Avioerossa EI SAA puolta kumppanin omaisuudesta!
Tämäkin on taas amerikkalaista harhaa. Oikeasti puolisolla ei ole mitään oikeutta puolison omaisuuteen, joka on hankittu avioliittoa ennen.
Esimerkki.
Pirjo on ostanut ennen avioliittoa itselleen omistusasunnon, auton ja saanut ennakkoperintöä osakkeita 30 000 euron edestä. Hän menee naimisiin Matin kanssa, jolla ei ole mitään omaisuutta. He eivät tee avioehtoa.
Avioliiton kuluessa Pirkko ostaa itselleen kesämökin. Hän myös säästää omalle säästötililleen 10 000 euroa.
Sitten tulee ero. Avio-oikeus koskee siis omaisuutta, joka on hankittu liiton solmimisen jälkeen. Tässä tapauksessa siis Pirjon kesämökkiä ja 10 000 euron säästöjä. Tehdään ositus, jonka perusteena Matilla on oikeus 5000 euroon Pirjon säästöistä. Samoin hänellä on oikeus puolikkaaseen Pirjon kesämökistä. Koska Pirkolla ei ole kiinnostusta omistaa mökkiä yhdessä ex-miehensä kanssa, hän teettää puolueettoman arvion, jonka mukaan mökin arvo on 50 000 euroa. Niinpä hän realisoi osakkeitaan 25 000 euron arvosta ja maksaa Matille hänen osuutensa.
Että eipä siis kannata pyrkiä naimisiin rikkaan miehen kanssa ainakaan siksi, että tähän jo aiemmin hankittuun varallisuuteen pääsisi jotenkin käsiksi...
Kommentit (70)
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:53"]
Aivan väärää tietoa. Mieheni oli ostanut asunnon vain vähän ennen kuin muutimme yhteen. Asunto oli hänen nimissään, mutta minä osallistuin lainan lyhentämiseen. Kaikki kulut laitettiin puoliksi. Eron tullen varauduin siihen, että saan jotain pientä rahallista korvausta, kun voin tiliotteilla todistaa, että myös minä osallistuin lainan lyhennyksiin, mutta kaikki menikin puoliksi eikä mitään tarvinnut todistaa mitenkään. Oli aivan sama, kuka omisti ja milloin hankki, kaikki vaan puoliksi.
[/quote]
Meillä taas vastaavassa tilanteessa kävi niin, ettei minulle kuulunut yhtään miehen omistamasta osakkeesta, sillä en ollut koskaan asunut siinä.
Oma osakkeeni myytiin aiemmin ja rahoilla rakennettiin meille ok- talo. Se ok- talo meni puoliksi, mutta mies sai pitää oman osakkeensa.
Vaikuttaa lähinnä miehen perimältä omaisuudelta josta puoliso on testamentilla suljettu pois.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:53"]
Aivan väärää tietoa. Mieheni oli ostanut asunnon vain vähän ennen kuin muutimme yhteen. Asunto oli hänen nimissään, mutta minä osallistuin lainan lyhentämiseen. Kaikki kulut laitettiin puoliksi. Eron tullen varauduin siihen, että saan jotain pientä rahallista korvausta, kun voin tiliotteilla todistaa, että myös minä osallistuin lainan lyhennyksiin, mutta kaikki menikin puoliksi eikä mitään tarvinnut todistaa mitenkään. Oli aivan sama, kuka omisti ja milloin hankki, kaikki vaan puoliksi.
[/quote]
Meillä taas vastaavassa tilanteessa kävi niin, ettei minulle kuulunut yhtään miehen omistamasta osakkeesta, sillä en ollut koskaan asunut siinä.
Oma osakkeeni myytiin aiemmin ja rahoilla rakennettiin meille ok- talo. Se ok- talo meni puoliksi, mutta mies sai pitää oman osakkeensa.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:20"]
Vaikuttaa lähinnä miehen perimältä omaisuudelta josta puoliso on testamentilla suljettu pois.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:53"]
Aivan väärää tietoa. Mieheni oli ostanut asunnon vain vähän ennen kuin muutimme yhteen. Asunto oli hänen nimissään, mutta minä osallistuin lainan lyhentämiseen. Kaikki kulut laitettiin puoliksi. Eron tullen varauduin siihen, että saan jotain pientä rahallista korvausta, kun voin tiliotteilla todistaa, että myös minä osallistuin lainan lyhennyksiin, mutta kaikki menikin puoliksi eikä mitään tarvinnut todistaa mitenkään. Oli aivan sama, kuka omisti ja milloin hankki, kaikki vaan puoliksi.
[/quote]
Meillä taas vastaavassa tilanteessa kävi niin, ettei minulle kuulunut yhtään miehen omistamasta osakkeesta, sillä en ollut koskaan asunut siinä.
Oma osakkeeni myytiin aiemmin ja rahoilla rakennettiin meille ok- talo. Se ok- talo meni puoliksi, mutta mies sai pitää oman osakkeensa.
[/quote]
[/quote]
No ei ollut peritty, oli ihan itse mies sen ostanut ja lainoja makseltiin yhteisistä rahoista.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:28"]
Sua on taidettu sitten huijata...
[/quote]
Saattaa olla, näin meille kuitenkin lakimies selitti.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:28"]
Sua on taidettu sitten huijata...
[/quote]
Saattaa olla, näin meille kuitenkin lakimies selitti.
[/quote]
Koko homman pointti oli se, ettemme koskaan asuneet yhdessä siinä miehen asunnossa.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:31"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:28"]
Sua on taidettu sitten huijata...
[/quote]
Saattaa olla, näin meille kuitenkin lakimies selitti.
[/quote]
Koko homman pointti oli se, ettemme koskaan asuneet yhdessä siinä miehen asunnossa.
[/quote]
Taisi olla miehen palkkaama se lakimies? Vai mihin pykälään vedoten esitti tällaista?
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:31"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:28"]
Sua on taidettu sitten huijata...
[/quote]
Saattaa olla, näin meille kuitenkin lakimies selitti.
[/quote]
Koko homman pointti oli se, ettemme koskaan asuneet yhdessä siinä miehen asunnossa.
[/quote]
Taisi olla miehen palkkaama se lakimies? Vai mihin pykälään vedoten esitti tällaista?
[/quote]
Me ei riidelty erotessa, lakimies oli yhteinen, en muista muuta perustelua kuin tuon, ettei koskaan asuttu siinä yhdessä.
Yhteinen lakimies... eli sinua on siis huijattu.
Minustakin on surullista, jos avioliitto aloitetaan avioehdolla. Meillä ei ollut avioehtoa, mutta olen miehelle monta kertaa ehdottanut sen tekemistä nyt avioliiton aikana. Tarkoitukseni ei ole erota, mutta tuntuisi selvemmältä, jos näin käy. Minulla ei ole sanottavasti omaisuutta, lähinnä autoni, mutta miehen nimissä on talo, hänen kotitilansa ja perimänsä metsä. Olen osallistunut talon rakennuskustannuksiin ja puoleen lainalyhennyksistä sekä suurimpaan osaan yhteisistä elinkustannuksista, ja minulla on myös paremman palkkani ansiosta 20 000 e säästöjä. Katson meidän kotimme olevan yhteistä omaisuuttamme, mutta en halua mitään palaa miehen perinnöstä enkä myöskään halua, että minun pahan päivän säästöni päätyisivät avioerojuristille tai miehelleni, jolla ei ole säästöjen kartuttamisessa mitään osaa. Mies tuhlaa omat rahansa harrastuksiinsa, joista en myöskään halua palaakaan.
Aivan sama milloin hankittu mutta jos ei ole avioehtoa niin menee puolet kun ero tulee.
On meitä naisiakin joilla on muutakin ku huulet ja halut. Ehdottomasti avioehto tehdä jos omistaa mitä sitten omistaakin.
Ei tarvi asua yhdessä. Eli oisit saanut puolet koska ilmeisesti ei ollut avioehtoa,.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 17:09"]
Naisen kannattaa aina mennä naimisiin. Käytännössähän se on yleensä miehen hankkimaa omaisuuttaa suurimmaksi osaksi ja vain 15% perheenäideistä eli av-mammoista tienaa yhtä paljon kuin miehensä. Yksinhuoltajilla on usein vielä tiukempaa.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:04"]
Tämän takia ei siis kannata mennä naimisiin!
[/quote]
[/quote]
Mies on typerä, jos ei osaa avioehdolla suojata omaisuuttaan. Tai kumpi nyt paremmin ansaitseva tai rikkaampi onkaan.
Testamentiklla suljettuun omaisuuteen ei pääse käsiksi toinen puoliso.
Meillä ei ole avioehtoa. Emme ole kokeneet mitenkään tarpeelliseksi. Mulla oli enemmän omaisuutta kun tavattiin, mutta mies sai pienehkön perinnön ja tienaa hiukan enemmän kuin mä eli laskisin, että aika tasoissa ollaan. Toki mies ehtii tienata enemmän jatkossa, jos työtilanne jatkuu samanlaisena. Toisaalta mies tekee reissutyötä eli mulla on aina ollut enemmän vastuuta kotitöistä palkkatyön lisäksi. Mä saan jossain vaiheessa perintöä, mutta sen vanhempani ovat rajanneet pois lastensa puolisoilta.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:58"]
Testamentiklla suljettuun omaisuuteen ei pääse käsiksi toinen puoliso.
[/quote]
Minä ole perinyt vanhemmiltani kesämökin, joka oli "suojattu" niin, ettei se menisi myöhemmin puolisolle avioerossa, se olisi mennyt jakoon, jos mieheni ei olisi erikseen luopunut siitä oikeudesta.
Eli vaikka kuinka kirjoitetaan jotain lippua ja lappua, ettei aviopuolisolla ole oikeutta johonkin, se ei päde ollenkaan.
Miksi ei pätenyt?
Itsekin olen saanut perintö jo ennen kuin tapasin mieheni. "Perintölapussa" (en tiedä oikeaa nimeä), on mainittu, etä mahdollisella tulevalla puolisolla ei ole oikeutta perintööni.
Eli ei kai sitä omaisuutta sitten lasketa omaisuudekseni erotilanteessa? Näin ollen joutuisin siis siitä maksamaan miehelleni tasinkoa (mikäli olisin varakkaampi).
[/quote]
Minä ole perinyt vanhemmiltani kesämökin, joka oli "suojattu" niin, ettei se menisi myöhemmin puolisolle avioerossa, se olisi mennyt jakoon, jos mieheni ei olisi erikseen luopunut siitä oikeudesta.
Eli vaikka kuinka kirjoitetaan jotain lippua ja lappua, ettei aviopuolisolla ole oikeutta johonkin, se ei päde ollenkaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:40"]
Me ei riidelty erotessa, lakimies oli yhteinen, en muista muuta perustelua kuin tuon, ettei koskaan asuttu siinä yhdessä.
[/quote]
Jos 1) olitte naimisissa eikä avoliitossa, 2) ei ollut avioehtoa, 3) avioliitto oli kestänyt pitempään kuin pari vuotta ja 4) osaketta ei ollut saatu perintönä tai lahjana niin, että aviopuolison avio-oikeus oli suljettu pois, niin sinua on huijattu. Sillä, onko toinen puolisoista asunut jossain asunnossa, ei ole mitään merkitystä siihen, miten omaisuus avioerossa jaetaan.
Toki jaossa ei suinkaan jaeta kummallekin puolta kaikesta omaisuudesta, vaan omaisuus jaetaan niin, että kumpikin saa yhtä paljon. Jako on siis voinut mennä oikein, vaikka et olekaan saanut puolta miehesi osakkeesta, jos sinä olet taas vastaavasti saanut puolikasta vastaavan summan enemmän pankkitilillä olleita rahoja.
Avio-oikeuden alaista omaisuutta on kaikki sellainen aviopuolisolle kuuluva omaisuus, joka on ollut jommankumman omistuksessa ennen ositusperusteen (ero vireilletulon) syntymistä ja jota ei ole esim. testametilla suljettu pois avio-oikeuden piiristä.
An os siis niin väärässä kuin olla ja voi. Osituksesta voi toki sopia etukäteen muutenkin kuin sun on sun ja mun on mun -periaatteella. Avioehdossa voidaan luetella omaisuuserät vaikka kuinka tarkkaan jos niin halutaan ja tehdä se vain osittaisena tai koskemaan vain eroa muttei kuolemaa.