Onko normaalia, että epparin tikkaaminen sattuu hirveästi?
Nyt yhä paljon synnytyksen jälkeen on jäänyt askarruttamaan, onko normaalia, että epparihaavan tikkaaminen sattuu hirveästi? Muistan kun rukoilin, huusin ja itkin puudutetta, mutta sattui vain hirveästi ja olin niin voipunut synnytyksestä, etten jaksanut kuin itkeä. Muistan hämärästi, että kätilö olisi sanonut laittaneensa puudutusta, mutta silti se kipu on jäänyt tuskallisena mieleen.
Onko tuollainen normaalia?
Kommentit (30)
Minulla sattui myös ihan tolkuttomasti. Oli kamalinta esikoisen synnytyksessä. Paikalle tuli lääkäri tikkaamaan ja muistan vain hämärästi, miten pidin käsiä kasvoilla ja heijasin päätä puolelta toiselle. Minulla kipu johtui siiteä, etteivät saaneet puudutetta laitettua emättimeen, josta siis olin revennyt.
Toisessa synnytyksessä pelkäsinkin eniten tikkaamista, mutta sepä ei sitten tuntunutkaan yhtään miltään kun ommeltiin.
Vastaisin kysymykseesi, että en usko sen olevan kovinkaan normaalia. Ainakaan se ei saisi olla normaalia.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 19:48"]
Mulla on kaksi traumaattista synnytystä hoidettu lopulta nukutuksin ja tikkaus ollut loppuvaiheessa, mutta kieltämättä, kyllä se sattuu ja kovasti. Siinä vaiheessa ei enää ilokaasua tai muita puudutteita kannattanut laittaa, kun parissa sekunnnissa ohi.
[/quote]
No minulla se kesti 45 minuuttia eli ei ihan paria sekuntia. T. 3
ilmeisesti on. suihkuttivat puudutetta ja ompelivat saman tein. ainoa "kipulääke" koko synnytyksesää. auts
ilmeisesti on. suihkuttivat puudutetta ja ompelivat saman tein. ainoa "kipulääke" koko synnytyksesää. auts
Mullakin sattui ihan hirveesti. Luulen ettei puudutettu edes :(
3. Puudutuksen laitto koskee jo itsessään kovasti. Aiiih.....
3. Ihmettelen miksi sua ei nukutettu?
Puudutettiin kyllä, mutta sattui silti ihan helvetin paljon, ja niitä tikkejä tuli aika paljon.
Kiitos vastauksista.
Mietin vielä, miksi ei voida puuduttaa kunnolla? Mulla ei enää ollut siinä vaiheessa mitään ajantajua, mutta kauemmin se vei kuin "pari sekuntia" ja tuntui ikuisuuden kestävältä kidutukselta, vaikka tiedän, ettei se ihan hirveän pitkäänkään kestänyt.
Jos vielä joskus synnytän ja käy samoin, voiko vaatia kunnon puudutukset? Ja jos voi, miten ne vaaditaan, kun itkeminen ja rukoilu ei riittänyt?
t. ap
mulla kyllä ainakin ekalla kerralla puudutettiin piikillä sitä välilihaa. olihan se silti melko kivuliasta, otin ilokaasua molemmilla kerroilla ompelun ajan ja kai se vähän jelppas, ainakin pysty keskittyä siihen hengittelyyn.
kai noissa ongelmana on se että se väliliha ei useinkaan kauheen hyvin puudut ja taas jos toimenpiteen tee nukutuksessa/humautuksessa niin se tietää monta tuntia heräämössä jolloin ensihetket vauvan kanssa on menetetty.
sun kannattaa ap ottaa tuo kivunlievitysasia esille viimeestään kun meet synnyttämään seuraavaa niin osaavat sen huomioida eivätkä lähde isoja vaurioita ompelemaan ilman kunnon troppeja. Usein kyllä tokakerralla ne vauriot on muutenki pienemmät..
Hyi helvetti mitä kohtelua, miten voi olla mahdollista!?!! En voisi kuvitellakaan, että ketään ihmistä tikattaisiin ilman puudutusta vai vielä tuollaisesta arasta paikasta!! Hyi helvetti sentään, mitä "ammattilaisia" nämä puuduttamatta tikkaajat oikein ovat?! Itse sain sektiossa inhimillistä ja hyvää hoitoa, ei puhettakaan, että mitään tuollaista sairasta olisi minulle tehty. Selitykseksi ei kelpaa, että "puudutus ei vaan tehonnut", sillä silloin on oltava muu keino, tietysti!! Kauheaa kohtelua olette saaneet, harmittaa ja säälittää puolestanne. Huomaa, ettei synnyttänyt nainen ole edes teuraseläimen arvoinen joidenkin "ammattilaisten" mielestä :( Koskaan en aio synnyttää alakautta.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 19:53"]
3. Ihmettelen miksi sua ei nukutettu?
[/quote]
Ei tikkaamisen takia tarvii nukuttaa. Itsekin repesin emättimestä aika reippaasti ja sain sen tunnin tikkaamisen ajaksi spinaalin. Pitivät sitä inhimmillisenä vaihtoehtona.
Samaa mäkin tulin hämmästelee ku 15.Mikä eppari?
Minulla sattui puudutteesta huolimatta, ompeleva lääkäri selitti että väliliha puutuu huonosti eikä puudute yleensä tehoa. Tunnin siinä kärvistelin, mutta minkäs teit.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 22:17"]
Samaa mäkin tulin hämmästelee ku 15.Mikä eppari?
[/quote]
Episiotomia eli välilihan leikkaus. Eppari on vain helpompi sana.
Minut oli puudutettu todella hyvin, synnytys ei sattunut lainkaan, ihan totta, ja sain puudutuksia kaksi epparin ompelussakin.
Sain aivan mahtavan lääkityksen ja oikeisiin aikoihin synnytyksen kulun huomioon ottaessa ja ihan aidosti, mun toinen synnytys ei sattunut.
Episiotomia, tai jotain sinnepäin, suomeksi välilihan leikkaus.. siitä lyhenne tuo eppari, mikäli olen oikein ymmärtäny ? Mul ei varsinaisesti sattunu mut jännitin koko kroppaa siinä vaiheessa niin, et ompeleva kätilö meinas pari kertaa hermostua: Ei tästä hommasta tuu kyl mitään jollet saa pidettyä sitä pehvaas alhaalla.. Muistin viis sekuntii ja taas aloin pinnistää pyllyä ylös, ihan väkisin ja tahtomattani, kyl puudutus ihan hyvin toimi mut en vaan pystyny oleen rentona
Minuakin sattui kovasti tikkaaminen ekan synnytyksen jälkeen. Kätilö oli tosi ihana siihen asti, kun lapsi oli syntynyt. Ja sitten jopa suuttui minulle, kun sanoin, että tikkaaminen sattuu. Oli kuulemma puuduttanut. Tunsin selvästi jokaisen neulan piston.
Onneksi toisessa synnytyksessä en revennyt ollenkaan (kiitos hyvän kätilön, joka kielsi ponnistamasta tietyssä vaiheessa, jotta nahka ehtii venyä).
Mulle tuli reilusti tikkejä. Puudutettiin. Ommellessa kätilö kysyi, että koskeeko. Vastasin, että ei koske, mutta tuntuu. Laittoi lisää puudutetta. Eli ei juurikaan koskenut.
Mulla on kaksi traumaattista synnytystä hoidettu lopulta nukutuksin ja tikkaus ollut loppuvaiheessa, mutta kieltämättä, kyllä se sattuu ja kovasti. Siinä vaiheessa ei enää ilokaasua tai muita puudutteita kannattanut laittaa, kun parissa sekunnnissa ohi.