Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistisairas vanhempi, miten toimitte. Neuvoja kaivataan.
24.10.2013 |
Muistisairas isä asuu kaukana ja huoli painaa. Turvaverkkoja ei isällä juuri ole ja ei halua muuttaa palveluasuntoon.
Kotisairaanhoito käy päivittäin, mutta pelkään öitä, että lähtee yksin talvella ulos. Olo on avuton, en tiedä, miten tilanteessa voisi toimia. Joutuu välillä sairaalaan ja sitten palaa taas kotiin, kun muisti vähän palautuu.
Onko kenelläkään kokemuksia? Tuntuu todella raskaalta ja tunnen itseni avuttomaksi. Paikallinen sairaanhoito on ihan hyvä, mutta minusta tuntuu, että tilanne ei voi jatkua näin. En voi muuttaa isän luokse hoitajaksi, koska on työ ja perhe ja isä ei halua muuttaa meitä lähemmäksi.
Kommentit (28)
meillä asuminen ei onnistu: vieras paikka ja koti on pieni. rahaakaan ei ole paljon.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäiti on 87 v muistisairas ja asuu kotona. Kerta kaikkiaan ei pääse mihinkään palvelukotiin tms. Hoitovastuu on äidilläni.
Voimia tilanteeseen!
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 12:59"]
meillä asuminen ei onnistu: vieras paikka ja koti on pieni. rahaakaan ei ole paljon.
-ap
[/quote]
Sepä se on. Minä jäin aikoinaan ihan vaan kotiin äitiä hoitamaan. Tarvisti ympärivuorokautisen valvonnan. En siis voinut käydä kodin ulkopuolella töissä. Paikallinen päiväkeskus taas ei ollut yhtään äitini paikka. :( Yksityiset olisi olleet ihmisläheisempiä, mutta aivan älyttömän kalliita.
Tästäpä sain sitten puolelta valtakunnalta leiman, että vieroksun työtä, kun en käy "oikeissa töissä". Ja että helppohan minun on vaan maata päivät pitkät kotona. Että on silläkin hommalla monenlaiset varjopuolensa.
Ap, ota yhteyttä isäsi kotikuntaan, vaikka sen kotisairaanhoidon kautta ja pyydä palvelutarpeen arviointia. Sitä voi pyytää kuka vaan ja siinä käydään läpi, mitkä ovat ihmisen edellytykset elää yksin. Kerro kaikki huolesi ja kaikki ne tilanteet, joissa isä ei tunnista sinua jne.
Varmasti kotisairaanhoidossakin on huomattu tilanne. Heidänkin arviollaan on paljon merkitystä. Jossain vaiheessa muistisairas ei voi enää asua yksin, vaikka kuinka itse tahtoisi. Jos ihminen ei tunne aikaa eikä paikkaa eikä tunnista läheisiään, kunnan vastaus ei voi olla se, että tähän ei tarvitsisi reagoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sulle. Muistisairaus on niin pirullinen, aiheuttaa tuskaa sairaalle (kun huomaa, ettei muista tai kun ahdistaa) ja läheisille. Sun kannattaa pitää tuo palvelutalopaikka mielessä -jossain välissä se on varmaankin välttämätöntä, eikä sitä tosiaan voi muistisairaalta kysyä. Mun kahdeksankymppinen isäni pärjää koska äitini on kuosissa, silti tilanne on vaatinut paljon totuttelua (molemmilta) ja isä ei aina tietenkään muista, ettei muista (esim. miettii välillä, miksi se auto piti laittaa pois, sitten muistaa että antoivat sen vanhimmalle lapselleen ja se on se "syy" hänelle, itse ajattelee, että kyllähän hän olisi voinut ajaa -vaikka tilanne oli siis se, että hän ei voinut enää ajaa ja auto sitten meni sen takia pois sisarelleni, ei sitä olisi heillä kannattanut pitää eikä voinutkaan, olisi saattanut silti ajalla)
Onko isäsi luona käynyt sairaanhoitaja? Mun vanhemmat niin vanhoja, että siellä käy kunnassa automaattisesti hoitaja ja tarkkailee tilannetta, mutta voithan muutenkin ottaa yhteyttä. Eihän ne sairaat vaan itse sitä hoitajalle sano, etteivät pärjää vaan omaisten sitä on kulissien takana hoidettava, niin kurjaa kuin se onkin. Mun äiti ei vieläkään ihan ymmärrä, ettei isältä voi kysellä mielipidettä (ei tietenkään 50 v jälkeen osaa yksin tehdä päätöksiä kun isä on aina ollut se kallio ja turva) ja vähän turhia jahkailuja ja muita sitten tulee vaikka lääkärillä käynneistä, kun eihän isän mielestä ikinä vaivaa mikään. Pitäis vaan ilmoittaa, että "tänään on se lääkäriaika". Isä sitten saattaa suuttuakin, että muka flunssa, eihän hänellä ole, vaikka yskii limoja pihalle koko yön mutta sille ei mahda mitään.
No, ei ollut tarkoitus omiani alkaa vuodattaa, tää on vaan niin raskasta välillä eikä mulla ole kukaan samassa tilanteessa (onneksi siskoille voi puhua) lähipiirissä.
Mutta ota yhteyttä kunnan terveydenhoitoon ja ole valmis tekemään vaikeitakin ratkaisuja, niin ahdistavaa kuin se onkin. Voimia!!
Seuraavan kerran kun joutuu sairalaan VAADI palveluasuntolapaikkaa, sano että on heittelejättö jos ihminen vielä tulee kotiin, ilmoita että ei tule enää kotiin, kotona ei ole ketään.
Talvi tulossa, ei tarvita kuin yksi unohdus avaimet kotiin ja keskellä yötä pihalla pakkasessa tietämättä mistä hakee apua.
Meidän kylällä viime talvena juuri paleltui kuoliaaksi vanhus, joka "ei koskaan lähtenyt kotoa mihinkään" vaikka olikin muistisairas, lähin naapuri oli 20m päässä, on tilanteita joissa on valittava joko mahdollisuus että vanhusta etsitään pitkin metsiä tai viedään hoitoon puolipakolla.
Alue: Aihe vapaa
sama kokemus on, en halua lisätä ahdistusta toimimalla tahtoa vastaan. oma koti on tärkeä.
tutkimukset ja lääkkeetkään ei muistisairaalla paljon auta, asialle ei oikein voi mitään.
kiitos kun jaatte kokemuksia, raskasta on, niin kuin varmasti muutkin saman asian kanssa elävät tietää. tila pahenee sykäyksissä, pysäytti kun ei muistanut omaa lastaan enää.
t. ap