Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polkupyörällä ajaminen vastatuuleen.
Polkupyörällä ajaminen noin yleensäkin.
Varsinkin vielä ylämäkeen.
Ja alamäkeenkin. Terveisin alamäessä kerran pahasti kaatunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylpytynnyri. Ei tulisi mieleenkään lähteä joidenkin epämääräisten tyypien kanssa likoamaan pariin kuutioon käytettyä ihmisenpesuvettä.
Ihanaa, joku muukin on tätä mieltä! Tunnen itseni aina ihan luopioksi muiden paljuintoillessa. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelu. Kaiken oman panostuksen jälkeen lopputulemana on sohvan nurkassa möllöttävä, jalkapalloa TV:stä tuijottava mies vaatimuksineen.
Tämä. Vanhetessaa on myös koko ajan kiukkuisempi milloin mistäkin syystä.
Täällä jo monia tullut. Samastun:
-elokuvissa käynti
-shoppailu
-kylpylöissä käynti/uiminen
- hieronta
- kampaajalla/hoidoissa käynti
- veneily
- sovitut juhlat (pakolliset perhejuhlat yms)
- käsityöt/askartelu
Messuilla ym. ihailen aina grillikotia, paljuja ja pihasaunoja. Kuitenkaan ei oikeasti olla mitään ulkoilmaihmisiä, joten varmasti se paljuilu ja kodan käyttö jäisi pariin hassuun kertaan. Mun mies vihaa erityisesti avotulesta tulevaa savua keuhkoissa ja savunhajua vaatteissa, joten tuskinpa sitä kammottavan kallista loimulohta tulisi kuitenkaan tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten kuin yksin tapahtuva telkkarielokuvien panokohtausten katselu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla käynti. Monet naiset pitävät sitä hemmotteluhoitona, minä en. Tuoli on todella epämukava, viitta hiostaa. Paksu pitkä tukka, värjäys kestää ikuisuuden. Salongissa on kova melu, föönit huutavat ja taustalla huonoista pikkukaiuttimista kaupallisen radiokanavan sitämätöntä lätinää ja mainosvirtaa. Pesupaikalla saa katsoa pölyisiä ilmastointiputkia puoli tuntia kivun yltyessä niskassa. Kampaamossa parasta on lopputulos.
Sama juttu kauneushoitolan hemmotteluhoidot. Britsi on epämukava. Taustalla sietämätöntä panhuilumusiikkia ryyditettynä kiinalaisella viululla ja meren kohinalla. Hoitaja hinkkaa naamaan rasvan toisensa jälkeen ja samalla moittii asiakasta siitä, kun ei ole kuorittu ja käytetty seerumia ja siitä, ettei asiakas joka aamu puhdista ihoaan. Välillä hoitaja jättää aineen vaikuttamaan naamalle ja häviää paikalta, jolloin asiakas makaa pumpulilaput silmillä eikä tiedä, paljonko aikaa on kulunut ja montako panhuilukappaletta vielä pitää kestää, ennen kuin hoito jatkuu. Hoidon jälkeen mustapäät ovat poissa ja iho on ihanan siisti. Viikon päästä mustapäät ovat palanneet ja 150 euron hoidon vaikutusta ei enää näy.
Onko mieleesi juolahtanut, ettei kosmetologi lämpimikseen suosittele säännöllistä ihon kuorintaa ja aamupuhdistusta? Kuorinta poistaa ihon pinnasta kuollutta ihosolukkoa, joka jää huokosen päälle tulpaksi, ihon alta tuleva tali jää tulppaan jumiin ja tummuu ulkopuolelta tulevan lian vuoksi mustapääksi. Seerumi taas parantaa ihon kosteustasapainoa, jolloin ihon ei tarvitse ryhtyä talin liikatuotantoon pitääkseen ihon pinta kosteutettuna. Ja aamupuhdistus pesee kasvoilta yön aikana kasvoille kertynyttä talia, pölypunkkeja, hoitoainejäämiä jne.
Että ehkä on tavallaan turha itkeä mustapäiden paluuta, jos ei ole noudattanut saamiaan ihonhoito-ohjeita.
Mustapäiden väri ei johdu liasta. Ja en ikinä kuori ihoa ja pesen vain iltaisin, en koskaan aamuisin. Eipä silti näy mustapäitä tai muitakaan epäpuhtauksia. Kosmentologikaverini kehuu joskus ihoani hyväkuntoiseksi,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Futismatsi stadionilla. Pelaajat ovat pieniä muurahaisia jossakin kaukana, varsinkaan maalinedustilanteita ei näe kunnolla. Tai jos näkee mitä toisella maalilla tapahtuu, toisesta ei taatusti yhtään mitään. Kotona telkusta paljon mukavampi seurata, eikä mahdollinen huono sääkään haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu:
"Pääsen kehittämään itseäni, opin paljon uutta ja mielenkiintoista jännillä kursseilla, nautin akateemisesta vapaudesta, jne"
--> väännän hikistä gradua jo ties kuinka monennetta vuotta
Oletkohan asettanut riman liian korkealle. Kannataa ajatella, että pääasia, että se menee läpi, vaikka vain approllakin.
Lisään tähän vielä, että itse en saanut aikoinaan nuorena gradua valmiiksi, kun kuvittelin että sen pitää olla jotenkin maailmaamullistava ja vähintään eximia piti saada. Sitten jouduinkin nelikymppisenä palaamaan yliopistolle tekemään sen, kun aina harmitti olla gradua vaille valmis. Tehtyäni sen ihmetytti, miten vähän työtä ja aikaa se loppujen lopuksi vaati, kun vaan ryhtyi kirjoittamaan.
Juu. Mulla otti kolme kuukautta ja tuloksena laudatur.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki coctail-kutsut tai itse asiassa ihan mitkä vaan pienimuoiset juhlat, joissa ihmiset kulkevat napostellen jotain ja juttelevat niitä näitä. Myös messut.
Itse seisot siinä ovella hien valuessa selkää pitkin silkasta kauhusta. Siis et tunne ketään. Jos tunnet, et tunnista koska paniikki. Hivuttaudut seinänviertä ruuan lähettyville. Se on pientä, suorastaan pikkuruista etkä tiedä miten sitä pitäisi syödä tai mitä se on. Keräät jotain lautaselle. Otat lasin. Sinulla ei ole käsiä. Onnistut jotenkin saamaan haukkaamaan pientä leivännäköistä asetelmaa, joka saattaa olla myös taideteos. Suuhusi tulee 0,00001 grammaa jotain mystistä ja loput muruset asettuvat suupieliin ja rintamukselle. Joku tulee juuri silloin juttelemaan sinulle. Kun olet varovasti kiertänyt tilan seiniä pitkin, teet irlantilaisen poistumisen ja menet kotiin peiton alle pimeään.
Kiitos! Niin lohdullista ja niin tuttu tunne! Ihanaa kuulla etten ole tässäkään ainoa, joka kammoksuu näitä.
Lisään oheen vielä rapujuhlat asiakkaan tarjoamana. Koita siinä sitten olla fiksu, viihdyttävä ja tuoda omalle työnajantajalle lisämyyntiä, kun kauluksesta roikkuu se "rapuessu", koitat jotenkin kikkailla (nylkeä) niistä ravuista edes jotain pientä nyherrystä paahtoleivän päälle (samalla yökkäillen, kun näet tursuavan jotain valkoista ohutta - yök, tuo on sen suolta, pieni tumma pyörylä - yyh, pakko olla silmä, isompi tumma tursuava - tuo on sitten jo varmasti suolentäytettä) ja kun vihdoin pääset haukkaamaan paahtista, asiakas kertoo joko vitsin johon pitää reagoida asiaankuuluvalla naurulla ravun viiksi hampaan välissä törröttäen, tai kun asiakas kysyy mites muuten se joulukampanja josko tehtäisiinkin näin - ja luottohenkilönä sun tietysti pitää sekunnissa keksiä siihen jotain tosi vakuuttavaa ja luovaa. Pomoilla toki on jo vähintään seitsemäskymmenes snapsi menossa, joten turha sieltäkään vetojeesiä odottaa.
Oma spesiaali-inhokki: isot polttarit. Onhan aihe toki onnellinen ja hieno. Ja olen ollut parissa tosi hauskassa, pienimuotoisessa mukana.
Mutta sitten nämä polttarizillapolttarit. Joihin päätyy pääjärjestelijäksi jotenkin aina ne lapsuuskaverit, eivät edes ne, jotka nykyisellään morsiamen parhaita ystäviä. Joka-ainut morsiamen ikinä tuntema nainen ikävuosilta 3-35 on kutsuttu mukaan. Pikkuserkkua, entistä kollegaa, tarhakaveria, kynsiteknikko - koko liuta paikalla.
Budjetti on ensin per nuppi 40 €. Sitten se on 60 €. Sitten tajutaan, että kaikki tarvitsee samanlaiset hauskat paidat ja pääkoristeet -> 40 € lisää. Ja skumppaa pitää olla - onko ok jos kaikki laittaa siihen 20 €? Niin mut joo - eihän tää riitä. Oisko 50 € lisää kaikilta paha?
Homma yltyy kilpavarusteluksi, kun kyllähän siinä polttaripäivässä nyt pitää olla benjihyppy, sankarin kasvohoito, kynsihuolto, picnic, artisti se ja se esiintymässä, miesstrippari, limusiinikuljetus, pimppikarvojen värjäys, keskustassa morsiamen viimeisten vapaiden pusujen myyminen, huviveneajelu, yhteinen saunominen niin että poreamme ja kaupungin kallein yksityinen terassi merinäköalalla (merelle ei edes näe koska toki jättimäiset ilmapallot koristeluna) ja valkokangas jolle heijastetaan hauskoja juhlakalun nuoruusmuistovalokuvia, monen ruokalajin illallinen, baariin meno, ja se joku vapaamuotoinen seurustelukin ohjelmassa. V***u. Kaikkein pahinta kaikessa on se kun tiedät, että juhlan kohde on erikseen ohjeistanut että älkää vaan sitten järjestäkö jotain noloa spektaakkelia. Ja kun koitat tästä kertoa, vastaus on "Voi kuule! Minä olen Elinan tuntenut vuodesta 1975. Enköhän minä nämä jutut tiedä".
Aha, ei siinä sitten muuta kuin suorittamaan polttaria niin rahallisesti, kuin kaikin muinkin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Kylpeminen
Elokuvien romanttinen kylpyhetki kaksin tai ihana kylpyhetki yksin. Aaah kynttilöitä, höyryä, joku kiva kirja, kasvonaamio ja suklaata. Tai yhdessä kylpyyn kynttilöiden loisteessa höyryyn romanttisesti oi että!
Paitsi että kylvyssä on aina liian kuuma, ja hirveän kosteaa :D Hikoilet kuin sika jo viiden minuutin jälkeen, kirja kastuu, asento on epämukava ja suklaaseen et ylety. Et myöskään nää lukea koska kynttilät. Istut max. 10 min kylvystä jonka jälkeen on pakko poistua tai paistut. Saat ehkä instaan kivan kuvan rentouttavasta kylpyhetkestä mutta et ole rentoutunut.
Sama kaksin, mutta lisätään vielä että kylpyammeessa on aivan liian ahdasta kaksin :D vesi loiskuu ja raajat on ties missä. Ja se kuumuus!
Mä käyn usein kylvyssä, kuumaa vettä ja vaahtoa reilusti ja ikkuna raolleen tai ovi auki, jotta ilma kiertää. Vierellä pieni pöytä jossa lasi viiniä, suklaata en kylvyssä syö, mutta joskus mansikoita. Kirja ei kastu kun siinä pienellä pöydällä on käsipyyhe sitä varten. Oikeanlaisilla ja kokoisilla kynttilöillä saat säädettyä valoa sen verran kuin haluat.
Ennen mahduttiin kaksistaan hyvin ammeeseen, nyt olen sen verran läski että vähän tiukkaa kyllä tekee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hierojalla käynti. Käyn suunnilleen kerran kuussa hierotuttamassa yläselän, hartiat ja niskat. Selän ja hartioiden hieronta tuntuu aika tylsältä. Lisäksi välillä tulee huono olo selkälihaksia käsitellessä. Ainut missä tuntuu sellaista kivaa makeaa kipua on niskojen ja erityisesti kallonpohjan hieronta, sitä voisin kuunnella vaikka kuinka kauan.
Hieronnan jälkeinen uninen, hönttö olo ei minusta ole mukava, lähinnä ärsyttävä.[/quoteÖööööö :DDD voisit kuunnella hierontaa??? :'D
Ehkä kyseisen viestin kirjoittajan pitäisi tsekata ASMR. ;)
-eri
Öööö no olen kuunnellut asmr:ää vuosia, mutta miten v...ssa hierontaa kuunnellaan?! :DD
Kylläpä sinua ihmetyttää. Voisiko vaikka olla väärä sana joutunut jos puhelimella kirjoitettu? Kuunnella=tunnustella esim?
Meilläpäin kuunnella-verbiä käytetään ihan yleisesti niissä tilanteissa kun joku ikään kuin pysähtyy paikalleen ja keskittyy johonkin tiettyyn tunteeseen, yleensä nautinnollisesti. En edes tiedä mitä muuta sanaa siitä voisi käyttää... Koirat kuuntelevat kun niitä rapsutetaan jne. Ettekö muka oikeasti ole ikinä törmänneet kehotukseen "kuuntele kehoasi"? Ei siinä piereskelystä ole kyse.
Ei todellakaan ole yleiskieltä. Älä yleistä jotain teidän perheen mukakieltå koskemaan muita!
Älä huuda. Meilläkin suvussa puhutaan kuuntelemisesta tuossa merkityksessä, siis perinteisen kuuntelemisen lisäksi. Itä-Suomesta olen.
Ei se silti yleiskieltä ole. Ainakaan kielitoimisto ei tuollaista merkitystä tunne.
Voi jyvää päivää!!! Jankkaa tankkaa.. lopettakaa!!!!
Vierailija kirjoitti:
psykologi_keittio kirjoitti:
Luin läpi, koko ketjun, kun jo alkoi niin erikoisesti ja minulla on teille kaikille nyt myös analyysi:
Olette ihmisvihaajia
Nimittäin se on noiden kaikkien yhteinentekijä.
Toinen analyysi joka tulee mieleen on että olette älykkäitä, liian älykkäitä, kyseisiin vanhoihin asioihin
Jos joku keksii kolmannenkin teorian...antaa palaa
Esimerkiksi minä tykkään tosi paljon työkavereistani ja työstäni. En silti jaksa työn lisäksi mitään yhteisiä menoja, koska minulla on myös perhe, josta tykkään vielä enemmän ja koti, jossa viihdyn vielä paremmin kuin töissä.
Eikö 8 tuntia päivässä riitä sosiaalisuutta työyhteisössä? Tekeekö se minusta ihmisvihaajan, etten vapaa-aikaanikin halua noiden kivojen ihmisten kanssa viettää?
Mielestäni se tekee sinusta päinvastoin normaalin, tavallisen ihmisen. Eli että elämässä on muutakin kuin työ, ja että sosiaaliset suhteetkaan eivät ole pelkästään työkavereiden varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylpytynnyri. Ei tulisi mieleenkään lähteä joidenkin epämääräisten tyypien kanssa likoamaan pariin kuutioon käytettyä ihmisenpesuvettä.
Ihanaa, joku muukin on tätä mieltä! Tunnen itseni aina ihan luopioksi muiden paljuintoillessa. Yök.
En tunne luopioksi, mutta kyllä on kiusallista selitellä kieltäytymistä sivistyneesti ja loukkaamatta kun mieli tekisi luetella, mitkä kaikki ällötykset siinä yhteislikoamisessa inhottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nähtävyyksien kiertely ulkomailla. Useimmat niistä ei aiheuta mitään erikoisia tuntemuksia eikä niiden töllötys paikan päällä tunnu miltään huikealta elämykseltä. Kun ympärillä poukkoilee satoja muita turisteja, kokemus on oikeastaan vain rasittava ja se kohde näytti muutenkin paremmalta kuvissa.
Olen samaa mieltä. Tykkään kauheasti luonnosta ja luulin, että Grand Canyonin näkeminen jotenkin räjäyttäisi tajuntani. Sitten kun pääsin sinne, niin reaktio oli suunnilleen; Ahaa iso kuoppa.....Ihan nätti.
Missähän lienet käynyt? Paikka on suorastaan lumoava, varsinkin auringon laskun aikaan! Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nähtävyyksien kiertely ulkomailla. Useimmat niistä ei aiheuta mitään erikoisia tuntemuksia eikä niiden töllötys paikan päällä tunnu miltään huikealta elämykseltä. Kun ympärillä poukkoilee satoja muita turisteja, kokemus on oikeastaan vain rasittava ja se kohde näytti muutenkin paremmalta kuvissa.
Olen samaa mieltä. Tykkään kauheasti luonnosta ja luulin, että Grand Canyonin näkeminen jotenkin räjäyttäisi tajuntani. Sitten kun pääsin sinne, niin reaktio oli suunnilleen; Ahaa iso kuoppa.....Ihan nätti.
Missähän lienet käynyt? Paikka on suorastaan lumoava, varsinkin auringon laskun aikaan! Suosittelen!
Joo ihan nätti kuoppa tosiaan oli niin kuin Sanoin. Ei mikään ihmeellinen tai maailmaa mullistava.
Eikö olekin ihana ajatus , mummi tekee lapsenlapsen kanssa läksyjä, viettää oikein laatuaikaa. Lapsi ei halua tehdä tehtäviä, joten mummin on vähän pakotettava, ensin
keskustellaan, pääsemättä kuitenkaan yhteisymmärrykseen, ja lopuksi mummi vaatii
ettäs teeppäs nyt nämä tehtävät.
Vääntöä aikansa ja lapsi nakkaa kirjan lattialle ja tuumaa , paska mummi.
Hieronta- tai hemmottelulahjakortin saaminen lahjaksi. Kiittele siinä sitten väkinäinen hymy naamalla. Inhoan sitä, että joku vieras ihminen koskettelee minua ja hoitaa jollain ihmemetodilla. En tykkää riisuutua etenkään mieshoitajien ollessa kyseessä, enkä pysty rentoutumaan, jos olen hoidossa, jota en ole itse valinnut.
Jonkun tuttavan luona konsolipelien väkinäinen pelaaminen. Ei vain ole tottunut istumaan tuntikausia sohvalla pelaten ja sipsejä murustaen. Siitä tulee ihan järkyttävä olo.
Alue: Aihe vapaa
Varsinkin vielä ylämäkeen.