Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Työpaikan tiimipäivät ja -illalliset.
Merkkituotteiden haaliminen. Kun aikanaan pääsin opiskeluiden jälkeen töihin ja alkoi olla rahaa, piti heti hankkia jotain merkkituotteita. Mutta ei niistä tullutkaan yhtään sen kummoisempi olo.
Nykyään kun ostan tavaraa, ostan vähemmän, mutta laadukkaampaa. Se laadukas on joskus merkkituote, mutta merkistä en ole valmis enää maksamaan paljoa ylimääräistä. Kohtuuhintaista löytyy aina.
Merkkituotteen kantaja voi näyttää ulos päin varmalta ja menestyneeltä, mutta se on vain kuorta. Itsetunto ja onnellisuus tulee ihan muista asioista kuin tuotemerkeistä. Merkkikopioiden käyttö on jo säälittävää huijaamista ja itsepetosta ja samalla tulee vielä tukeneeksi järjestäytynyttä rikollisuuttakin.
Yövieraiden emännöinti/isännöinti
Kaikki juhlat. Häät, synttärit, ristiäiset, tuparit, rippi- ja yo-juhlat, pikkujoulut ynnä muut. Ihan sietämättömiä tilaisuuksia, yritän aina keksiä jonkun syyn jonka varjolla kieltäytyä menemästä jos joku erehtyy kutsumaan. Noissa on aina sama ongelma - samaan tilaisuuteen kutsutaan ihmisiä jotka ovat juhlan kohteelle tuttuja eri yhteyksistä, eivätkä vieraat siis tunne toisiaan. Niinpä jokainen istuu sen oman tuttavaporukkansa kanssa, ja itse juhlakalu ei ehdi seurustella oikein kenenkään kanssa. Ja ei, yleensä noissa ei tule mitään siitä, jos yrittää jutella myös niiden itselle vieraiden tyyppien kanssa.
Ainoastaan sellaiset tilaisuudet on oikeasti kivoja, jos kutsutaan kerralla vaan joku tietty porukka joka tuntee toisensa (sukulaisia, joku kaveri- tai harrastusporukka jne), eikä yritetä sekoittaa kaikkia.
Keikoilla ja festareilla käyminen. Ei saakeli miten ärsyttävää kuunnella ympärillä metelöiviä ihmisiä, artistia/bändiä ei kuule kunnolla ja kuunteleva jengi riehuu ja huutaa kaljapäissään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki juhlat ja illanistujaiset. Ensin tuskaisena pitää yrittää löytää hyvä lahja tai vieminen ja yrittää arvioida miten tulee pukeutua, ehkä käydä ostamassa uusia vaatteita. Päivällä menee aikaa laittautumiseen. Juhlissa pitää emännän mieliksi syödä ja kehua ruokaa josta ei tykkää sekä jutella sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa ei haluaisi olla. Päivän paras hetki on kun keksii tekosyyn jonka varjolla voi lähteä kotiin.
Onko sulle koskaan tullut mieleen kieltäytyä kutsusta? Kaikki viihtyisivät paremmin, niin sinä kuin ne ihmiset kutsuilla, emännästä puhumattakaan.
Sehän riippuu tottumuksesta. Jollekin voi olla hienoa mennä hotelliin, mutta kun olet käynyt monta kertaa, ei tunnu missään.
Tai innostut jostain ruoasta. Syöt sitä pari viikkoa joka päivä joka aterialla ja sitten ei enää ikinä.
Yllätysjuhlat. Kämppä täynnä ystäviä ja kollegoja, kun tulet väsyneenätöistä kotiin... Surpriiiise! Voi elämän kevät. Onneksi noin ei ole käynyt kuin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Jooga. Opettaja hokee rentoutumisesta, hengityksestä ja kuinka voit sulkeutua oman pääsi sisälle. Totuus: keho ei taivu, yrität katsoa ollessasi pää alaspäin, mitä muut tekevät. Joogaplogit sattuvat selän ja pehvan alla niin s.... nasti ja olet ollut tunnin ajan hengittämättä.
On myös helpompia joogia esim hatha. Ja jäykkä voi notkistua kun vaan jaksaa harjoitella.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pikkukylän divarijoukkueen pelissä notkuminen, bonuksena: ketään et tunne
Jos et tunne sieltä ketään, ja homma on vastenmielistä, niin miten ihmeessä olet sinne ylipäätään joutunut!?
Vierailija kirjoitti:
69
En tiedä tykkääkö joku nainen siitä oikeasti...
Nuorena tykkäsin. Oli tosi kiihottava juttu ekan ns. oikean poikakaverin kanssa.
Häät. Oikeastaan kaikki muut juhlat ovat olleet mukavampia.
-odottelu kirkossa, juhlapaikalla hääparia jos ovat kuvauksessa, ruoan ja boolin odottelu, ohjelmien loppumisen odottelu...
-stressaan aina mitä laitan päälleni, onko pitkä puku liian hieno vai ei, tuleeko kuuma tai kylmä tai molemmat
-tylsät ohjelmanumerot on ärsyttäviä, samoin liian känniset ihmiset
Mutta joskus olen ollut häissä joissa oli hauskempaa kuin baarissa: juoma ilmaista, ihmiset mukavia, kukaan ei tuuppinut ja biisejä sai toivoa, jopa soittivat ne.
Ravintolaruokailu, varsinkin etelän turistikohteissa: Istutaan tuoleille, jotka on tehty bambusta, ja istuinten etureunat painavat takareisiä ikävästi.
Ensin tuodaan leivät, sitten odotellaan. Sitten tuodaan ruokalista. Odotellaan. Otetaan tilaus. Odotetaan. Tuodaan viinit. Odotetaan jne, jne.
Kun kaiken jälkeen on syöty ja maksettu, odotetaan vaihtorahoja. Mitä vähemmän on asiakkaita, sitä pidempään niitä odotetaan; jotta ravintola näyttäisi suositulta, koskapa pöydissä istuu asiakkaita 🥲
Poustuminen on vaivalloista, sillä tuolien reunat ovat tukkineet verenkierron jaloista.
Voiko ilta olla tylsempi?
Seksi. Joutuu ottamaan vaatteet pois. On ilmaista ja hikistä. Ei ole vaivan arvoista. Ja jos on sinkku niin joutuu miettimään jälkikäteen tauteja vaikka olisi ehkäissyt.
Vierailija kirjoitti:
Seksi. Joutuu ottamaan vaatteet pois. On ilmaista ja hikistä. Ei ole vaivan arvoista. Ja jos on sinkku niin joutuu miettimään jälkikäteen tauteja vaikka olisi ehkäissyt.
*Limaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki juhlat ja illanistujaiset. Ensin tuskaisena pitää yrittää löytää hyvä lahja tai vieminen ja yrittää arvioida miten tulee pukeutua, ehkä käydä ostamassa uusia vaatteita. Päivällä menee aikaa laittautumiseen. Juhlissa pitää emännän mieliksi syödä ja kehua ruokaa josta ei tykkää sekä jutella sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa ei haluaisi olla. Päivän paras hetki on kun keksii tekosyyn jonka varjolla voi lähteä kotiin.
Onko sulle koskaan tullut mieleen kieltäytyä kutsusta? Kaikki viihtyisivät paremmin, niin sinä kuin ne ihmiset kutsuilla, emännästä puhumattakaan.
Todellakin näin. Ilmeisesti joku kuvittelee olevansa korvaamaton ilopilleri tuolla kutsuilla, vaikka ei viihdy lainkaan. Jääkää suosiolla pois, jos ei kiinnosta. Win-win.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla käynti. Istut kuristavassa muovikaavussa, joka puristaa kaksoisleuan ja saa pääsi näyttämään klonkulta. Tukkasi roikkuu parina märkänä suortuvana päätä myöten ja avarista ikkunoista näet kuinka ohikulkijat katsovat sinua siinä. Bonuksena kampaaja saattaa kailottaa kaikille, miten tukkasi on huonossa kunnossa, ja ihan kamala. Lopuksi rahat menevät ja kotona menet heti suihkuun pesemään karvasi.
Totean lyhyesti ja ytimekkäästi että vaihda kampaajaa ja äkkiä. Kailottaminen on asiatonta.
En myöskään ymmärrä, miksi kampaamot pitää sisustaa niin, että asiakas on ulos asti esillä sen näköisenä, että ei koskaan haluaisi näyttäytyä kenellekään sellaisena. Miksi, oi miksi?
Minä rakastan asua omakotitalossa ja touhuta täällä jotain jos huvittaa. Olihan tämä alkuun aikamoinen työmaa, mutta itselleen kun tekee niin kyllä jaksaa ja lopussa kiitos seisoo. Asuntoautokin meillä on, mutta ei viihdytä oikein noilla rannoilla siellä tosiaan on aina just tuollaisia jormia ja mervejä mölyämässä ja änkemässä seuraan.