Lue keskustelun säännöt.
Oletko katunut koskaan että perustit perheen?
17.10.2013 |
Mietin tässä vaan... Olen raskaana ja kaduttaa jo nyt.
Kommentit (64)
En ikinä! Sinulla on aikaa sopeutua vauvaan, joten uskon että tulet olemaan kiitollinen lapsestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:25"]
En koskaan ole katunut. Olen hiton tyytyväinen että perustettiin perhe jo opiskeluaikana ja esikoinen saatiin 22 vuotiaana.
[/quote]
Ok. Mua kyllä epäilyttää. Ja olen yli kolmekymppinen... Noin nuorena ei kyllä lapset käyneet mielessäkään, huh huh.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:28"]
En ikinä! Sinulla on aikaa sopeutua vauvaan, joten uskon että tulet olemaan kiitollinen lapsestasi.
[/quote]
Joo, no niin, toivottavasti. Vielä voisin tehdä abortin ja mietin tätä kyllä tosissaan.
En. Päin vastoin kun katson oman ikäisiä lapsettomia tuttuja joiden elämä pyörii aika tavalla oman minän ympärillä, ajattelen usein että onneksi sain nämä kortit ja sain oppia suhteellisuudentajua.
En koskaan. Päivääkään en vaihtaisi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä melkein joka päivä ja lapsen sain 35v.
En oo. Oon aina tykänny siitä, että elämä muuttuu, sen saman jauhaminen tuntuu vähän tylsältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadu. 23 vuotiaana sain esikoisen ja nyt mahassa möyryää toinen. Lapsi tuo niin paljon iloa päiviin. ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kyllähän se elämä muuttuisi, todellakin. Mutta mä en taida haluta tällaista muutosta... Ap
En ole katunut, koskaan. Mutta muutaman hankalan päivän olisin kyllä valmis vaihtamaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monia kyllä kaduttaa.
https://www.google.fi/search?q=kadun+(lapsia%7Cäitiyttä)+site%3Avauva.fi
Minun perheeseen kuuluu itseni lisäksi mies ja kaksi corgia. En kadu tämän perheen perustamista tippaakaan. Lapsia en ole hankkinut, koska niitä varmaankin katuisin. Minulla on hyvä itsetuntemus, joten en ole vikavalintoja elämässäni juuri tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:57"]
Niin, kyllähän se elämä muuttuisi, todellakin. Mutta mä en taida haluta tällaista muutosta... Ap
[/quote]
Siinä tapauksessa suosittelen aborttia. On todella huono idea hankkia lapsia, jos ei oikeasti halua vanhemmaksi ja muuttaa elämäänsä lapsiperhe-elämäksi. Abortissa ei ole mitään pahaa, eikä ole lapsettomassa elämässäkään. Eikä siinäkään, jos päätät joskus myöhemmin haluta lapsia.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:50"]
Oon aina tykänny siitä, että elämä muuttuu, sen saman jauhaminen tuntuu vähän tylsältä.
[/quote]
Elämäänsä voi viedä eteenpäin muutenkin kuin hankkimalla lapsia, jos vain mielikuvitusta riittää.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:25"]
En koskaan ole katunut. Olen hiton tyytyväinen että perustettiin perhe jo opiskeluaikana ja esikoinen saatiin 22 vuotiaana.
[/quote]
Ok. Mua kyllä epäilyttää. Ja olen yli kolmekymppinen... Noin nuorena ei kyllä lapset käyneet mielessäkään, huh huh.
[/quote]
minä en osannut järkeillä nuorempana vaan menin naimisiin ja saatiin iso perhe. 5 lasta.
Ensimmäinen syntyi kun olin 21. Tällä hetkellä vanhin on 13v ja nuorin 5v.
Sain vakituisen työpaikan Pari vuotta sitten.
olen eriitäin tyytyväinen että sain lapset nuorena.
Kun nuorin täyttää 18v niin olen "vasta" 47v ja mies 49v. :)
Suuremmat tunnontuskat saat abortista (MURHASTA) kuin että näet sen oman pikkuvauvasi käsissäsi.
Olen kyllä katunut, useaan otteeseen, vaikka olenkin aina lapsia halunnut, että sikäli tilanne eri kuin sulla...
Mieti kunnolla.
Tässähän näyttää olevan vastausten perusteella selvä korrelaatio. Nuoren perheen perustaneet ovat tyytyväisiä ja ennen pariutumista pidemmälle varttuneet ovat epävarmempia.
Mikä sitten on syy ja mikä seuraus? Ehkä perhekeskeiset perheytyy nuorempina.
En koskaan ole katunut. Olen hiton tyytyväinen että perustettiin perhe jo opiskeluaikana ja esikoinen saatiin 22 vuotiaana.