Lue keskustelun säännöt.
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
En tykkää käydä vierailuilla toisten kodeissa, enkä halua itse vieraita omaan kotiini. Tuttuja nään mielummin ns. neutraalilla maaperällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim pulkkamäki. Jeejee onpa TODELLA hauskaa telmiä lumessa.
Se on hauskaa vain lapsille. Ja lasten takia aikuiset sitä harrastavat. En tunne ketään aikuista, joka menisi kaveriporukalla pulkkamäkeen.
Aika moni opiskelijaporukka menee.
Saunominen. Minulla ei ole saunaa ja joskus, varsinkin talvella, tulee mieleen, että olisi kiva, jos voisi nyt laittaa saunan päälle. Todellisuudessa sitten kun pääsen saunaan, siellä on aina liian kuuma ja vaikkei olisikaan, kyllästyn istumaan siellä noin viidessä minuutissa. En oikeastaan pidä saunomisesta. Eli ihan hyvä, ettei sitä saunaa ole, niin ei tule lämmitettyä sitä viiden minuutin takia.
Joogaan se olisi. Tuskallista ja kömpelöä asentoihin vääntäytymistä ja väärin hengittämistä. Persereikä on tietysti se ainut mikä siellä hengittää kun yrität pysyä asennossa ja henkistyä. Jos onnistut olemaan koko joogatunnin pieraisematta, se on ainut saavutus mistä voit olla ylpeä.
Teenjuonti kynttilänvalossa kirjaa selaillen villasukat jalassa. Vaikka olisi ensin viluissaan, teenjuonnista tulee itselle aina ihan kaamea hiki ellen sitten anna sen jäähtyä niin kylmäksi että maistuu tosi pahalta.
Joskus vaelluksilla moni juttu on epämukavaa tai vaikeaa. Voi olla kylmä, isoissa nousuissa on kova hiki, vesisade ärsyttää ja teltan pystyttäminen on tihkusateessakin aika kurjaa. Tämä korostuu silloin kun lähtee vaeltamaan johonkin lähikohteeseen - jossain Norjassa vaeltaessa toki maisemat paikkaavat ne kaikki kurjat jutut. Mutta vaikka Nuuksiossa retkeillessä, etenkin jos tekee pidempää lenkkiä pitkin rapakkoa, alkaa kyseenalaistaa itseään siinä kohtaa kun viimein pääsee telttaan suojaan kaatosateelta, vaatteet ovat hiestä ja sateesta märät ja tekisi vaan mieli jäädä sinne telttaan nukkumaan sen sijaan että menisi nuotiopaikalle nauttimaan niitä eväitä joita niin kovasti kotona suunnitteli. Ihana nuotioilta makkaroineen ja vaahtokarkkeineen ei ole niin ihana kaameassa sateessa ja märissä sukissa.
Aika moni juttu on kyllä paljon myös asenteestakin kiinni. Kun saa vähän edes yrittää nauttia ja laskee rimaa, lakkaa miettimästä niitä haavekuvia ja yrittää löytää jotain hyvää kaikesta, se Nuuksion-reissukin voi olla loppupeleissä ihan kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivouspäivä. Todellisuudessa meillä on aina sellaiset tietyt kohteet jotka jäävät sitten siihen seuraavaan siivouspäivään ja ovat olleet jo vaikka kuinka kauan tekemättä. Esimerkiksi seinien ja lattialistojen sekä uunin putsaus ja kaakelisaumojen jynssääminen. Kylppärin pesu on muutenkin todella tympeää, kun rautapitoinen vesi värjää laatoituksen taas ihan hetkessä.
Olisi kiva joskus nauttia ihan täysin puhtaassa kodissa rankan siivouspäivän jälkeen, mutta todellisuudessa sellaista päivää ei ole että kaikki siivottaisiin kerralla jokaikistä koloa myöten. Aina jää jotain tekemistä seuraavaan kertaan. Putipuhdas tämä kämppä on vasta sitten, kun muutetaan pois (kamala ajatus!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Futismatsi stadionilla. Pelaajat ovat pieniä muurahaisia jossakin kaukana, varsinkaan maalinedustilanteita ei näe kunnolla. Tai jos näkee mitä toisella maalilla tapahtuu, toisesta ei taatusti yhtään mitään. Kotona telkusta paljon mukavampi seurata, eikä mahdollinen huono sääkään haittaa.
Sama on jonkun huippuartistin konsertti jossain stadionilla. Seisomapaikalla joko kylmässä hytisten tai paahteessa kärsien, vessa kilometrin päässä ja sinne on hirveä jono, joka paikassa tungos (siis ennen koronaa) ja sen artistin näkee korkeintaan valkokankaalla, lavalla sadan metrin päässä se on hyttysen pierun kokoinen ja jos oma paikka on lähempänä lavaa, niin isokokoiset känniörveltäjät estää näkymän. Parempi on tosiana kotisohvalla katsella konserttia.
En ole oikeastaan koskaan käynyt kunnon festareilla. Siis että olisin ostanut lipun ja mennyt ihan sinne paikan päälle, jossain ilmaisjutuissa hyvin nopeasti vain käväissyt ja lähtenyt. Olen miettinyt, että olenko ihan jäänyt paitsi mahtavia elämyksiä, ja että olenko ihan lumihiutale kummajainen kun en oikein haluaisi mihinkään festareille. Että siellä on epämukavaa, kun minä tykkään maata hotellissa enkä halua kastua jne. Sitten luin jostain isosta konsertista Helsingissä, olisikohan ollut Madonna tai joku muu maailmantähti. Siinä jutussa joku fani kertoi käyttävänsä vaippoja niin ei tarvitse välillä mennä vessaan eikä jonottaa sinne vessaan kesken konsertin.
Päätin juuri siinä ja silloin, että en ole jäänyt mistään paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Futismatsi stadionilla. Pelaajat ovat pieniä muurahaisia jossakin kaukana, varsinkaan maalinedustilanteita ei näe kunnolla. Tai jos näkee mitä toisella maalilla tapahtuu, toisesta ei taatusti yhtään mitään. Kotona telkusta paljon mukavampi seurata, eikä mahdollinen huono sääkään haittaa.
Sama on jonkun huippuartistin konsertti jossain stadionilla. Seisomapaikalla joko kylmässä hytisten tai paahteessa kärsien, vessa kilometrin päässä ja sinne on hirveä jono, joka paikassa tungos (siis ennen koronaa) ja sen artistin näkee korkeintaan valkokankaalla, lavalla sadan metrin päässä se on hyttysen pierun kokoinen ja jos oma paikka on lähempänä lavaa, niin isokokoiset känniörveltäjät estää näkymän. Parempi on tosiana kotisohvalla katsella konserttia.
En ole oikeastaan koskaan käynyt kunnon festareilla. Siis että olisin ostanut lipun ja mennyt ihan sinne paikan päälle, jossain ilmaisjutuissa hyvin nopeasti vain käväissyt ja lähtenyt. Olen miettinyt, että olenko ihan jäänyt paitsi mahtavia elämyksiä, ja että olenko ihan lumihiutale kummajainen kun en oikein haluaisi mihinkään festareille. Että siellä on epämukavaa, kun minä tykkään maata hotellissa enkä halua kastua jne. Sitten luin jostain isosta konsertista Helsingissä, olisikohan ollut Madonna tai joku muu maailmantähti. Siinä jutussa joku fani kertoi käyttävänsä vaippoja niin ei tarvitse välillä mennä vessaan eikä jonottaa sinne vessaan kesken konsertin.
Päätin juuri siinä ja silloin, että en ole jäänyt mistään paitsi.
Festari on kuin konsertti, mutta monta kertaa pahempi. Kaikki ovat hirveässä kännissä. On vaikea nukahtaa, kun teltan ympärillä riehuu känniääliöitä. Saatat aamulla vetoketjun avatessa kokea yllätyksen: joku on kussut tai oksentanut suoraan telttasi eteen.
On vaikea edes nauttia niistä konserteista, kun känniset remuavat. Mieluummin menen mihin tahansa muuhun tapahtumaan kuin festareille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siivouspäivä. Todellisuudessa meillä on aina sellaiset tietyt kohteet jotka jäävät sitten siihen seuraavaan siivouspäivään ja ovat olleet jo vaikka kuinka kauan tekemättä. Esimerkiksi seinien ja lattialistojen sekä uunin putsaus ja kaakelisaumojen jynssääminen. Kylppärin pesu on muutenkin todella tympeää, kun rautapitoinen vesi värjää laatoituksen taas ihan hetkessä.
Olisi kiva joskus nauttia ihan täysin puhtaassa kodissa rankan siivouspäivän jälkeen, mutta todellisuudessa sellaista päivää ei ole että kaikki siivottaisiin kerralla jokaikistä koloa myöten. Aina jää jotain tekemistä seuraavaan kertaan. Putipuhdas tämä kämppä on vasta sitten, kun muutetaan pois (kamala ajatus!)
Asunnoissa on oikeasti paljon eroja sen suhteen, miten ne pysyvät siistinä! Meidän entinen kämppä oli aina paskainen, vaikka kuinka olisi jynssännyt. Lattialla oli pölyä vaikka imuroisi joka päivä, ilmastointikanavaan kertyi myös todella kamalat määrät pölyä. Laattavälit kanssa aina ihan hirveät, vesi värjäsi ne ja kalkkeutti suihkuseinät pahasti. Kaato ei toiminut ja pöntön ja suihkuseinän väliä ei saanut putsattua. Kylppärissä kosteus vahingoitti ovenkarmien maalia ja puiset lattialistat pullistuivat. Uunista tuleva vesihöyry värjäsi uunin viereiset laatikot, vaikka vaihdoimme tiivisteet omaan laskuun kahdesti. Valkoiseen lattiaan tuli näkyvä kolo, kun sille putosi puhelin.
Nyt on uusi asunto ja siivoan ehkä tunnin viikossa, ennen meni ainakin puoli tuntia joka päivä. Luulin nuorempana että se on ihan normaalia, että joka päivä pitää imuroida ja suunnilleen kuivata kylppäri pyyhkeellä läpi. Pelkäsin ihan kamalasti ennen muuttoa, että va pidättää vuokravakuuden. Nykyinen koti on vähän vanhemmassa taloyhtiössä ja täällä kerääntyy pölyä todella vähän, keittiökalusteet ovat toimivia ja kylppäri hyvin rakennettu.
Vierailija kirjoitti:
Joogaan se olisi. Tuskallista ja kömpelöä asentoihin vääntäytymistä ja väärin hengittämistä. Persereikä on tietysti se ainut mikä siellä hengittää kun yrität pysyä asennossa ja henkistyä. Jos onnistut olemaan koko joogatunnin pieraisematta, se on ainut saavutus mistä voit olla ylpeä.
Todentotta! :D Nyt etäaikana on ollut ihanaa joogata ja hengitellä peräröörin kautta kaikessa rauhassa yksin kotona. Rentouttavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jukolan viesti.
Liikaa ihan kaikkea, kilpailijoita ja "suunnistajia", jotka eivät osaa edes suunnistuksen alkeita, mutta pyörivät jaloissa ja edessä, koska hakevat elämyksiä. Ja saahan sieltä kivan kuvan feisbuukkiin.
Tyttöjen ilta baarissa. Kerrankin olisi aikaa jutella, niin musa pauhaa aivan liian kovaa. Keskustelu jää huudettuihin yksittäisiin lauseisiin. Sitten pöytään alkaa tunkea jos jonkinlaista jonnea, joille saa selittää että me kaikki olemme varattuja. Käyt tanssilattialla niin joku änkeää siihen ihan iholle tai jopa puristelee takapuolesta. Vessaan on jonoa ja juomat maksaa aivan sairaasti, ihan kuten taksimatka kotiinkin. Ja tämän pitäisi olla sitten hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla käynti. Monet naiset pitävät sitä hemmotteluhoitona, minä en. Tuoli on todella epämukava, viitta hiostaa. Paksu pitkä tukka, värjäys kestää ikuisuuden. Salongissa on kova melu, föönit huutavat ja taustalla huonoista pikkukaiuttimista kaupallisen radiokanavan sitämätöntä lätinää ja mainosvirtaa. Pesupaikalla saa katsoa pölyisiä ilmastointiputkia puoli tuntia kivun yltyessä niskassa. Kampaamossa parasta on lopputulos.
Sama juttu kauneushoitolan hemmotteluhoidot. Britsi on epämukava. Taustalla sietämätöntä panhuilumusiikkia ryyditettynä kiinalaisella viululla ja meren kohinalla. Hoitaja hinkkaa naamaan rasvan toisensa jälkeen ja samalla moittii asiakasta siitä, kun ei ole kuorittu ja käytetty seerumia ja siitä, ettei asiakas joka aamu puhdista ihoaan. Välillä hoitaja jättää aineen vaikuttamaan naamalle ja häviää paikalta, jolloin asiakas makaa pumpulilaput silmillä eikä tiedä, paljonko aikaa on kulunut ja montako panhuilukappaletta vielä pitää kestää, ennen kuin hoito jatkuu. Hoidon jälkeen mustapäät ovat poissa ja iho on ihanan siisti. Viikon päästä mustapäät ovat palanneet ja 150 euron hoidon vaikutusta ei enää näy.
Kampaajalla pahinta on tuijottaa itseään peilistä. Loisteputket ja aina oudosti matkan aikana rupsahtanut naama, voi helv.
Tämä joka kerta! Itsetunto litistyy pohjalukemiin, kun katsoo 2 tuntia bulldogin poskia, mustia silmänalusia ja hailakkaa naamaa liian kirkkaassa valaistuksessa. Lisäksi se peiliin katsominen alkaa jotenkin huimata. Istun nykyisin simät kiinni usein, mutta tuntuu oudolta. Mulla on kyllä kiva ja taitava kampaaja, jonka kanssa ei tarvitse jutella koko aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Katsominenkin esim. Instagramissa, kun pitää olla se pakollinen viini/skumppalasi ja on niin ihanaa ja ne mansikat. En näe siinä mitään hienoa enkä mukavaa, että on alkoholiongelma ja turhaa rahanmenoa tuollaiseen muka hauskaan.
Tämä, en ymmärtä miksi niissä kuvissa pitää esitellä viini-,skumppa- tai mitään alkoholilaseja. Mitä hienoa siinä on?
Luuleeko kuvaaja, että nyt on hienoa kun kohta olen aika jurrissa kun näitä kulauttelen....
Viinaa on saatavilla määrättömästi, ei ole ylellisyystarvike. Kuka tahansa voi juoda.
Ei se tee asiasta yhtään hienompaa että Eiffel-torni näkyy taustalla.
Toinen typeryys on voitonmerkki instakuvassa.
No inhoan alkoholia ja juoppoja, vaikka nuorempana itsekin tuli otettua.
Marjastus. Ajatuksena mukava perhehetki luonnon helmassa.
Todellisuudessa jalat ja selkä kramppaavat jatkuvasta kyykistelystä ja lapset närisevät jo alle puolen tunnin, että on tylsää eikä mitään tekemistä. Sitten kotona se kaikista tylsin vaihe, eli putsaaminen.
Helpommalla pääsee ja säästää hermojaan, kun ostaa jonkun toisen keräämiä marjoja.
- Matkustelu, etenkin jos mukana on lapsia. Pelkkä ajatuskin kuumasta ja epähygienisestä rantalomakohteesta puistattaa.
- Baarissa norkoilu. En tajua miksi pitää lähteä kavereiden kanssa johonkin kapakkaan, kotona/mökillä kuulee mitä toinen puhuu ja juomakin on halvempaa.
- Festarit/Konsertit. Kuten yllä, mutta paljon pahempi.
- Työpaikan puolipakolliset yhteisöllisyyttä nostavat juhlat. Kuka haluaa nähdä työkavereita vapaa-aikana, kun töissä heidän kanssaan vietetään ihan liikaakin aikaa? Jessus. Annetaan tämä aika mielummin omalle perheelle.
- Liikunta. En pidä liikunnasta lainkaan, mutta pakotan itseni kolme kertaa viikossa lenkille että pysyn jonkinlaisessa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Onko hotelliaamiaiset jo mainittu? Hotellista ja ajankohdasta riippumatta aina joko todellinen ryysis ja jonotus joka paikkaan tai sitten hiljaisena aikana taktisesti useamman paikan jumittavat ihmiset, jotka siis esimerkiksi ottavat mehua kahvikoneen edessä seisten. Kaikilla sellainen ”ihanaa, hotelliaamiainen”- lammasmainen ilme ja eteerisen unelias olemus, joka näkyy juuri siinä että saadaan tehtyä ruuhka ja ryysis vaikka sitten yhden ihmisen voimin. Se saatanan aamupala pitää lisäksi kuvata, joten kerätään puoli tusinaa kippoa täyteen kaikkea mahdollista ja jätetään puolet syömättä, koska otettiin liikaa ja lämpimät ovat ehtineet jäähtyä. Lisäksi ei pekonissa ja pakasteesta paistetuissa croisanteissa ole mitään niin ihmeellistä, että niistä jaksaisi lumoutua loputtomiin.
Riippuu varmaan aika paljon hotellista. Kyllä hyvissä hotelleissa panostetaan aamiaiseen ja on hoidettu asiat niin, että että ei tule ryysistä.
Huvipuistot, en tykännyt näistä edes lapsena vaikka olisi "pitänyt". Kamala tungos ja meteli, joutui jonottamaan laitteisiin joissa tuli paha olo.
Keskustelupalstalla roikkuminen.