Avioerossa EI SAA puolta kumppanin omaisuudesta!

"Minustakin on surullista, jos avioliitto aloitetaan avioehdolla."

Minusta on surullista, jos toisen tarvitsee vielä erotessa antaa rahaa ihmiselle, joka on jättänyt tai jonka kanssa ei itse enää halua olla.

Vielä surullisempaa on, jos joku menee naimisiin sellaisen kanssa, joka ei suostu avioehtoon. Koska on täysin selvää, miksi tällainen henkilö avioehtoa vastustaa ja miksi hän naimisiin haluaa. Suosittelisin olemaan avioitumatta, koska aviotumisen syyt ovat aivan väärät avioehtoa vastustavalla.

"no ei kaikkien kannata tehdä, jos ei ole tarvetta. Esimerkiksi jos molemmat ovat tyhjätaskuisia opiskelijoita ilman kummempaa omaisuutta niin tarvetta ei yleensä ole. Mutta jos toisella on huomattavasti omaisuutta, maata, perintöä tms"

Niin että koko elämänsäkö ajattelet köyhän opiskelijan pysyvän köyhänä? Ja että jos ei naimisiinmenohetkellä ole omaisuutta tai perintöä saatuna, sitä ei myöhemminkään ole? Sehän olisikin kätevää, toinen köyhä opiskelija menisi opiskelujen jälkeen töihin ja kartuttaisi omaisuutta, saisi perintöäkin ja sijoittaisi osakkeisiin, toisen köyhän opiskelijan tehdessä pätkätöitä minimipalkalla kun ei oikein työt huvita. Joo ei mitään järkeä tehdä avioehtoa kun sehän tarkoittaa että toisten rahoilla loisijat jää tyhjin näpein eron tullen ja sehän on vallan kaameaa.

Mikähän ap:ta ahdistaa?  Kun erosin, KAIKKI omaisuus laitettiin yhteen ja jaettiin puoliksi, sovittiin minkä kiinten omaisuuden kumpikin saa ja rahat sitten suhteessa tähän. 50% ja 50%. Niin se vain meni. Avioehdolla voi sulkea omaisuutta tämän jaon ulkopuolelle. Meillä ei ollut avioehtoa. Kyllähän miestä harmitti tietysti että se asuntosäästö minkä hän oli aloittanut kauan ennen kuin tapasi minut, meni puoliksi. Niinkuin häntä harmittaa sekin että omista rahoistaan pitää maksaa sellaista ylimääräsitä maksua kuin "elatusmaksu". Semmoista se elämä on. Epäreilua.

Mulla ei ole ollut, eikä ole omaisuutta. Olen kotiäiti. Olemme olleet yhdessä kohta 15v, siitä naimisissa n.5v, lapsia on 3.

Puolisoni on yhdessäolomme aikana tienannut vaihtelevasti todella korkeaa kk-palkkaa tai kuten nyt, ainakin hyvää palkkaa - ja hänen ex-yrityksensä ovat vuosien aikana tehneet jaettavaa voittoa joitain satoja tuhansia ( sanotaan nyt minimissään vaikkapa 350 000€ ) ja rahat ovat firmojen lopettamisten vuoksi käytännössä aivan kohta mieheni henk.koht. tileillä.

Asuntolainaa meillä vielä on, mutta jos myisimme talomme, jäisi siitä lainan kokonaan maksamisen jälkeen meille reilusti yli 400 000€ näppiin. Meillä ei ole avioehtoa. Asuntolaina on otettu aikanaan puoliksi, mutta käytännössä en ole maksanut siitä euroakaan ikinä; niinkuin en mistään muustakaan. 

Jos eroaisimme, mikä osuus omaisuudestamne kuuluisi minulle? ( Emme tietääkseni kuitenkaan ole eroamassa ). 

lue tuolta aiemmista. jos ei ole avioehtoa, perittyä omaisuutta ei ole testamentilla suojattu, avioliittoon ei voi soveltaa kohtuullisuus-pykälää niin jos ero tulee, homma menee jakoon 50-50

ihan sama onko toinen ollut kotiäiti ja onko toinen tienannut miljoonia.

avioehtoa tulee myös päivittää! jos tehty naimisiin mennessä ja myöhemmin toinen esim kotona ja toinen tienaa niitä miljoonia niin nekin jaetaan riemullisesti 50-50 koska on avioliiton AIKANA hankittua omaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:36"]

Tämäkin on taas amerikkalaista harhaa. Oikeasti puolisolla ei ole mitään oikeutta puolison omaisuuteen, joka on hankittu avioliittoa ennen.

Esimerkki.
Pirjo on ostanut ennen avioliittoa itselleen omistusasunnon, auton ja saanut ennakkoperintöä osakkeita 30 000 euron edestä. Hän menee naimisiin Matin kanssa, jolla ei ole mitään omaisuutta. He eivät tee avioehtoa.

Avioliiton kuluessa Pirkko ostaa itselleen kesämökin. Hän myös säästää omalle säästötililleen 10 000 euroa.

Sitten tulee ero. Avio-oikeus koskee siis omaisuutta, joka on hankittu liiton solmimisen jälkeen. Tässä tapauksessa siis Pirjon kesämökkiä ja 10 000 euron säästöjä. Tehdään ositus, jonka perusteena Matilla on oikeus 5000 euroon Pirjon säästöistä. Samoin hänellä on oikeus puolikkaaseen Pirjon kesämökistä. Koska Pirkolla ei ole kiinnostusta omistaa mökkiä yhdessä ex-miehensä kanssa, hän teettää puolueettoman arvion, jonka mukaan mökin arvo on 50 000 euroa. Niinpä hän realisoi osakkeitaan 25 000 euron arvosta ja maksaa Matille hänen osuutensa. 

Että eipä siis kannata pyrkiä naimisiin rikkaan miehen kanssa ainakaan siksi, että tähän jo aiemmin hankittuun varallisuuteen pääsisi jotenkin käsiksi...

[/quote]Höpö höpö. Tyhjätasku todellakin saa erossa puolet toisen omaisuudesta, ellei sitä ole suljettu pois avioehdolla. Halutessaan voi tietysti omaisuuden sijaan ottaa vaikka pankista lainaa ja maksaa rahalla.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:43"]

lue tuolta aiemmista. jos ei ole avioehtoa, perittyä omaisuutta ei ole testamentilla suojattu, avioliittoon ei voi soveltaa kohtuullisuus-pykälää niin jos ero tulee, homma menee jakoon 50-50

ihan sama onko toinen ollut kotiäiti ja onko toinen tienannut miljoonia.

avioehtoa tulee myös päivittää! jos tehty naimisiin mennessä ja myöhemmin toinen esim kotona ja toinen tienaa niitä miljoonia niin nekin jaetaan riemullisesti 50-50 koska on avioliiton AIKANA hankittua omaisuutta.

[/quote]Peritynkin omaisuuden poissulkeva ehto koskee vain sitä perintöä, ei sen arvoa, eli osuus siitä pulitetaan rahana.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:46"]

Peritynkin omaisuuden poissulkeva ehto koskee vain sitä perintöä, ei sen arvoa, eli osuus siitä pulitetaan rahana.

[/quote]

Täällä on ilmeisesti joku trollaamassa ihan uskosta.

AP on väärässä. Hänestä nyt vain jostain syystä tuntuu epäoikeudenmukaisesti kohdellulta.

Ositusta voidaan tosin käsittääkseni jotenkin kohtuullistaa, jos avioliitto on ollut hyvin lyhyt ja omaisuusero hyvin suuri eikä ole tullut lapsia. Yleensä tällaiseen päädytään yhteisymmärryksessä.

Oikeasti kuitenkin avioeron myötä kaikki omaisuus jaetaan puoliksi, jos avioehdolla ei ole rajattu jotakin pois. Avioehto voi olla myös sellainen, että esim. sukutila jää sille, jonka sukuun se kuuluu, mutta toinen joutuu pulittamaan toiselle puolet sen arvosta.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:59"]

On myös paljon tyhmiä, jotka luulee että avioliitossa kaikki on yhteistä. Siis miehen ostama ja nimissä oleva auto on "yhteinen". Tai vaimon perimä, vaimon nimissä oleva kesämökki on "yhteinen". Ei ole. Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, josta syystä kaikki mikä yhdessä ostetaan (ostamisella tarkoitan maksamista, en kaupassa mukana oloa ja toisen rahoilla elämistä) yhteiseksi, on myös paperilla sellaiseksi merkittävä. Matin auto ei ole Maijan vain siksi, että ovat naimisissa.

Ylipäätään tuntuu että monella avioliiton tarkoitus on vain saada, omistaa ja hankkia kaikenlaista, ilman että itse kustantaa mitään vaan miehen on ostettava kaikkea, joka sitten on "yhteistä" ja normaalin elämän kuten kodinhoidon, lapsista huolehtimisen ja ruuanlaiton oletetaan olevan aivan riittävä vastine taloista ja tavaroista jotta niitä pääsee "omistelemaan". Mutta jos töihinmeno ei kiinnosta niin ei se sitten kiinnosta.

Olisi muuten kiva tietää, kuinka moni petetyistä ja jätetyistä vaimoista on nimenomaan juuri niitä, jotka eivät osallistu taloudellisesti mihinkään yhteiselämän hankintoihin, mutta puhuvat kyllä vaihtaneensa autoa, ostaneensa talon jne vaikka mies on kaiken oikasti osatnut ja maksanut. Luulen että vähemmän niitä naisia petetään ja jätetään, jotka eivät elä siivellä vaan osallistuvat tasapuolisesti talouden raha-asioihin ja voivat ostaa vaikka sen auton itselleen ihan itse omilla rahoillaan.

[/quote]

Mikä suo oikein vaivaa? Hae apua itselles! Miksi toisten pariskuntien toimilla on sinuun noin suuri vaikutus? Mitä se sinua liikuttaa, kuka missäkin maksaa ja mitä?

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:35"]

Mulla ei ole ollut, eikä ole omaisuutta. Olen kotiäiti. Olemme olleet yhdessä kohta 15v, siitä naimisissa n.5v, lapsia on 3.

Puolisoni on yhdessäolomme aikana tienannut vaihtelevasti todella korkeaa kk-palkkaa tai kuten nyt, ainakin hyvää palkkaa - ja hänen ex-yrityksensä ovat vuosien aikana tehneet jaettavaa voittoa joitain satoja tuhansia ( sanotaan nyt minimissään vaikkapa 350 000€ ) ja rahat ovat firmojen lopettamisten vuoksi käytännössä aivan kohta mieheni henk.koht. tileillä.

Asuntolainaa meillä vielä on, mutta jos myisimme talomme, jäisi siitä lainan kokonaan maksamisen jälkeen meille reilusti yli 400 000€ näppiin. Meillä ei ole avioehtoa. Asuntolaina on otettu aikanaan puoliksi, mutta käytännössä en ole maksanut siitä euroakaan ikinä; niinkuin en mistään muustakaan. 

Jos eroaisimme, mikä osuus omaisuudestamne kuuluisi minulle? ( Emme tietääkseni kuitenkaan ole eroamassa ). 

[/quote]

Puolet kaikesta. Miehesi voi tietenkin pimitellä varsinkin noita firman rahoja, mutta jos ei ole mitään avioehtoja tai muita, niin eron tuleen sulle jäisi puolet talosta ja kai puolet tuosta miehen omaisuudestakin. Vaikka ette olisi eroamassa, niin olethan/onhan miehesi huolehtinut eläkkeestäsi?  Mut on elämä yllättänyt sataprosenttisesti, olen nähnyt että juuri se mitä ei ikinä voisi uskoa, käy toteen. Niin omassa elämässäni kuin jonkun muunkin. Eli oma kohtuullinen toimeentulo ja kyky elättää lapsia kannattaa turvata vaikka liitto olisi kuinka onnellinen. Kaikki on mahdollista tapahtua, myös sulle.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:59"]

On myös paljon tyhmiä, jotka luulee että avioliitossa kaikki on yhteistä. Siis miehen ostama ja nimissä oleva auto on "yhteinen". Tai vaimon perimä, vaimon nimissä oleva kesämökki on "yhteinen". Ei ole. Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, josta syystä kaikki mikä yhdessä ostetaan (ostamisella tarkoitan maksamista, en kaupassa mukana oloa ja toisen rahoilla elämistä) yhteiseksi, on myös paperilla sellaiseksi merkittävä. Matin auto ei ole Maijan vain siksi, että ovat naimisissa.

Ylipäätään tuntuu että monella avioliiton tarkoitus on vain saada, omistaa ja hankkia kaikenlaista, ilman että itse kustantaa mitään vaan miehen on ostettava kaikkea, joka sitten on "yhteistä" ja normaalin elämän kuten kodinhoidon, lapsista huolehtimisen ja ruuanlaiton oletetaan olevan aivan riittävä vastine taloista ja tavaroista jotta niitä pääsee "omistelemaan". Mutta jos töihinmeno ei kiinnosta niin ei se sitten kiinnosta.

Olisi muuten kiva tietää, kuinka moni petetyistä ja jätetyistä vaimoista on nimenomaan juuri niitä, jotka eivät osallistu taloudellisesti mihinkään yhteiselämän hankintoihin, mutta puhuvat kyllä vaihtaneensa autoa, ostaneensa talon jne vaikka mies on kaiken oikasti osatnut ja maksanut. Luulen että vähemmän niitä naisia petetään ja jätetään, jotka eivät elä siivellä vaan osallistuvat tasapuolisesti talouden raha-asioihin ja voivat ostaa vaikka sen auton itselleen ihan itse omilla rahoillaan.

[/quote]

Sulla on kuules vakavammanpuoleinen asennevamma. Ja kenties aika paljon katkeruutta. Kyllä se on niin että jos toinen tienaa ja toinen huolehtii käytännön arjesta, jotta toinen voi keskittyä tienaamaan, niin se kotityö on tasan sen tienaamisen veroista. Eiköhän se mies joka haluaa kuvion näin, tee sen ihan omasta tahdosta ilman että nainen on joku laskelmoiva, paha, ahne ihminen.  Eikös perhe parhaimmillaan ole kuin yhteinen yritys jossa on sovittu työnjako ja kukin antaa sen omien taitojensa mukaisen panoksen? Ja silloin myös perheen omaisuus, osti ne kuka tahansa on yhteistä. Kumma juttu muuten, että yleensähän miehet ovat tyytyväisiä tällaiseen työnjakoon- lapset kiittävät ja kotiäiti voi paremmin kuin työn ja kodin taakkoihin pökertyvä uraäiti. harva mies kun sen kodin kokonaan vastuulleen ottaa, oli vaimon työ sitten kuinka vaativaa tahansa. Mä olen tienannut paremmin kuin exäni ja kas kummaa, niin vain petti. Ja lensikin sitten pihalle. Jos mies pettää, se ei välttämättä johdu naisen uravalinnoista vaan miehen ihmissuhdetaidoista, vastuunottokyvystä ja lipidosta. Jos se kotiäitinä viihtyvä vaimo on niin kauhistuttava että sen takia pitää pettää, niin herää kysymys miksi tämä hieno mies sitten valitsi itselleen sellaisen vaimon...:)

Minä en ymmärrä tämän asian ympärillä vellovaa intohimoa yhtään enempää kuin siihen liittyvää tietämttömyyttäkään.

Avio-oikeus on jotain, ihan oikeasti ja täsmällisesti. Raha-asioista voidaan yleensä sopia, näin on myös osituksessa. Tasinko-oikeudestaan ei ole pakko pitää kiinni elle halua. Avioehdolla voi vapautua koko tohinasta jos niin haluaa. Kenenkään pettäminen tai muu "syyllisyys" ei ositukseen vaikuta. Sovittelu tehdään kohtuuperusteella, mutta siinä ei käsitellä syyllisyyskykymyksiä, aivan kuten ei avioeron kohdalla nykyään muutenkaan.

Tämä asia nyt vain on näin, ja ihmiset tehkööt ratkaisunsa sen mukaan. Urbaanilegendojen ja disinformaation levittelyn mieltä en tavoita. Ne eivät muuta sitä, miten asiat oikeasti ovat.

Musta tuntuu, että ihmiset ei ymmärrä mitä avioehto tarkoittaa: sillä voi olla yhtä monta merkitystä kuin tekijällään. Esim. meillä on avioehto, joka koskee vain ennen avioliittoa ollutta, perittävää ja lahjaksi saatua omaisuutta avioerossa (ei kuolemassa). Tämä tarkoittaa, että esim. kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus (esim. jos toisella suuremmat tulot ja hankkii niillä sijoituksia) kuuluu avio-oikeuden piiriin. Avioehto voi olla paljon laajempikin tai hyvin yksityiskohtainen (sulkea pois sukutilan tms.).

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:43"]

lue tuolta aiemmista. jos ei ole avioehtoa, perittyä omaisuutta ei ole testamentilla suojattu, avioliittoon ei voi soveltaa kohtuullisuus-pykälää niin jos ero tulee, homma menee jakoon 50-50

ihan sama onko toinen ollut kotiäiti ja onko toinen tienannut miljoonia.

avioehtoa tulee myös päivittää! jos tehty naimisiin mennessä ja myöhemmin toinen esim kotona ja toinen tienaa niitä miljoonia niin nekin jaetaan riemullisesti 50-50 koska on avioliiton AIKANA hankittua omaisuutta.

[/quote]

Mulle sanoi juristi erotilanteessa, että sillä ei ole mitään merkitystä, kuka on avioliiton aikana maksanut mitäkin. Kummallakaan osapuolella ei ole isompaa oikeutta esim. yhteiseen taloon sillä perusteella, että on hoitanut lainanlyhennykset, vaan tällainen tilanne katsotaan aviopuolisojen yhteiseksi, avioliiton aikana tehdyksi sopimukseksi ja sillä hyvä. Avioliiton aikana kummallekin on siis ollut ok, että toinen maksaa lainat ja toinen esim. muut laskut ja ruuat. Jälkikäteen on turha rutkuttaa.

"Oikeasti kuitenkin avioeron myötä kaikki omaisuus jaetaan puoliksi"

Ei jaeta vaan lasketaan tasinko ja sitä kautta ositetaan.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:43"]

lue tuolta aiemmista. jos ei ole avioehtoa, perittyä omaisuutta ei ole testamentilla suojattu, avioliittoon ei voi soveltaa kohtuullisuus-pykälää niin jos ero tulee, homma menee jakoon 50-50

ihan sama onko toinen ollut kotiäiti ja onko toinen tienannut miljoonia.

avioehtoa tulee myös päivittää! jos tehty naimisiin mennessä ja myöhemmin toinen esim kotona ja toinen tienaa niitä miljoonia niin nekin jaetaan riemullisesti 50-50 koska on avioliiton AIKANA hankittua omaisuutta.

[/quote]

Mulle sanoi juristi erotilanteessa, että sillä ei ole mitään merkitystä, kuka on avioliiton aikana maksanut mitäkin. Kummallakaan osapuolella ei ole isompaa oikeutta esim. yhteiseen taloon sillä perusteella, että on hoitanut lainanlyhennykset, vaan tällainen tilanne katsotaan aviopuolisojen yhteiseksi, avioliiton aikana tehdyksi sopimukseksi ja sillä hyvä. Avioliiton aikana kummallekin on siis ollut ok, että toinen maksaa lainat ja toinen esim. muut laskut ja ruuat. Jälkikäteen on turha rutkuttaa.

[/quote]

Luojan kiitos näin on. Olen eronnut ja eron tullen katkera exäni (hänen katkeruutensa oli myös yksi eron syy) näki koko menneen perhe-elämän vain itseensä kohdistuneina vääryyksinä. Mun olis pitänyt maksaa kaikesta hyvitystä, olin jäänyt velkaa äitiyslomanikin hänelle kun hän maksoi silloin enemmän laskuja. Hyvä ettei siemenestään laskua kirjoittanut. Sillä taas että minä hoidin lähes koko kodin yksin ei häne  mukaansa ole mitään tekemistä minkään kanssa.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 10:43"]

lue tuolta aiemmista. jos ei ole avioehtoa, perittyä omaisuutta ei ole testamentilla suojattu, avioliittoon ei voi soveltaa kohtuullisuus-pykälää niin jos ero tulee, homma menee jakoon 50-50

ihan sama onko toinen ollut kotiäiti ja onko toinen tienannut miljoonia.

avioehtoa tulee myös päivittää! jos tehty naimisiin mennessä ja myöhemmin toinen esim kotona ja toinen tienaa niitä miljoonia niin nekin jaetaan riemullisesti 50-50 koska on avioliiton AIKANA hankittua omaisuutta.

[/quote]

Mulle sanoi juristi erotilanteessa, että sillä ei ole mitään merkitystä, kuka on avioliiton aikana maksanut mitäkin. Kummallakaan osapuolella ei ole isompaa oikeutta esim. yhteiseen taloon sillä perusteella, että on hoitanut lainanlyhennykset, vaan tällainen tilanne katsotaan aviopuolisojen yhteiseksi, avioliiton aikana tehdyksi sopimukseksi ja sillä hyvä. Avioliiton aikana kummallekin on siis ollut ok, että toinen maksaa lainat ja toinen esim. muut laskut ja ruuat. Jälkikäteen on turha rutkuttaa.

[/quote]

Luojan kiitos näin on. Olen eronnut ja eron tullen katkera exäni (hänen katkeruutensa oli myös yksi eron syy) näki koko menneen perhe-elämän vain itseensä kohdistuneina vääryyksinä. Mun olis pitänyt maksaa kaikesta hyvitystä, olin jäänyt velkaa äitiyslomanikin hänelle kun hän maksoi silloin enemmän laskuja. Hyvä ettei siemenestään laskua kirjoittanut. Sillä taas että minä hoidin lähes koko kodin yksin ei häne  mukaansa ole mitään tekemistä minkään kanssa.

[/quote]

Mun eksä totesi mulle, että ei häntä silloin avioliiton aikana yhtään haitannut maksaa niitä lainanlyhennyksiä jne., mutta nyt on eri asia, kun ero tuli... Sitä hänkään ei ottanut omissa laskelmissaan huomioon, että mä olin kahteen otteeseen yhteistuumin hankittujen lasten kanssa äitiys- ja vanhempainavapailla ja että mä pyöritin muutenkin taloutta hänen ollessaan vähintään 12 tuntia vuorokaudesta poissa kotoa.

Onneksi on kohtalotovereita ja vertaistukea :)

No, yleensä siinä käy niin että toisen ennen avioliittoa oleva omaisuus esim. asunto myydään ja vaihetaan isompaan jolloin puolisolla onkin sitten oikeus siihen.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 16:41"]

No, yleensä siinä käy niin että toisen ennen avioliittoa oleva omaisuus esim. asunto myydään ja vaihetaan isompaan jolloin puolisolla onkin sitten oikeus siihen.

[/quote]

Tää elämäntapatrollaaja taas vauhdissa...