Lue keskustelun säännöt.
Mua harmittaa ehkäisyn vaikeus :( Sain tasan kaksi vaihtoehtoa:
21.10.2013 |
kondomin tai sterilisaation. Jälkimmäinen ei ole vaihtoehto, joten jää yksi. Mä en kuitenkaan luota täysin mieheeni sen suhteen, joten spontaanius ja rentous kärsivät väistämättä. Eikö oikeasti ole mitään muuta vaihtoehtoa, kun hormoneista pitää luopua?
Kommentit (404)
Haluan olla läheisempi, itsestäänselvemmällä tavalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 20:35"]
Haluan olla läheisempi, itsestäänselvemmällä tavalla.
ap
[/quote]
Mutta kuitenkin perustelet että voit jättää vauvasi hoitajalle pitkiksi ajoiksi kuten äitisikin teki sinulle. Hmm...
ap,
näkemyksesi ja suunnitelmasi ovat oikein hyvät, myös oikealla tavalla avoimet mahdollisille todellisuuden mukanaan tuomille muutoksille. On hienoa, että lapsen elämässä on alusta alkaen useita turvallisia ja rakkaita aikuisia.
Itse sain aikoinani katraani kuopuksen keväällä, kesän lomailimme osittain (osittain otin vauvan mukaan töihin), ja heti alkusyksystä palasin töihin, ja kotiimme tuli kiva, nuori hoitaja.
Tänään tunnen olevani etuoikeutettu, saan asua kolmen hauskan teini-ikäiseni kanssa, jotka viihtyvät kotona ja perheen kanssa erittäin hyvin. Toisaalta heillä on minun lisäkseni muita luottoaikuisia, joten en onneksi koe olevani korvaamaton (olisi aika pelottavaa).
En myöskään siis vello menetettyjen työtilaisuuksien marttyyrimeressä, enkä täten kaada lasteni niskaan syyllisyyttä ja kiitollisuuden odotuksia. Yhdessä tässä ollaan ihmisinä eletty. Ja onhan sekin mukava etu, että työstään innostuneen äidin panos on myös rahallisesti ollut perheen yhteisen hyvän (ja hauskuuden) mahdollistaja!
Kannustavin terveisin
"Vanhempi valtionainen"
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 15:51"]
Aiotko vaatia sektion?
[/quote]
En usko. Mua hirvittää aukileikkaaminen ja leikkaushaava ja sen aiheuttama kipu.
ap
[/quote]
Synnytyksessäkin voi paikat revetä ja niitä leikellään.
[/quote]
Hyi. Pitää varmaan olla ajattelematta. Eikö siitä kuitenkin yleensä toivu ennalleen?
ap
No niin! Joku sentään ymmärtää mua. Kiitos :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaa tähän: voisko sulla olla nyt M:n kanssa vauva? Miltä se ajatus tuntuu? Rakastaisitko lasta jokatapauksessa?
Eiköhän niitä isäehdokkaita ole muitakin kuin Murun mies, nyt kun ehkäisy on päässyt pois. Saattaa käydä jotain mitä ei saisi tapahtua ja sittenpä ekaksi jännätään 30-sivuinen ketju asiaa, ja sitten Muru kieltää koko homman lukijoiltaan, kun "raskaus" etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 22:01"]
Vastaa tähän: voisko sulla olla nyt M:n kanssa vauva? Miltä se ajatus tuntuu? Rakastaisitko lasta jokatapauksessa?
[/quote]
En haaveillut perheestä hänen kanssaan.
ap
Keskeytetty yhdyntä. Meillä toimivaksi todettu, mutta ei vissiin kaikilta miehiltä onnistu(?), mun miehen mielestä ihan sama kun pantais loppuun asti.
Kaksi lasta on, eikä kumpikaan ole tällä tavalla vahingossa saanut alkuansa. Kolmaskaan ei olisi katastrofi joten näin jatketaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskeytetty yhdyntä ja varmat päivät ovat tuottaneet allekirjoittaneelle kaksi lasta. Jos siis raskautuessa aikoisi tehdä abortin, tulee valita muu ehkäisykeino. Vaikka pidättäyminen.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 22:01"]
Vastaa tähän: voisko sulla olla nyt M:n kanssa vauva? Miltä se ajatus tuntuu? Rakastaisitko lasta jokatapauksessa?
[/quote]
En haaveillut perheestä hänen kanssaan.
ap
[/quote]
Mutta voisiko sinulla olla nyt hänen lapsensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se liity mitenkään mun nykyiseen tilanteeseeni.
ap
Nooh... On sillä vauvalla sitten varmaan paljon nättejä vaatteita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painostiko M sinua vai teittekö yhdessä sen?
Alkoi mietityttää ja pelottaakin kaikki mahdollisesti tuleva, niin että uni katosi silmistä. Kun ei se ole niin, että päätetään, että vauvalla on lupa tulla ja sitten se tulee, vaan siinä on välissä raskaus ja synnytys. Mitä jos mä en selviä niistä? Tai toivu ikinä ennalleni? Onkohan mun mieheni ajatellut niitä asioita? Ahdistavaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 01:53"]
Alkoi mietityttää ja pelottaakin kaikki mahdollisesti tuleva, niin että uni katosi silmistä. Kun ei se ole niin, että päätetään, että vauvalla on lupa tulla ja sitten se tulee, vaan siinä on välissä raskaus ja synnytys. Mitä jos mä en selviä niistä? Tai toivu ikinä ennalleni? Onkohan mun mieheni ajatellut niitä asioita? Ahdistavaa.
ap
[/quote]
Sen sanon näin neljän lapsen äitinä että ÄLÄ KOSKAAN USKO TAI LUE SYNNYTYSKERTOMUKSIA!
Tuokin yksi pelotteli alatien repeämisellä, onhan se totta, mutta pahoja vaurioita tulee oikeasti harvoin. Suurinosa toipuu aivan täysin.
Sektiossa myös. Suunnitellussa tulee harvoin mitään ongelmia. Onhan se ikävän näköinen ja kipeä, mutta kaikesta selviää.
Jos ei halua muutoksia kroppaansa tms. niin ei edes hankkiudu raskaaksi.
Sairaalassa on pätevät työntekijät jotka hoitaa työnsä, sä saat esittää toiveita synnytyksen kulusta. Saat jopa päättää ettet imetä ollenkaan jos et halua.
Pointti olikin, että jokainen synnytys menee omalla painollaan. Muiden kokemuksia ja pelotteluja ei todellakaan kannata huomioida.
Tosiasia on että ei kannata elää pelkästään haaveissa. Onhan se jännää että vauva saa tulla. Mutta raskausajasta harvat selviävät ilman vaivoja. En halua pelotella mutta se nyt vai on tosiasia että raskaus on melkoin koettelemus naisen ruumiille (ja henkisestikkin tuntuu). Samoin synnytys.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 01:53"]
Alkoi mietityttää ja pelottaakin kaikki mahdollisesti tuleva, niin että uni katosi silmistä. Kun ei se ole niin, että päätetään, että vauvalla on lupa tulla ja sitten se tulee, vaan siinä on välissä raskaus ja synnytys. Mitä jos mä en selviä niistä? Tai toivu ikinä ennalleni? Onkohan mun mieheni ajatellut niitä asioita? Ahdistavaa.
ap
[/quote]
Voi apua. Muru menetti yöunensa synnytyksen tuomien muutosten takia. Pinnallisuus ei sinällisesti yllätä..
Mutta kyllä, suurimmalle osalle tulee raskausarpia, jonkinaikaa synnytyksen jälkeen alapää on auttamattomasti löysä ennenkuin sitä alkaa aktiivisesti jumppaamaan, rinnatkin voivat venyä ja tämä kaikki ei ole pelottelua vaan realiteettia.
Jos ei näitä edes kestä, ei kannata hankkiutua raskaaksi. Mahdollisuus on että repeytyy pahasti jne, mutta niitä on turha ajatella etukäteen. Totuus on se että hyvin harva on raskauksien ja synnytysten jälkeen täysin entisellään.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 01:53"]
Alkoi mietityttää ja pelottaakin kaikki mahdollisesti tuleva, niin että uni katosi silmistä. Kun ei se ole niin, että päätetään, että vauvalla on lupa tulla ja sitten se tulee, vaan siinä on välissä raskaus ja synnytys. Mitä jos mä en selviä niistä? Tai toivu ikinä ennalleni? Onkohan mun mieheni ajatellut niitä asioita? Ahdistavaa.
ap
[/quote]
Mitä jos puhuisit miehes kanssa?
Vähän worst case scenarioita:
Pahoinvointi alkaa jo rv6, oksennat aamuin illoin eikä mikään pysyy sisällä, saat käydä tiputuksessa ettet kuivuisi kokonaan.
Päänsärkyä lähes päivittäin, mitään kunnollista lääkettä ei voi ottaa.
Seksi ei kiinnosta ollenkaan koko raskausaikana, eikä myöhemminkään imetyksen aikana.
Tulee liitoskipuja, niin pahoja että tuskin pystyy liikkumaan, voi alkaa jo rv 20 ja loppupuoli raskaudesta onkin pelkää kärvistelyä kun vessassa pitää ravata mutta tuskin pääsee ylös sohvalta ja melkein tarttis rollaattorin että pääsee eteenpän.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 18:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 18:44"]
Vastaapa nyt niihin muihinkin kysymyksiin.
Ja itseasiassa kyllä aikalailla elin. Toimistoajat töissä, muut ajat mieheni kanssa kotosalla.
Ja hyvin tulemme toimeen.
[/quote]
Mihin mä en ole vastannut? Tiivistä sinä.
ap
[/quote]
Oletko yhtä läheinen äitisi kanssa kuin tätisi tai lastenhoitajan kanssa?
[/quote]
Mä kutsuin siis mun lastenhoitajaani tässä tädiksi. Äiti ja hän ovat eri tavalla läheisiä. Äiti on tietysti äiti ja siksi rakas. Täti oli eri tavalla läheinen, sellaisella perinteisellä tavalla. Olen isäni kanssa läheisempi kuin äitini, mutta sekin on erilaista. Äidin kanssa meillä on ollut tyttöjen jutut, isä taas on aina mun puolellani. Tädin viereen mä menin silloin, kun hän yöpyi meillä, ja mua sattui pelottamaan.
ap
[/quote]
Haluatko että olet yhtä "läheinen" omalle lapsellesi, kuin äitisi on sinulle?