Miksi jotkut eivät anna koskaan koiransa tulla tervehtimään toista?

Mulla ei ole palveluskoiraa mutta en anna ikinä koiran "tervehtiä" vierasta koiraa. Koirahan ei itse välitä mistään "tervehtimisestä", ei niille ole mitenkään luontaista mennä "moikkaamaan" vieraita lajitovereita. Tätä "moikkailua" harrastetaan koska se näyttää omistajasta söpöltä.

En päästä koiraa ikinä vieraan koiran lähelle koska 1. 99,98% vastaantulevista koirista ei osaa käyttäytyä ja 2. tähän liittyen koiraani on purrut niin moni irtokoira, että se mieluiten puree itse ensin ollessaan kytkettynä. Hyökkäys on paras puolustus.

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea hyväksyä sitä, että en anna omani käyttäytyä huonosti, rähistä ja riehua tai poukkoilla miten sattuu. Tungetaan väkisin "moikkaamaan". Näille pakkomoikkaajille sanon että koira puree (saattaa niin myös tehdä) ja omistaja voi vapaasti valita annanko oman purra (edellyttäen, että toinen koira on omaani pienempi/heikompi, omaa en tietenkään anna purra) vai potkaisenko hänen piskiään päin lärviä. Vai josko omistaja kuitenkin pitäisi sen pois. Ne joilla koira on vapaana ei yleensä ole viimeisintä mahdollisuutta koska -oho!- se rekku ei osaakaan tulla käskystä luokse, niitä yleensä potkaisen tai lyön remmillä naamaan.

Suunnatonta vittuunnusta aiheuttavat myös ne koiransa istuttajat. Annetaan sen satanan rakin istua yleensä keskelle tietä vaanimaan tai kyyläämään uhkaavasti, vähän vielä kiitetään rekkua siitä uhkailusta (katos nyt mikä sieltä tulee, olisko kiva sanoo moi oliskoolisko??) ja minun hommani on sitten saada näitä uhkailijoita ihan syystä pelkäävä koirani ohi. Kohdalla se rekku hyökkää hampaat irvessä kohti (oho!! Rekku äläsnymikäsullaonkatoseonihankivakoira).

Ohittaessa istuttaminen on ihan ok silloin kun on ongelma saada se rakki asiallisesti vastaantulijan ohi, JOS sitten ei anna sen provosoida eikä hyökkiä kohti. Jos ei pysty tätä estämään on parempi vain mennä ohi, vaikka se rekku räyhäisikin, liikkeessä räyhäävä on aina vastaantulijalle mukavampi kun paikallaan vaaniva. Näitä vaanijaistujia kohdatessa käsken omankin koiran istumaan ja sanon toisen omistajalle ystävällisesti että "menkää vain ohi". Tosin tiedätte varmaan mitä sitten tapahtuu.... "No rekku, tuupas nyt, ai et haluu vai? tuutuutuutuutuu jookoskookos, tuuny. Pusipusinaminami, olis kyllä kiva jos nyt tulisit". Ja sitten mulle "hihhih, kuule ei tää nyt tuu, menkää te vaan". 

Huooooooh.

Suurin toiveeni on, että koiranpidosta saataisiin joskus tehtyä luvanvaraista. Edellytyksenä pitäisi olla koiraeläimen käyttäytymisen tuntemisen lisäksi jonkinlainen normaali äo-taso.

Vai ei koira muka välitä toisen koiran tervehtimisestä, paskapuhetta! Ihan takuulla koira välittää :)  Meilläkin päin monet koirat innosta hihkuen tulevat tervehtimään, nuuskimaan ja leikkimään. tämä on juuri niin ihmismäistä ajattelua kuvitella ettei koira muka välitä toisista koirista muuten kuin uhkana! Höpö höpö!

Täällä eräiden asenteista paistaa suoranainen eläinviha vaikka muka ollaan niin koiraihmisiä että..."rakki, ei se mopsi mikään koira olekaan jne"...kummasti vaan koirien käytöshäiriöt ovat lisääntyneet sitä mukaa kun näitä ns asiantuntijoita on tullut lisää, joiden mielestä koira ei kiinnostu toisesta koirasta eikä tarvi mitään muuta kuin emännän heittelemään sille palloa ja käskyttämään...sitten ihmetellään kun koira tuntee ahdistusta ja purkaa sen muihin. epäsosiaalistamista se on eikä mitään kasvatusta!

opettakaa ne koirat tulemaan toimeen keskenään niin ei tarvi vältellä lenkeilläkään.

Eräillä tuntuu olevan pahoja lukihäiriöitä kun ei tajuta lukemaansa. Ap ei missään vaiheessa sanonut että väkisin vie koiransa toisten luokse vaan ihan selvästi ilmaisia että heillä päin koira ei pelkää toista eli toivotaan että se koira saa tulla. Näin homma muuten toimii meilläkin ja siksi onkin ilo viedä koiraa ulos kun tiedän ettei lähistöllä asu epäsosiaalisia louskuttajia!

Mulle ei ole koskaan tullut edes mieleen että koira pitäisi pentuvaiheen jälkeen täysin eristää lenkeillä toisista koirista. Ei ole ollut tarvetta eikä muillakaan koska paljon meidänkin koiraa tullaan tervehtimään, onneksi. Tuntemattomat kysyvät luvan ja tutut tulevat aina ohi mennessään :)

näin sen kuuluu ollakin eikä oma koriakaan tule pelokkaaksi räyhääjäksi, suosittelen myös teille palveluskoirien nipot omistajat joille se koira tuntuu todella olevan enemmänkin hyödyke kuin lemmikkieläin.

"Ymmärrän toki ettei aggressiivinen koira saa tulla haukkumaan toiselle"

Jos se vieras koira onkin se aggressiivinen? Ei niistä koskaan tiedä. On myös mahdollista, että koiralla on koulutustilanne päällä tai koira on opetettu ettei oteta kontaktia jokaiseen vastaantulijaan, ihmiseen tai koiraan. Koiralla on omat kaverit, joiden kanssa reuhataan. Ja vielä sellainen asia kuin sairaudet; esim. nenäpunkki leviää haistelusta helposti ja maahan roudataan rescue-koiria, joiden tautitilanteesta ei voi olla aivan varma, joten kaikki eivät välttämättä halua ottaa riskiä vaan tapaavat tuttujen koirien kesken.

Nykyään on lisäksi enenevässä määrin koiranomistajia, jotka eivät ymmärrä koirista mitään. Heillä on joki chihu tai perhoskora, jolle ei ole opetettu oikeastaan mitään "kun eihän noin pienille tarvi, isot on eri asia". Niinpä sitten fifin kohdatessa lenkillä isomman koiran, fifin emäntä tunkee fifin moikkaamaan ja fifi alkaa räksyttää hampaat irvessä tai näykkiä isompaa koiraa. Kun isompi sitten vähän ärähtää ja vilauttaa kulmahammasta että mene sivummalle siitä, alkaa kauhea huuto kuinka koira melkein sitä ja tätä fifille. Sama iso koira leikkii silti aivan ongelmitta toisen samankokoisen fifin kanssa, koska toinen fifi osaa käyttäytyä kun toista fifiä on edes peruskoulutettu eikä päästettu koko kulmakunnan kunkuksi ja pomoksi.

Että ehkä vaikka nuo voi olla osasyitä.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:13"]

"Ymmärrän toki ettei aggressiivinen koira saa tulla haukkumaan toiselle"

Jos se vieras koira onkin se aggressiivinen? Ei niistä koskaan tiedä. On myös mahdollista, että koiralla on koulutustilanne päällä tai koira on opetettu ettei oteta kontaktia jokaiseen vastaantulijaan, ihmiseen tai koiraan. Koiralla on omat kaverit, joiden kanssa reuhataan. Ja vielä sellainen asia kuin sairaudet; esim. nenäpunkki leviää haistelusta helposti ja maahan roudataan rescue-koiria, joiden tautitilanteesta ei voi olla aivan varma, joten kaikki eivät välttämättä halua ottaa riskiä vaan tapaavat tuttujen koirien kesken.

Nykyään on lisäksi enenevässä määrin koiranomistajia, jotka eivät ymmärrä koirista mitään. Heillä on joki chihu tai perhoskora, jolle ei ole opetettu oikeastaan mitään "kun eihän noin pienille tarvi, isot on eri asia". Niinpä sitten fifin kohdatessa lenkillä isomman koiran, fifin emäntä tunkee fifin moikkaamaan ja fifi alkaa räksyttää hampaat irvessä tai näykkiä isompaa koiraa. Kun isompi sitten vähän ärähtää ja vilauttaa kulmahammasta että mene sivummalle siitä, alkaa kauhea huuto kuinka koira melkein sitä ja tätä fifille. Sama iso koira leikkii silti aivan ongelmitta toisen samankokoisen fifin kanssa, koska toinen fifi osaa käyttäytyä kun toista fifiä on edes peruskoulutettu eikä päästettu koko kulmakunnan kunkuksi ja pomoksi.

Että ehkä vaikka nuo voi olla osasyitä.

[/quote]

Pointti tässä onkin se että minä sosiaalisena ihmisenä osaan kysyä etä onko soveliasta tulla lähelle ja otan itse ensin sen katsekontaktin toiseen ihmiseen :) ymmärän ettei tää ole helppoa meille kaikille suomalaisille, etenkään palstan naisille :)

en todella vie koiraani vieraan koiran lähelle jos murisee tai ärisee mutta jos vastaan tulee tuttu tai tuntematonkin joka selkeästi tekee selväksi että saa tulla tervehtimään niin totta hitossa mennään :) en vaan tajua sellaista että koiraa viedään ulkona kuin pässiä tiukassa narussa niin ettei saa tehdä mitään muuta kuin kiltisti kävellä puolen metrin päässä omistajansa jaloista...surullista koiran elämää!

ap

ap

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 13:26"]

Koira on laumaeläin, ja ahdistuu vieraan lauman kohtaamisesta, vaikka sinä et sitä näkisikään/osaisi tulkita.

Lisäksi koira ei mitenkään pysty remmissä ollessaan puhumaan koiraa luontevasti, joten väärinymmärrysten riski on suuri.

Näistä syistä omat koirani eivät koskaan tervehdi remmissä muita koiria. Lisäksi tietysti syynä lenkkien sujuvuus: lenkillä lenkkeillään, eikä jäädä tervehtimään.

Suosittelen tutustumaan koirapsykologiaan ja yleisestikin koirien käyttäytymiseen ja tarpeisiin, niin ei tarvitse ihmetellä.

[/quote]

Juuri näin.

Oma koirani sosialisoi toisten koirien kanssa sitten sovituilla leikkitreffeillä jossain ihan muualla. Lenkit ja leikkiminen on asia erikseen. Se ei treffaile vastaantulijoitten vieraita koiria lenkkipolun varrella, koska jos se vastaantuleva luffe käykin näitten väärinymmärrysten takia oman koirani päälle, koirani silmissä minä olen epäonnistunut laumanjohtajana. Pomon tehtävä on suojella perhelaumaa, ja jos koirani päälle hyökätään kun se oli minun suojeluksessani, miksi se luottaisi minuun enää?

Minkä ihmeen takia minun pitäisi luottaa vastaantulijan sanaan, että heidän koiransa on "kiltti"?

[/quote]

Tähän viimeiseen, erinomaiseen kysymykseen ei muuten ole tullut vielä lenkki-sosialisoimisen puolestapuhujilta vastausta.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:13"]

"Ymmärrän toki ettei aggressiivinen koira saa tulla haukkumaan toiselle"

Jos se vieras koira onkin se aggressiivinen? Ei niistä koskaan tiedä. On myös mahdollista, että koiralla on koulutustilanne päällä tai koira on opetettu ettei oteta kontaktia jokaiseen vastaantulijaan, ihmiseen tai koiraan. Koiralla on omat kaverit, joiden kanssa reuhataan. Ja vielä sellainen asia kuin sairaudet; esim. nenäpunkki leviää haistelusta helposti ja maahan roudataan rescue-koiria, joiden tautitilanteesta ei voi olla aivan varma, joten kaikki eivät välttämättä halua ottaa riskiä vaan tapaavat tuttujen koirien kesken.

Nykyään on lisäksi enenevässä määrin koiranomistajia, jotka eivät ymmärrä koirista mitään. Heillä on joki chihu tai perhoskora, jolle ei ole opetettu oikeastaan mitään "kun eihän noin pienille tarvi, isot on eri asia". Niinpä sitten fifin kohdatessa lenkillä isomman koiran, fifin emäntä tunkee fifin moikkaamaan ja fifi alkaa räksyttää hampaat irvessä tai näykkiä isompaa koiraa. Kun isompi sitten vähän ärähtää ja vilauttaa kulmahammasta että mene sivummalle siitä, alkaa kauhea huuto kuinka koira melkein sitä ja tätä fifille. Sama iso koira leikkii silti aivan ongelmitta toisen samankokoisen fifin kanssa, koska toinen fifi osaa käyttäytyä kun toista fifiä on edes peruskoulutettu eikä päästettu koko kulmakunnan kunkuksi ja pomoksi.

Että ehkä vaikka nuo voi olla osasyitä.

[/quote]

Hassua, mun fifi ei koskaan vielä ole räksyttänyt muille koirille kiitos sosiaalistamisen. Vastaan on kyllä tullut niitä isoja louskuttajia jotka viedään tiukassa remmissä ohi mutta räyhäävät jo kaukaa...

Meillä päin ne on juuri niitä muka hyvin koulutettuja isoja koiria jotka louskuttavat...olisko koulutus menny vähän liiankin pitkälle? Koira ajattele kaikkea vastaan tulevaa kai sopivana suupalana?

Minulla on ollut monta koiraa. Ei kaikki koirat tykkää olla nuuskimassa muita.

Minusta tämä sinun aloitus osoittaa myös sen että sinun tapa on päästää koira nuuskimaan muita ja sinä pidät sitä asiana että "koira niin tekee luonnostaan" no se "luonnollisuus" on jo melko kaukana kun ihmiset asuu omissa pikku asunnoissaan ja käy äkkiä pissattamassa koiriaan.

Joskus teininä käytin koiraa puistossa ja se on vähän kuin puisto lapsiperheissä: uskotaan että se on paikka jossa tarttee olla. Ja ne koira/lapsiperheiden aikuiset puhuu lähinnä keskenään.

Ei ne ole mitään pakollisia paikkoja, ei koiraa ole pakko vietävä tokoon tai näyttelyyn. Se pärjää ilman pinkkiä niittipantaa. Ihminen kuvittelee tietävänsä mitä koira tietää mutta koirat on yksilöitä. Se että sinä kaipaat lenkille ja menet lätisemään koirapuistoon ei tarkoita että koira sitä samaa kaipaa.

En anna koiran nuuskia ja "moikkailla" muita, ihan sillä ettei se ole sen juttu.

Meilläkin pieni koira joka ei ikinä, siis ei ikinä hauku muille koirille ei isoille eikä pienille. Se on pennusta saakka sosiaalistettu kunnolla, käytiin lenkeillä ja pentupiirissä missä aina sai luvan saatuaan mennä toisen koiran luokse. olen tyytyväinen tulokseen täytyy sanoa!

Naapurissa asuukin sitten jokin mikä lie pystykorva joka varmaan repisi tämän meidän rekun kappaleiksi jos päästettäis lähelle.

Mä en voi kerta kaikkiaan käsittää ihmisiä, jotka kulkevat ääliökoiran kanssa mykkinä suoraan tervehtimättä lajitovereita. Mitä koiranelämää se on, ei mitään. Koiran kuuluu reagoida toisiin koiriin. Koiran elämän tulee olla toisten koirien tapaamista aina kun se on mahdollista. Joka on muuta mieltä, hankkikoon itselleen tynnyrin ja asukoon siinä!

Antakaa ihmeessä niiden koirienne tutustua toisiin koiriin, ei ole koiran elämää tuollainen ihmeellinen eristäminen! Kaikkea vastaan tulevaa ei tarvi haistella mutta ihan luonnotonta tuollainen totaalieristäminekin!

Meillä lenkit kestäisi 3tuntia joka päivä jos joka koiran kohalle pysähdyttäs, itseäni ei kiinnosta jutella vieraiden ihmisten kanssa joutavia vaan lenkitänkin yleensä metsässä jossa ei tule juttelijoita vastaan. Jos haluat koirallesi kaverin niin mene koirapuistoon tai hanki toinen koira.

Meillä lenkit kestäisi 3tuntia joka päivä jos joka koiran kohalle pysähdyttäs, itseäni ei kiinnosta jutella vieraiden ihmisten kanssa joutavia vaan lenkitänkin yleensä metsässä jossa ei tule juttelijoita vastaan. Jos haluat koirallesi kaverin niin mene koirapuistoon tai hanki toinen koira.

16 voisi veikata että mun koirat ovat tyytyväisiä elämäänsä :)

Pari kertaa viikossa käydään harrastuksissa, missä on myös muita koiria. Koirat elävät laumassa, joten "vertaisryhmä" on tarjolla lähes 24/7. Meillä on myös tuttuja koiria, jonka kanssa voi "sosiaalistua". Ja lenkillä mennään reippaasti, toki välillä voidaan pysähtyä merkkailemaan ja haistelemaan, mutta vain silloin kun lauman johtaja niin päättää. Ja uskokaa tai älkää, koirani eivät varmasti kärsi vaikkeivat saa sun puudeliasi nuuskutella.

Vai että ei mulle koiraa saisi antaakaan, kun se on mulle vaan esine ;)

Tulepa katsomaan kun lapseni nukahtavat sohvalle koira kainalossaan, kun minä menen nukkumaan kylki kyljessä koiran koiran kanssa, tai kun koiralaumani painaa pää kolmantena jalkana isolla aidatulla pihalla... Tai kun riistetytyt palveluskoirani nauttivat elämästään harrastuksissa.

No, enpä jaksa kommentoida enempää, olette selvästi asiantuntijoita ;)

t. 16

Miksi kaikesta pitää tehdä ongelma? On erilaisia koiria ja erilaisia koiranomistajia.

Meidän koiraa saa tervehtiä, mutta emme tunge tervehtimään sellaisia koiria, joiden omistajaa ei tervehtiminen syystä tai toisesta kiinnosta. Oma koira on 90%:sti ystävällinen, mutta silloin tällöin kohdalle osuu koira, joka jostain syystä herättää koirassamme vihaisen reaktion tai oma koira vastaa toisen koiran äkäisyyteen samalla mitalla. Silloin jatkamme matkaa ja pidän koirani vieressäni tai edessäni niin, että siltä menee näköyhteys sellaiseen koiraan. Tiedän tällaiset koirat omalta alueelta, joten osaan varautua siihen, jolloin mitään reaktiota ei edes tule. Jos kohtaamme uuden koiran, joka haluaa tervehtiä, seuraan oman koiran ruumiinkieltä ja siitä kyllä näkee selvästi, jos se jostain syystä ärsyyntyy toisesta koirasta ja silloin jätämme tervehdykset väliin ja jatkamme matkaa.

Ilman lenkkitervehdyksiä meidän koirallamme olisi hyvin vähän sosiaalisia kontakteja. Tuttavapiirissämme ei ole muita koiria ja lähialueiden koirapuistoihin sattuu hyvin harvoin muita koiria. Hihnassa leikkiminen onnistuu tuttujen koirien kanssa ihan hyvin ja koira on silminnähden iloisempi vielä pitkään sellaisen lenkin jälkeenkin, kun on saanut tavata muita koiria.

Itse inhoan niitä jotka tulevat melkein väkisin koiransa kanssa liian lähelle ja alkavat jauhaa turhuuksia ja kyselevät. En lähes koskaan antanut meidän koiran mennä haistelemaan toisia koiria, koska mistä tiedän jos vaikka käy oman koiran kimppuun tai sillä on kirppuja tai on sairas. Muutenkaan minun koira ei tykännyt toisista koirista.vain harvoista. Ei kaikkien muutenkaan tarvitse olla samanlaisia kuin sinä, tuliko mieleen, että jotkut ei vain tykkää alkaa lässyttämään täysin vieraille ihmisille turhuuksia ja haluavat kävellä lenkin omassa rauhassa. Itseäni ärsytti tuollainen kamalasti.

Tuntuu, että välillä menee puurot ja vellit sekaisin. Joo, koira on laumaeläin, mutta sillä on se OMA laumansa johon se kuuluu, vieraat koirat erikseen. Meillä ei haistella lenkillä vieraiden koirien kanssa, koska jo mielestäni koiran käyttäytymissääntöihin kuuluu se, että toiset koirakot pitää pystyä ohittamaan kiinnittämättä niihin mitään huomiota. Ja ei, minun koirani ei kärsi sosiaalistamisen puutteesta, sillä on muutama koiratoveri, joiden kanssa käydään metsissä remuamassa, enempää se ei tarvitse. Ainakin oma yksilöni stressaantuu välittömästi liian monen vieraan koiran läheisyydessä.

Ja toisekseen nämä, jotka vakuuttelevat, että oma vuffe on NIIIIN hyvin sosiaalistettu, että tulee kaikkien kanssa toimeen. Mihinkään eläimeen ei koskaan voi luottaa 100% ja ykskaks voikin tulla se päivä, kun haistellessa luetaan väärin toisen koiran signaaleja ja mikäs sen mukavampaa on, kuin kunnon tappelu hihnoihin kietoutuneena, irrottele siinä sitten toisistaan. 

Oma koirani ignoraa lähes kaikki vieraat koirat, vaikka täällä niitä vastaan tulee paljon. Ainoastaan yksi koira lähes naapurissa on sellainen, että niillä kemiat eivät vaan kohtaa, vaan julmeton rähinä päällä molemmilla kun vastakkain tullaan. En minä, enkä toisen koiran omistaja kumpikaan tiedä, mistä ne toisilleen provosoituvat. Tätäkään tilannetta ei olisi ensimmäistä kertaa mukava todeta silloin kun hurtat ovat hihnassa kiinni.