varusteltu keittiö ja jääkaappi, pölytön koti ja täysi viinikaappi. Ja se iso sänky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liukkarituubi -> kertoo useista kumppaneista kammarin puolella---
Liukkaria voi käyttää ihan itsekseenkin...
Sikäli "kolahti" tämä, että olen elellyt nyt pidempään yksin ja varmaan viimeisen puolen vuoden ajan olen ollut niin huoleton, että en laita leluja pesun jälkeen enää lelulaatikkoon säilöön,
vaan makkariin ihan näkysälle.
En treffaile, joten ei ole treffikumppanit olleet näkemässä.
Vieraitakin luonani käy aniharvoin ja silloin kerään kyllä lelut ja liukkarit laatikkoon piiloon.
Kieltämättä itsekin varmaan ihmettelisin ensivierailulla näkysällä olevia liukkareita ja leluja.
Note to everyone: kerää liukkarit ja lelut pois, jos kutsut deitin kotiisi
Ei tarvi jos kutsut mut kylään, kultaseni!
No, tervetuloa.