Onko meillä vaan tämä yksi elämä?

Kyllä se tämä yksi vain on. Kannattaa yrittää elää niin että on itse mahdollisimman onnellinen, uutta mahdollisuutta ei tule.

Minä uskon jälleensyntymiseen, en vain yhteen elämään. Näin uskon siksi, että koen että minulla on muistoja aiemmista elämistä. 

Niin minä luulen, siis että meillä on vain tämä yksi elämä. Onnellisia ne, jotka oivaltavat, että kaikella sillä ilkeydellä tehdään oma olokin huonommaksi. Keskittymällä näkemään hyvää ympärillään ja toivomaan muille hyvää on omakin elämä parempaa. Kunpa suurempi osa ihmisistä tajuaisi sen, ihan heidän itsensä takia.

Väkiluku kasvaa siihen malliin, että on vaikea uskoa uudelleen syntymiseen. Tai sitten suurin osa nykyisistä ihmisistä ovat olleet edellisessä elämässä kilttejä kameleita. Tai no, toisaalta voisin hyvin uskoa, että suurin osa ihmisistä ovat olleet ameeboja.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:21"]

voisin hyvin uskoa, että suurin osa ihmisistä ovat olleet ameeboja.

[/quote]

Suurin osa on edelleen ameeboja.

En tiedä. Tuohon olisi hyvä saada vastaus.

On toinen elämä sitten ylösnousemuksen jälkeen. Joillain  (uudestisyntyneillä uskovilla) se kestää ikuisesti ja joillain jonkin aikaa (eli kunnes KAIKKI pahuus hävitetään samalla nämä ihmiset kuolevat lopullisen kuoleman kuin myös saatana). Mutta siis 2 elämää.Onkin siis todella tärkeää miten elämme NYT ja mitkä ratkaisut teemme tässä elämässä.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:30"]

On toinen elämä sitten ylösnousemuksen jälkeen. Joillain  (uudestisyntyneillä uskovilla) se kestää ikuisesti ja joillain jonkin aikaa (eli kunnes KAIKKI pahuus hävitetään samalla nämä ihmiset kuolevat lopullisen kuoleman kuin myös saatana). Mutta siis 2 elämää.Onkin siis todella tärkeää miten elämme NYT ja mitkä ratkaisut teemme tässä elämässä.

[/quote]

Voisitko laittaa linkin tähän tieteellisesti todistettuun faktaan?

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:21"]

Väkiluku kasvaa siihen malliin, että on vaikea uskoa uudelleen syntymiseen. Tai sitten suurin osa nykyisistä ihmisistä ovat olleet edellisessä elämässä kilttejä kameleita. Tai no, toisaalta voisin hyvin uskoa, että suurin osa ihmisistä ovat olleet ameeboja.

[/quote]

Minä (nro 3) taas ajattelen, että yhdellä sielulla voi olla monta, jopa samanaikaista elämää. Tai että oikeastaan kaikki "menneet" elämät ovat samanaikaisia, koska aika on pohjimmiltaan harhaa. Ihmisen mieli vaan tulkitsee informaation peräkkäisiksi tapahtumiksi ajassa ja siksi tuntuu että on jälleensyntymä. Vaikka oman käsitykseni mukaan on vain sielun loputon halu ilmentää itseään fyysisessä maailmassa erilaisina muotoina, niin ihmisinä, eläiminä, puina kuin minä vaan.

ap jatkaa. En tajua elämää siltä pohjalta että pitäisikö sitä olla vain ilkeä ja olla välittämättä muista niin kuin suurin osa tekee vai oikeasti yrittää elää niin ettei pahoita kenenkään mieltä? Kumpi tapa on oikein elämistä? Ottaa hyöty vain toisista irti antamatta mitään takaisin vai olla se joka yrittää kohdella kaikkia tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

On ollut. Muistan. Ja kamaliakin elämiä.

Kantsii kerätä hyvä sato koska se voi vaikuttaa tulevassa.

Nosto

Mä uskon, että ihminen on iätön, ajaton ja rajaton olento, osa Suurta Jumaluutta. Aikaa ei ole, joten voidaan puhua vain yhdestä ikuisesta elämästä, elämän loputtomasta kiertokulusta. Se ei johda mihinkään, mutta jos olemme hereillä, todella elämme nyt ja ikuisesti. Jos taas olemme unessa, olemme kuolleita, emmekä elä nyt, emmekä ennenkuin heräämme.

Mulla on valtavasti ns. yliluonnollisia kokemuksia, tosin mulle ne on ihan arkipäivää. Tietoisuuteni on poistunut lukuisia kertoja tästä fyysisestä kehostani, olen tavannut kuolleita läheisiäni, saan kutakuinkin kaiken haluamani ilman ponnistuksia (vain vähän keskittymistä vaatii), voin parantaa jne. Jumala on minussa ja minä olen Jumalassa, joten olen jatkuvassa yhteydessä Häneen.

Miten sinä onnistut poistumaan kehosta?

Kehosta poistuminen tapahtuu mulla ihan spontaanisti, en sitä yritä mitenkään, en pyydä, en edes ajattele, se vain tapahtuu. En edes tiedä, onnistuisiko se jos yrittäisin. Se ei tunnu minusta mitenkään ihmeelliseltä, paitsi tietysti ensimmäisillä kerroilla ja silloin kun ensimmäisen kerran hoksasin katsoa itseäni, siis ruumistani. Näytin nimittäin ihan erilaiselta kuin valokuvissa! (tietysti)

Ihminen elää tyhjänpäiväisen, pintapuolisen, itsekkään ja täysin yhdentekevän elämän. Miksi sen pitäisi jatkua seuraavassa elämässä.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:35"]Ihminen elää tyhjänpäiväisen, pintapuolisen, itsekkään ja täysin yhdentekevän elämän. Miksi sen pitäisi jatkua seuraavassa elämässä.

[/quote]

Sä teet sen ite pintapuoliseksi. Katsos kun on olemassa henkinen ulottuvuus jota ei tavoita materialla.

Seuraava elämä voi olla muuta.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:35"]Ihminen elää tyhjänpäiväisen, pintapuolisen, itsekkään ja täysin yhdentekevän elämän. Miksi sen pitäisi jatkua seuraavassa elämässä.

[/quote]

Sä teet sen ite pintapuoliseksi. Katsos kun on olemassa henkinen ulottuvuus jota ei tavoita materialla.

Seuraava elämä voi olla muuta.

[/quote]

Henkinen ulottuvuus on yhtä pintapuolinen kuin matearistillinenkin.

Minkälaista se on kun oot kehon ulkopuolella?

Käytkö kaukana? Voitko liikkua ajatuksen voimalla..

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:51"][quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:35"]Ihminen elää tyhjänpäiväisen, pintapuolisen, itsekkään ja täysin yhdentekevän elämän. Miksi sen pitäisi jatkua seuraavassa elämässä.

[/quote]

Sä teet sen ite pintapuoliseksi. Katsos kun on olemassa henkinen ulottuvuus jota ei tavoita materialla.

Seuraava elämä voi olla muuta.

[/quote]

Henkinen ulottuvuus on yhtä pintapuolinen kuin matearistillinenkin.

[/quote]

Aika heikkoa sulla on tuo tietämys.