Lue keskustelun säännöt.
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Remontointi. Ohjelmissa ja mainoksissa se näyttää niin vaivattomalta, mutta teepäs itse, ja asu vielä siinä remontin keskellä. Vaikka olisi vain tapetinvaihto, hauskaa ja helppoa, niin eipä ollut. Lopputulos oli kyllä hieno, mutta ei tee mieli ihan heti aloittaa uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanan negatiivista :D
Jollain tapaa terapeuttinen ketju. En olekaan ainoa, joka iän myötä huomaa että kaikista mieluiten vaan olisin rauhassa kotona yksin tai läheisteni kanssa.
Ei minua 40+ iässä saa innostunaan helpolla mistään. Ei kiinnosta aivan lähimpien ihmisteni lisäksi yhtään kenenkään asiat eivätkä mitkään juhlat eikä hyvänen aika työmaalla mikään tekopirteä ryhmäytyminen tai mukakiva yhdessäolo.
Hyi h..tti. Haluan vain olla. Tehdä työni hyvin mutta ei muuta.
Kampaamossa voisi olla ihanaa, mutta eihän se ole. Kun niin harvoin saa sen tukan minkä pyytää. Kyse ei ole minun ymmärtämättömyydestäni. Etten tajua hiuslaatuani jne. Osa kampaajista tekee sen leikkauksen, jonka pyydän ja se on kaunis minulla(kin). Mutta osa pilaa pääni moneksi kuukaudeksi koska eivät käsitä puhetta.
Hierojan kun löytää itselleen hyvän, sellaisen jonka otteet miellyttävät, siinä voi jo sitten nauttiakin. Kunhan uskaltaa sanoa suoraan, että anteeksi mutta en jaksaisi puhua.
Meillä on tulossa työpaikan virkistyspäivä. Joka toinen vuosi sitä mukakivaa on putkeen kaksi päivää eli pitää jopa nukkua työkaverien kanssa. Joku saatanallinen bussiretki hirveän kauas ja perillä joku kiinnostaa kiviäkin -kohde jossa ehditään juuri se yönseutu olla. Vihaan näitä yli kaiken.
Samoin työnantajan pikkujoulu joka meillä on työntekijöille perheineen työpaikalle oikeasti kuukautta ennen joulua katettu mauton joulueinesmössö ja lapset ja lapsenmieliset tanssivat kuusen ympärillä tonttulakit päässä jonkun suklaapukin toivossa...
Ja on kuulkaa enemmän aikuisia kuin lapsia pyörimässä kun pomo käskee mennä. En tiennyt itkeäkö vai nauraa. Jotkut kuulemma oikeasti nauttii. Itse vihaan joka sekuntia ja olen onnellinen että tämä marraskuinen joulushöy ei ole pakollinen enää.
Muuten ymmärrän hyvin, mutta mikset käy sillä hyvällä kampaajalla aina? Itse olen käynyt samalla jo yli 20 vuotta, aina tietää mitä tarkoitan...
Kävisin toki mieluusti aina yhdellä, mutta kyseessä on ilman ajanvarausta -tyyppinen iso kampaamo, jossa on valtaosa näitä hyviä ja muutamia huonoja (minulle). Hirveän kätevää vain mennä, mutta leikkaamaan tulee kuka tulee.
Olen päättänyt nyt lopettaa paikassa käymisen kun sinne on otettu nykyään näitä tyyppejä jotka eivät osaa. Mutta paikan sijainti ja pääsy samantien hetkenä joka mulle käy, nämä ovat minulle olleet isoja plussia. Ja nämä mun yli vuosikymmenen luottokampaajat ovat siellä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Marjastus. Ajatuksena mukava perhehetki luonnon helmassa.
Todellisuudessa jalat ja selkä kramppaavat jatkuvasta kyykistelystä ja lapset närisevät jo alle puolen tunnin, että on tylsää eikä mitään tekemistä. Sitten kotona se kaikista tylsin vaihe, eli putsaaminen.
Helpommalla pääsee ja säästää hermojaan, kun ostaa jonkun toisen keräämiä marjoja.
Tämä on niin totta.
Nykyään käynkin vahinkomustikassa. Se tapahtuu sillä tavalla, että lähden metsään ihan vain kävelylle, pakastepussi taskussa. Jos tulee hyvä kohta vastaan, sellainen jossa on pienellä alueella oikein mahtavankokoisia ja kypsiä mustikoita niin poimin siitä sen minkä huvittaa, ja seuraavalla kerralla lisää, jos mieli tekee. Ei ehkä tule niin paljoa satoa, mutta eipä vituttakkaan.
rikossarjat.
Aina jostain löytyy joku raiskattu ja tapettu nuori alaston nainen, ja sitten jahdataan kuka pervo se oli, vai mustasukkainen aviovaimo tai joku poliitikkojen pervokerho... joka tapauksessa aina samaa.
Sisustaminen.
If it aint broken dont fix it. Käytännöllisyys on tärkeämpää kuin sisustaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustumisleikit.
"Keräännytäänpäs kaikki rinkiin ja keksitään joku adjektiivi joka alkaa etunimellä!"
Hohhoijaa.
Tää on mun suosikkitredi, allekirjoitan melkein kaiken. Mutta olenkin tällainen tylsä kotihiiri introvertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelin tuota avausta, että jos on tulpa korvissa, niin miten voi haitata sekä elokuvan liian kovat äänet, että ihmisten rapistelu ja maiskutus? Luulis, että tulpat korvissa ja metelissä ei kuuluisi mikään rapistelu ja maiskutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hääleikit. Siis morsiamen ryöstöt ja vastaavat. Niin vaivaannuttavia. Miksei voi vain juhlia normaalisti? Ruokaa, juomaa, juttelua, musiikkia, tanssia - nämä riittää!
Pahimmillaan pakotetaan joku vieraista mukaan niihin leikkeihin:
"Hei. Tähän seuraavaan leikkiin tarvittais yleisöstä apua. Voisko Pirjo tulla tänne eteen, kun sähän oot sinkku?" Pirjo yrittää hivuttautua pöydän alle, mutta naama punaisena talutetaan vieraiden eteen.
Luulin olevani ainoa omituinen koska mielestäni hääleikit ja häihin liittyvät traditiot ovat mielestäni typeriä. Riisin heitto, purkit narussa auton perässä, hääkyltit, hääkimpun heitto, morsiamen ryöstö, sukkanauhan etsiminen ja heitto, morsiamen ja sulhasen "kenkäleikki". ja mitä vielä. Ja jotkut haluavat tätä useamman kerran kun avioituvat kahdesti tai kolmesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan virkistyspäivät. Voi taivas sentään kun ei tarttis osallistua.
Todellakin aikuiset laitetaan leikkiin , kun pikku penskat . Teko naurua ja muka hauskaa ! Ja jollet jää porukkaan ryypiskeleen , niin sitten olet erilainen ja hukutaan .
Vierailija kirjoitti:
Hääleikit. Siis morsiamen ryöstöt ja vastaavat. Niin vaivaannuttavia. Miksei voi vain juhlia normaalisti? Ruokaa, juomaa, juttelua, musiikkia, tanssia - nämä riittää!
Ryhdy suomenruotsalaiseksi niin ei tarvitse sietää moista pelleilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan virkistyspäivät. Voi taivas sentään kun ei tarttis osallistua.
Todellakin aikuiset laitetaan leikkiin , kun pikku penskat . Teko naurua ja muka hauskaa ! Ja jollet jää porukkaan ryypiskeleen , niin sitten olet erilainen ja hukutaan .
Vierailija kirjoitti:
Tutustumisleikit.
"Keräännytäänpäs kaikki rinkiin ja keksitään joku adjektiivi joka alkaa etunimellä!"
Hohhoijaa.
Alkaa etunimellä? XDDDDDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä lenkkeily. Joku on himourheilija, joka vetää aamuisin maratonin ja viikonloppuna kaksi. Toinen on sohvaperuna, jota ei vaan kiinnosta, mut pakko ku lääkäri kehotti. Kolmas tykkää vaan kävellä ja neljäs seuraa treenikellostaan sykettä turhankin antaumuksella. Lopputuloksena yhdellä on hiki, toisella kramppi, kolmannelle ei tullut lämmin ja neljäs kävelee paikoillaan, koska tarvii päästä 12 000 askeleeseen vielä tänään. Eikä kellään oo kivaa, kun kaksi ei pysty keskustelemaan kylkipistoksensa kourissa, kolme kulkee eri tahtia kuin yksi ja suihkuun on jono.
Vierailija kirjoitti:
Sisustaminen.
If it aint broken dont fix it. Käytännöllisyys on tärkeämpää kuin sisustaminen.
Jaa, minä rakastan sisustamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisustaminen.
If it aint broken dont fix it. Käytännöllisyys on tärkeämpää kuin sisustaminen.
Jaa, minä rakastan sisustamista.
No sehän on kiva kun ilmoitit asiasta.
Vierailija kirjoitti:
rikossarjat.
Aina jostain löytyy joku raiskattu ja tapettu nuori alaston nainen, ja sitten jahdataan kuka pervo se oli, vai mustasukkainen aviovaimo tai joku poliitikkojen pervokerho... joka tapauksessa aina samaa.
Tätä naisen ruumista myös täytyy katsella, tuijotella ja sitä kuvataan joka kulmasta. Haluan nähdä sen rikossarjan, jossa samalla intensiteetillä kuvataan miespuolisen uhrin anatomisia yksityiskohtia.
Tai no, en halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustumisleikit.
"Keräännytäänpäs kaikki rinkiin ja keksitään joku adjektiivi joka alkaa etunimellä!"
Hohhoijaa.Alkaa etunimellä? XDDDDDDD
No tajusit varmaan kuitenkin. Tää on satavarmasti se juttu, missä sun nimi on Niina ja sun pitää keksiä sukunimeksi N-kirjaimella alkava itseäsi kuvaava sana. Leikkihetken ajan olet sitten Niina Niiskuttava tai Niina Näpertelevä tai Niina Nokkela.
Vierailija kirjoitti:
Tutustumisleikit.
"Keräännytäänpäs kaikki rinkiin ja keksitään joku adjektiivi joka alkaa etunimellä!"
Hohhoijaa.
Ja varsinkin jossain työpaikan virkistyspäivillä, missä kaikki tuntevat toisensa jo liiankin hyvin.
Voi valita varjoisen paikan, sekä kuivata kädet pyyhkeeseen ennen luurin tai kirjan kopelointia!