Kirjoita salainen viesti ihmiselle johon olet ihastunut!

Ihana Anna, oi kun saisin sinua... halata. Likistää oikein pitkään ja kunnolla. Lämpöinen vartalosi omaani vasten.

Tänään olisin voinut katsella pitkään sinun silmiin ja jäädä siihen.

Katriina!

En varmaan koskaan pääse täysin yli susta. Ne hetket, kun tulit viereeni, katseet ja hymyt, joita vaihdoimme. Kyllä me tiesimme koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Ihana J, kauniit kasvot hoikka vartalo, ihana hymy. Haluan niin koskettaa hyväillä vartaloasi. Olla kanssasi.

Estääkö jokin toteuttamasta tätä?

Iiris Marjo!

Mulle tuli ennen nukkumaanmenoa joku ihmeen onnellisuuspuuska. Toivottavasti sullakin on mukavaa <3

Täysikuunterveinen! Ja onnellista syyspäiväntasausta!

HÖNÖ *napsuttaa sormia*

Tummatukalle, sinisilmälle terveinen.

Salaisesti.

*naps naps* Pidä se katse nyt vaan täällä.

A ❤️

Sinun seurassa on hyvä olla, mutta jännitän, koska pidän sinusta niin.

Hyvää yötä! 🫂

Muistan vieläkin miten hyvältä sun hiukset tuntui, kun herätin sut niihin koskettamalla.

Niin. Sulla on täydellisen rakastajan otteet. Kosketus hellä ja päättäväinen.

Vierailija kirjoitti:

Katriina!

Espoosta?

Olin koko ajan ihastunut. Siis jo ennen kun autoit. Menin jotenkin vähän sekaisin, yölläkin heräilin siihen, että ajattelin sinua.

Kiitos kun olit niin ihana! Toivottavasti löydän jatkossa sinunkaltaisiasi ihania ja kiinnostavia ihmisiä. Nyt tiedän, ettei minussa ollutkaan vikaa siinä, kun en ollut koskaan aikaisemmin tosissani kiinnostunut kenestäkään. Eivät vaan olleet yhtä hyviä. 

Nyt tarvii ostaa uudet tarotkortit, selasin noin puhki...

Mikä kummallinen vaihe meillä on nyt meneillään? Katsellaan vakavana toisia, minä käännän nopeasti katseen pois ja sinä et enää tervehdi. Toki jos minä tervehdin niin vastaat. Poissa ne aiemmat jatkuvat katseet, hymyt, lähellä viipyilyt.

Mun puolelta ahdistaa se, että työkaverit huomaavat, ja haluaisin rauhassa tutustua. Entä sinä? Enää ei kiinnosta?

Onko tämä sitä peilaamista, kun toinen on vakava, niin toinenkin alkaa olla?

Vierailija kirjoitti:

Mikä kummallinen vaihe meillä on nyt meneillään? Katsellaan vakavana toisia, minä käännän nopeasti katseen pois ja sinä et enää tervehdi. Toki jos minä tervehdin niin vastaat. Poissa ne aiemmat jatkuvat katseet, hymyt, lähellä viipyilyt.

Mun puolelta ahdistaa se, että työkaverit huomaavat, ja haluaisin rauhassa tutustua. Entä sinä? Enää ei kiinnosta?

Onko tämä sitä peilaamista, kun toinen on vakava, niin toinenkin alkaa olla?

Oletko nainen vai mies?

Eissss tätä palstaa. :D Tulin, vilkaisin, häivyin.

Aamulla oli kurja mieli, mutta ilta näyttääkin valoisalta, meni vähän väärin päin. Hyvää yötä!