Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin henkilökunta valittaa hoitoajasta, normaalia?
24.10.2013 |
Meillä on 1- ja 4-vuotiaat lapset. Menevät päiväkotiin 7, että mies ehtii töihin ja jompikumpi meistä hakee 17 mennessä.
Ollaan saatu nyt ihan suoraa palautetta pitkistä hoitopäivistä, koko syksy. Ennen toisen syntymää ei tähän puututtu mitenkään. Onko tämä joku uusi linjaus vai mitä?
Tarvitsen itse aamulla pitemmät unet ja rauhallisen aamun, että jaksan arkea eli aamusta ei pysty joustamaan eikä kyllä sitten toisestakaan päästä. Ja maksamme pitemmästä hoitopäivästä myös, muutenkin maksamme täyttä päivähoitomaksua.
Alkaa ottaa päähän. Onko henkilökunnalla edes oikeutta puuttua tällaisiin asioihin? Asumme Helsingissä, onko muilla samanlaisia kokemuksia.
Kommentit (171)
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:48"]
Miksi tässä ketjussa syyllistetään vain äitiä, jolla on vielä sairaus ristinä? Hävetkää, naisten välinen solidaarisuus on raadollista. Olette petoja toisillenne.
[/quote]
Ja lässyn lässy, itsekkyyttä se on. Epilepsian kanssa pärjää ihan hyvin. Ap:n olisi kannattanut harkita lapsia ennen kuin lisääntyi. Miksi ihmeessä pitäisi lässyyttää aikuiselle naiselle jotain voi voi-juttuja, kun lapset ovat siinäkin perheessä ne, jotka eniten tod.näk. kärsivät ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulepas ap nyt hieman selvittämään tätä tarinaa.
itse olen sitä mieltä että teistä pitäisi tehdä ls-ilmoitus. avaisi ehkä silmänne.
Isä osittaiselle hoitovapaalle ja perheeseen lastenhoitaja avuksi.
Läheiseni lapset ovat lastenkodissa ja pari viikonloppua kk kotona. Hän oli erittäin tunnollinen suorittajaäiti joka teki aina kaiken lapsen parhaaksi, mutta sairastui vaikeaan masennukseen. Minä olen suurperheen yh ja pää on kestänyt kun tunnen omat voimavarani ja tiedän missä kohti höllätä. Jos ap kokee että he tarvitsevat pitkät hoitopäivät niin näin sitten varmaan on. Me emme voi tietää toisen henkisestä tilanteesta mitään. Pitkät hoitopäivät ovat pienempi paha kuin äidin pimahtaminen ja lasten kasvaminen henkisesti sairastuneen äidin kanssa. Ihmisen elämässä on kausia, kun ei vaan jaksa vaikka mikä olisi ja silloin pitää osata helpottaa arkea jotta saa lisää voimavaroja. Väsähtäminen lapsiperhearkeen tai muu burnout voi tosiaan tulla yllätyksenä. Yhtäkkiä et vaan jaksakaan vaikka luulit jaksavasi.
Meille kitistiin myös lyhyistä hoitopäivistä. Toisen työ on erittäin joustava työajoiltaan ja toinen tekee vuorotyötä. Olisme ehkä pärjänneet jopa 25% hoitoajalla, mutta koska päihoitopaikallao rjoittaa tuonti ja noutoaikoja siten että ruokailujen ja päiväunien aikaan ei saa hake tai tuoda, joten päädyimme 50% hoitoaikaan.
Päivähoidossa valitettiin jatkuvasti siitä että koska lasta tuodaan ja haetaan epäsäännöllisesti niin he eivät pysy kärryillä siitä että toteutuuko tuo 50% raja. Lopulta päädytiin siihen että maksettiin kokopäivähoidosta, mutta edelleen pidettiin lasta kotona kun oli vapaapäiviä ja vietiin myöhään kun oli iltavuoro jne. Niin ei tuokaan ollu hyvä, edelleen naristiin epäsäännöllisyydestä ja vaadittiin jopa 8 viikon listaa hoitoajoista, jotta vovat huomioida sen hoitajien työajoissa ja virikehoitolasten listoissa, mutta sellaista emme tietenkään voineet tuoda kun työvuoroja ei tarvi antaa työntekijöille niin pitkälle ajalle.
Pidin suurena helpotuksena kun nuorinkin vihdoin lähti kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 06:50"]
Läheiseni lapset ovat lastenkodissa ja pari viikonloppua kk kotona. Hän oli erittäin tunnollinen suorittajaäiti joka teki aina kaiken lapsen parhaaksi, mutta sairastui vaikeaan masennukseen. Minä olen suurperheen yh ja pää on kestänyt kun tunnen omat voimavarani ja tiedän missä kohti höllätä. Jos ap kokee että he tarvitsevat pitkät hoitopäivät niin näin sitten varmaan on. Me emme voi tietää toisen henkisestä tilanteesta mitään. Pitkät hoitopäivät ovat pienempi paha kuin äidin pimahtaminen ja lasten kasvaminen henkisesti sairastuneen äidin kanssa. Ihmisen elämässä on kausia, kun ei vaan jaksa vaikka mikä olisi ja silloin pitää osata helpottaa arkea jotta saa lisää voimavaroja. Väsähtäminen lapsiperhearkeen tai muu burnout voi tosiaan tulla yllätyksenä. Yhtäkkiä et vaan jaksakaan vaikka luulit jaksavasi.
[/quote]
Mutta kun ne hoitopäivät eivät ole ap:n vaan ap:n lasten, joille 10 tuntia päivässä on ihan liikaa. Jos taas ap kokee tarvitsevansa paljon tuota omaa ja helppoa aikaa sairautensa vuoksi, niin siihen on tusina muutakin ratkaisua kuin sijoittaa lapset asumaan päiväkotiin. Ei vaihtoehtoja on paljon muitakin kuin vain joko totaalinen burnout tai pitkät hoitopäivät.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 01:14"]
Lapsen hoitopäivä ei saisi ylittää toistuvasti 9 tuntia, poikkeukset ok.. Hoitajat ajattelevat lapsen parasta, hehän sielä päiväkodissa hoitavat vanhempien lapsia ja huomaavat pitkän päivän vaikutukset lapseen. Haluaisin tietää moneen kyseinen äiti menee töihin ja monelta pääsee? Hoitajilla on oikeus ja velvollisuus huomauttaa asiasta! He tekevät työtään! Lapsen hoitoaika on vanhemman työaika plus matkat!!!
Sitten on tietysti nää toiset ääripää lapset joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista ei ole töissä ja lapset silti hoidossa, myös loma-ajat!! Tällöin hoitoaika on tosin lyhyempi..
[/quote]
Huh huh. Pelottavaa kun subjektiiviseen päivähoitoon ollaan nyt puuttumassa ja perheet eivät saa märitellä minkälaista hoitoa he tarvitsevat, vaan tulee tällaisia tyranneja jotka määrää mitä hoitoaika on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:02"]
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 06:50"]
Läheiseni lapset ovat lastenkodissa ja pari viikonloppua kk kotona. Hän oli erittäin tunnollinen suorittajaäiti joka teki aina kaiken lapsen parhaaksi, mutta sairastui vaikeaan masennukseen. Minä olen suurperheen yh ja pää on kestänyt kun tunnen omat voimavarani ja tiedän missä kohti höllätä. Jos ap kokee että he tarvitsevat pitkät hoitopäivät niin näin sitten varmaan on. Me emme voi tietää toisen henkisestä tilanteesta mitään. Pitkät hoitopäivät ovat pienempi paha kuin äidin pimahtaminen ja lasten kasvaminen henkisesti sairastuneen äidin kanssa. Ihmisen elämässä on kausia, kun ei vaan jaksa vaikka mikä olisi ja silloin pitää osata helpottaa arkea jotta saa lisää voimavaroja. Väsähtäminen lapsiperhearkeen tai muu burnout voi tosiaan tulla yllätyksenä. Yhtäkkiä et vaan jaksakaan vaikka luulit jaksavasi.
[/quote]
Mutta kun ne hoitopäivät eivät ole ap:n vaan ap:n lasten, joille 10 tuntia päivässä on ihan liikaa. Jos taas ap kokee tarvitsevansa paljon tuota omaa ja helppoa aikaa sairautensa vuoksi, niin siihen on tusina muutakin ratkaisua kuin sijoittaa lapset asumaan päiväkotiin. Ei vaihtoehtoja on paljon muitakin kuin vain joko totaalinen burnout tai pitkät hoitopäivät.
[/quote]No mitähän ne muut vaihtoehdot ovat? kerro edes kuusi tapaa hoitaa aamu siten että lapsi ei ole hoidossa ja äiti saa nukkua. Aika hyvin sitä ollaan toisten tarpeista perillä....
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 21:57"]
Ap.
Niin tarkennuksena tuohon aamunukkumiseen, eli minulla on epilepsia. Siksi tarvitsen helpotetun aamun. Voin luvata, että vaihtaisin aamu-unet milloin vain terveeseen kehoon.
Mutta kukaan ei tainnut nyt vastata alkuperäiseen kysymykseen.
[/quote]Miksiköhän tuohon painettu alapeukkua?
Jos äidillä on epilepsia, niin minusta on parempi että lapsi on hoidossa isän työaikojen mukaan, eikä jää aamulla äidin kanssa kahden kotiin. Mitäs jos äiti saa aamulla kothauksen niin sinne sitä sitten jää lapsi tajuttoman äidin kanssa kaksin kotiin. Parempi että on hoidossa.
Mietikääs vähän torvet niitä omia ahtaita mielipieteitänne. Kaikilla ei ole asiat kuten teillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi näitä martyyri äitejä...mikä vitun pakko lapsia on tehdä, kun niistä vain pelkkää riesaa?!?! Ei ymmärrä ei.....
Tunne äidin jolla oli epilepsia ja pärjäsi hienosti yh:na kahden pienen lapsen kanssa !Ei tarvinnut mitään erityisjärjestelyitä lastensa kustannuksella !
Ai jaa, no jos sinä tunnet yhden epilepsiaa sairasttavan, niin sehän on lopullinen totuus.
Ette te oikeasti voi olla näin TYHMIÄ!?!?
Epilepsiaa on noin miljoonaa erilaista versiota, melkein jokaisella on vähän omanlaisensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:08"]
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:02"]
Mutta kun ne hoitopäivät eivät ole ap:n vaan ap:n lasten, joille 10 tuntia päivässä on ihan liikaa. Jos taas ap kokee tarvitsevansa paljon tuota omaa ja helppoa aikaa sairautensa vuoksi, niin siihen on tusina muutakin ratkaisua kuin sijoittaa lapset asumaan päiväkotiin. Ei vaihtoehtoja on paljon muitakin kuin vain joko totaalinen burnout tai pitkät hoitopäivät.
[/quote]No mitähän ne muut vaihtoehdot ovat? kerro edes kuusi tapaa hoitaa aamu siten että lapsi ei ole hoidossa ja äiti saa nukkua. Aika hyvin sitä ollaan toisten tarpeista perillä....
[/quote]
Tässä keskustelussa on nyt jo melkein kolmen sivun verran heitelty eri vaihtoehtoja, mutta tehdään nyt sinulle siten pieni tiivistelmä niistä kun et jaksa tuon vertaa lueskella asiaa mihin olet kommentoimassa:
- äiti nukkuu lasten kanssa pidempään ja vie ne myohemmin päiväkotiin
- äiti korjaa unirytmiään ja menee aikaisemmin nukkumaan, jotta jaksaa sitten herätä aikaisemmin toihin
- äiti tekee toissä kevennettyä tyopäivää, johon hänelä sairauteensa perustuen on oikeus ja hakee lapset aikaisemmin kotiin
- jompikumpi vanhempi siirtyy tekemään lyhempää tyopäivää tai etätoitä kotiin
- lastenhoitaja kotiin
- jompikumpi vanhempi jää kokonaan hoitovapaalle
Siinä oli kuusi vaihtoehtoa.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 06:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:48"]
Miksi tässä ketjussa syyllistetään vain äitiä, jolla on vielä sairaus ristinä? Hävetkää, naisten välinen solidaarisuus on raadollista. Olette petoja toisillenne.
[/quote]
Ja lässyn lässy, itsekkyyttä se on. Epilepsian kanssa pärjää ihan hyvin. Ap:n olisi kannattanut harkita lapsia ennen kuin lisääntyi. Miksi ihmeessä pitäisi lässyyttää aikuiselle naiselle jotain voi voi-juttuja, kun lapset ovat siinäkin perheessä ne, jotka eniten tod.näk. kärsivät ?
[/quote]En jaksanut lukea koko etujua, oliko ap:lla epilepsia jo ennen raskautta? Ja vaikka olisikin ollut, niin eikö häenllä mielestäsi ole siksi oikeus perheeseen? Jos arki sujuu sillä että lapsella on 10h hoitopäivät, niin aika vähällähän se silloin onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:12"]
Miksiköhän tuohon painettu alapeukkua?
Jos äidillä on epilepsia, niin minusta on parempi että lapsi on hoidossa isän työaikojen mukaan, eikä jää aamulla äidin kanssa kahden kotiin. Mitäs jos äiti saa aamulla kothauksen niin sinne sitä sitten jää lapsi tajuttoman äidin kanssa kaksin kotiin. Parempi että on hoidossa.
Mietikääs vähän torvet niitä omia ahtaita mielipieteitänne. Kaikilla ei ole asiat kuten teillä.
[/quote]
No eikos se olisi kuintekin parempi, että siellä olisi edes ne lapset sen tajuttoman äidin kanssa kuin tajuton äiti ihan yksinään... Neljä vuotias on kuintekin jo niin osi, että osaa käyttää puhelinta tai vaikka juosta naapuriin hakemaan apua, varsinkin jos tuollainen toimintamalli on käyty lapi hänen kanssaan etukäteen, kuten usein tehdään jos perheessä on tuon kaltaisia sairauksia.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:16"]
Tässä keskustelussa on nyt jo melkein kolmen sivun verran heitelty eri vaihtoehtoja, mutta tehdään nyt sinulle siten pieni tiivistelmä niistä kun et jaksa tuon vertaa lueskella asiaa mihin olet kommentoimassa:
- äiti nukkuu lasten kanssa pidempään ja vie ne myohemmin päiväkotiin
- äiti korjaa unirytmiään ja menee aikaisemmin nukkumaan, jotta jaksaa sitten herätä aikaisemmin toihin
- äiti tekee toissä kevennettyä tyopäivää, johon hänelä sairauteensa perustuen on oikeus ja hakee lapset aikaisemmin kotiin
- jompikumpi vanhempi siirtyy tekemään lyhempää tyopäivää tai etätoitä kotiin
- lastenhoitaja kotiin
- jompikumpi vanhempi jää kokonaan hoitovapaalle
Siinä oli kuusi vaihtoehtoa.
[/quote]
-äidillä on epilepsia, ehkä parmepi että hän ei jää aamulla kahden lapsen kanssa kotiin kun isä on lähtenyt töihin
-äidillä on epilepsia, ehkä hän menee todella aikaisin nukkumaan mutta nukkuu silti pitkään
-ehkä perheellä ei ole varaa lyhennettyyn työaikaan tai hoitovapaalle jäämiseen
Elämä ei mene aina kun strömsöössä.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:00"]
monissa Euroopan maissa äitiysloma kestää muutaman kuukauden ja sen jälkeen äiti menee töihin ja lapsi hoitoon...se on ihan normaalia että muualla lapset on jo hyvin pienistä tarhassa ja työpäivät on monessa maassa vielä pidempiä mitä täällä.....
[/quote]
Ei pidä paikkaansa, muuten kuin siltä osin, että äitiyslomat ovat lyhempiä. Nainen jää usein kotiin hoitamaan lapsia tai tekee osa-aikaista työtä.
[/quote]
Jos on varaa ja haluja... Tuntemani äidit Ranskassa, Italiassa, Albaniassa, Kreikassa ja Israelissa ovat kyllä menneet töihin ja lapset hoitoon, muttta monesti hoitopäivää on lyhennetty muiden sukulaisten avulla. Tosin tiedän pari albanialaista koti-isääkin...
Itse en saattaisi antaa lasten olla noin pitkiä päiviä hoidossa. Minun oli laitettava pienimmäiseni jo reilu 1-vuotiaana tarhaan kun oma äitiyslomasijaiseni ja äitiyslomalle ja kyseessä on pieni yritys. Saimme kuitenkin miehen kanssa molemmat liukumia työaikaan ja lapsi oli hoidossa klo 8-13 tai 11-16 ja meni ihan hyvin.
[/quote]En jaksanut lukea koko etujua, oliko ap:lla epilepsia jo ennen raskautta? Ja vaikka olisikin ollut, niin eikö häenllä mielestäsi ole siksi oikeus perheeseen? Jos arki sujuu sillä että lapsella on 10h hoitopäivät, niin aika vähällähän se silloin onnistuu.
[/quote]
Vähällä? Tuo järjestely aiheuttaa varmasti jotain lapsen psyykkeelle.
Ette kai te nyt TOSISSANNE ole sitä mieltä, että 1-vuotiaalle ei ole haittaa olla 10-tuntista päivää hoidossa???
Ei se ole sille 4-vuotiaallekaan hyväksi, päin vastoin.
Epilepsia, buuhuu. Ei mene niin kuin strömsössä, buuhuu. HOITAKAA ASIANNE KUNTOON ÄLKÄÄKÄ KAATAKO ONGELMIANNE LASTENNE NISKOIHIN.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:19"]
No eikos se olisi kuintekin parempi, että siellä olisi edes ne lapset sen tajuttoman äidin kanssa kuin tajuton äiti ihan yksinään... Neljä vuotias on kuintekin jo niin osi, että osaa käyttää puhelinta tai vaikka juosta naapuriin hakemaan apua, varsinkin jos tuollainen toimintamalli on käyty lapi hänen kanssaan etukäteen, kuten usein tehdään jos perheessä on tuon kaltaisia sairauksia.
[/quote]Riippuu vähän että minkälainen epilepsia on, aika moni epilepsiaäiti on kohtuksen saadessaa esimerkiksi pudottanut vauvansa, parempi olisi minimoida vaaranpaikat.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 21:58"]
On se hyvä että saatte rahoillenne vastinetta!
(provohan tää on)
[/quote]
Samaa mieltä, sehän se tärkeintä on ! Lapset pidetään hoidossa KOKO rahan edestä !