Pino: asiavirheitä, joita kuulee usein ihmisten puheissa

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:40"]

Ala- ja yläasteella ja lukiossa sekä amiksessa oppilas on oppilas ja korkeakouluissa opiskelija on opiskelija. Usein näkee näitä käytettävän sekaisin.

[/quote]

Ai siis oliko tuo nyt se virheellinen tapa vai oikea sun mielestä? Mä olen aina käsittänyt että peruskoulussa ollaan oppilaita ja muuten opiskelijoita.

ap

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 16:11"]

Heijastin on halpa henkivakuutus.

[/quote]

Hahaa! Tämä on munkin suosikki! 

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:47"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:54"]

Sellanen harhaluulo, että raskaus kestäisi 9kk.

[/quote]Niinpä, oikeestihan se kestää viikon vaille. Eli 9kk ja 7päivää viimeisistä kuukautisista. Muta kannattaako tuollaista pilkkua nussia, kun kuitenkin 2 viikkoa ennen ja jälkeen lasketaan vielä ihan normaaliaikaiseksi synnytykseksi.

[/quote]

Mulla on kestänyt yli 9kk kolme kertaa, kerran viikon alle. Mikä harhaluulo se siis on?

[/quote]

Raskauskuukausi ja kalenterikuukausi ovat eri asoita. Raskauskuukausi sisältää tasan 4vk eli 28 päivää, kun kalenterikk sisältää 30 tai 31 päivää.

"Raskauden kesto

Raskaus kestää keskimäärin 266 päivää hedelmöityksestä. Laskettu aika arvioidaan kuitenkin hieman toisin. Raskausviikoista puhuttaessa odotuksen lasketaan alkavan viimeisten kuukautisten alkamispäivänä. 40 raskausviikkoa jaetaan 28 päivän pituisiksi kuukausiksi, jolloin odotuskuukausia kertyy kymmenen. Kalenterikuukausina raskaus kestää yhdeksän kuukautta ja seitsemän päivää."

Kaksplus

[/quote] Mitä viddua? Taidat olla aika tollo? Raskaus kestää silti 9 kk, vaikka se raskauskuukausina on 10.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:40"]

Ala- ja yläasteella ja lukiossa sekä amiksessa oppilas on oppilas ja korkeakouluissa opiskelija on opiskelija. Usein näkee näitä käytettävän sekaisin.

[/quote]

Ai siis oliko tuo nyt se virheellinen tapa vai oikea sun mielestä? Mä olen aina käsittänyt että peruskoulussa ollaan oppilaita ja muuten opiskelijoita.

ap

[/quote]

En tiedä voinko sen selvemmin enää sanoa. Korkeakoulussa opiskelevat ovat opiskelijoita, alemmissa koulutusasteissa ollaan oppilaita.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:30"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:40"]

Ala- ja yläasteella ja lukiossa sekä amiksessa oppilas on oppilas ja korkeakouluissa opiskelija on opiskelija. Usein näkee näitä käytettävän sekaisin.

[/quote]

Ai siis oliko tuo nyt se virheellinen tapa vai oikea sun mielestä? Mä olen aina käsittänyt että peruskoulussa ollaan oppilaita ja muuten opiskelijoita.

ap

[/quote]

En tiedä voinko sen selvemmin enää sanoa. Korkeakoulussa opiskelevat ovat opiskelijoita, alemmissa koulutusasteissa ollaan oppilaita.

[/quote]

"Aikaisemmin opiskelijoiksi sanottiin lähinnä yliopistoissa opintoja harjoittavia, mutta koulutusjärjestelmän laajeneminen ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet myös opiskelua koskeviin käsityksiin. Nykyään myös toisen asteen oppilaitoksissa olevat katsotaan opiskelijoiksi."

Noh, lähde tosin on wikipedia mutta kumminkin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Opiskelija

ap

Unohtui vielä lainata samalta sivulta tämä maininta:

"Yleisesti peruskoulussa opiskelevaa henkilöä sanotaan oppilaaksi ja lukiossa tai muussa korkeammassa oppilaitoksessa opiskelevaa sanotaan opiskelijaksi, joskin oppilas-sanaa voidaan pitää yleiskäsitteenä."

ap

Sori kun tulee näin monessa osassa mutta vielä löytyi

"Lakiteksti käyttää peruskoululaisista nimikettä oppilas ja tätä ylemmissä oppilaitoksissa nimikettä opiskelija."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppilas

ap

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:30"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:40"]

Ala- ja yläasteella ja lukiossa sekä amiksessa oppilas on oppilas ja korkeakouluissa opiskelija on opiskelija. Usein näkee näitä käytettävän sekaisin.

[/quote]

Ai siis oliko tuo nyt se virheellinen tapa vai oikea sun mielestä? Mä olen aina käsittänyt että peruskoulussa ollaan oppilaita ja muuten opiskelijoita.

ap

[/quote]

En tiedä voinko sen selvemmin enää sanoa. Korkeakoulussa opiskelevat ovat opiskelijoita, alemmissa koulutusasteissa ollaan oppilaita.

[/quote]Kyllä mä olin opiskelija jo 80-luvulla, kun opiskeli kauppaopistossa.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:37"]

Sori kun tulee näin monessa osassa mutta vielä löytyi

"Lakiteksti käyttää peruskoululaisista nimikettä oppilas ja tätä ylemmissä oppilaitoksissa nimikettä opiskelija."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppilas

ap

[/quote]

Lähtökohtaisesti Wikipedian pitäminen oikeena totuutena on vähintäänkin hilpeyttä herättävä. 

Jos asiaa tarkastellaan nimenomaan lakisääteisyytensä puolesta, niin tässä on varmasti tulkinnanvaraa. Yleisesti on käsitys siitä, että opiskelija on vapaaehtoisesti asemassaan, kun taas oppilas on toteuttamassa lakisääteistä tehtäväänsä. Nykyisin oppivelvollisuuden voidaan esimerkiksi katsoa jatkuvan ainakin lukioon tai amikseen, kun meillä on nuorisotakuu olemassa. Näissä alemman asteen koulutuksissa on myös opettaja-oppilas asetelma, joissa oppilas on passiivinen oppija. Opiskelija nähdään aktiivisena oppijana, joka vaikuttaa itse opintoihinsa.

Kiinnostais enemmän tuo tyhjän ja täyden tukkirekan jarrutusmatka, mut eipä kukaan enää uskaltanut ottaa kantaa.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 21:11"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:37"]

Sori kun tulee näin monessa osassa mutta vielä löytyi

"Lakiteksti käyttää peruskoululaisista nimikettä oppilas ja tätä ylemmissä oppilaitoksissa nimikettä opiskelija."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppilas

ap

[/quote]

Lähtökohtaisesti Wikipedian pitäminen oikeena totuutena on vähintäänkin hilpeyttä herättävä. 

Jos asiaa tarkastellaan nimenomaan lakisääteisyytensä puolesta, niin tässä on varmasti tulkinnanvaraa. Yleisesti on käsitys siitä, että opiskelija on vapaaehtoisesti asemassaan, kun taas oppilas on toteuttamassa lakisääteistä tehtäväänsä. Nykyisin oppivelvollisuuden voidaan esimerkiksi katsoa jatkuvan ainakin lukioon tai amikseen, kun meillä on nuorisotakuu olemassa. Näissä alemman asteen koulutuksissa on myös opettaja-oppilas asetelma, joissa oppilas on passiivinen oppija. Opiskelija nähdään aktiivisena oppijana, joka vaikuttaa itse opintoihinsa.

[/quote]

Av-mammahan se on parempi tietolähde.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 21:11"]

Lähtökohtaisesti Wikipedian pitäminen oikeena totuutena on vähintäänkin hilpeyttä herättävä. 

[/quote]

Lähtökohtaisesti omaa asiaa ajava valikoiva havainnointi on vähintäänkin hilpeyttä herättävä. Luitkohan nuo kommenttini? Mainitsin vieläpä siellä että lähde tosin on wikipedia, että jos sen saat omissa silmissäsi näyttämään siltä että minä näen wikipedian jotenkin kyseenalaistamatta oikeana totuutena niin kertoo vaan siitä että sinulla on tarve kuvitella niin.

ap

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 21:15"]

Kiinnostais enemmän tuo tyhjän ja täyden tukkirekan jarrutusmatka, mut eipä kukaan enää uskaltanut ottaa kantaa.

[/quote]

Tämä asia on käyty ketjussa jo läpi aiemmilla sivuilla. Rekan massa ei vaikuta jarrutusmatkaan, eli rekalla ilman kuormaa ja kuorman kanssa on sama jarrutusmatka. Fysiikan kaavoja en tähän ala laittamaan, koska ne on tässä ketjussa jo esitetty useamman kerran. 

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 14:58"]

Jos istuu kylmällä alustalla, saa virtsatieinfektion.

[/quote]

Tässä on itse asiassa vähän perää. Kylmettyminen vähentää virtsaputken peristaltiikkaa, jonka vuoksi bakteerit pääsevät paremmin liikkumaan sitä ylöspäin. Eli siis kylmällä alustalla istuminen voi altistaa virtsatieinfektiolle, jos hollilla sattuu olemaan sopivia bakteereja.

[/quote]

Olenpa itsekin kuullut väitteen, ettei kylmällä alustalla istuminen vaikuta vti:n tuloon, mutta valitettavasti omakohtaista kokemusta löytyy noin 20v kyseisestä vaivasta, ja kyllä, oireet alkavat nimenomaan usein kylmällä alustalla istumisen jälkeen, ja minulla myös jos seison esim. Kylmällä lattialla kauan ilman riittäviä sukkia/kenkiä. Joka kerta näin ei käy, mutta usein..

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 08:24"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 14:16"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 13:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:14"]

eli jos aloitta työt esim tammikuussa, niin kolmelta kuukaudelta kertyy 2pv/kk, sen jälkeen 2,5pv/kk

 

Höpöhöpö! 

Miten niin höpöhöpö? Näin se juuri menee, kun nyt oletetaan, että hlön työt ovat jatkuneet vähintään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Ekan vuoden tammi-maaliskuusta kertyy 2 pv per kk jotka voi käyttää saman vuoden lomakaudella; huhtikuusta lähtien kertyy 2,5pv/ kk lomaa seuraavan vuoden lomakaudelle. Tämä 2,5pv/kk -kertymä kuitenkin "realisoituu" siis vasta seuraavan vuoden maaliskuun lopussa, jolloin henkilö on tosiaan ollut työssä koko lomanmääräytymisvuoden, eli 1.4.-31.3.

Just näin

Juu ei. Jos aloitat työt tammikuussa, kertyy maaliskuun loppuun asti 2 pv/kk. Seuraava vuosi huhtikuusta maaliskuun loppuun kerryttää edelleen sen 2 pv/kk. Vasta sitten alkaa kertymään se 2,5 pv/kk.

Ei pidä paikkansa.Se katsotaan aina maaliskuun viimeisestä päivästä taaksepäin. Jos olet ollut vajaan vuoden töissä, tulee 2 päivää kuukaudelta. Jos yli vuoden, niin 2,5 päivää kuukaudelta. Jos aloitat työsuhteesi huhtikuun ensimmäisenä päivänä ja olet maaliskuun viimeisenä päivänä vielä työsuhteessa, niin sulle kertyy heti se 2,5 päivää kuukaudessa eli täydet lomat.

Siis lomaa keryy 2 päivää kuukaudessa niin pitkään että tulee täyteen yksi täysi lomankertymisjakso, eli 1-2 vuotta, riippuen mihin aikaan vuodesta menee töhin. Täyden kertymisjakson jälkeen alkaa kertyä 2,5 päivää kuukaudessa.

Ei pidä paikkansa. Parhaimmillaan kertyy heti se 2,5 päivää

Jankuti jankuti jankuti. Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa sain 4 viikon kesäloman seuraavaksi kesäksi vaikka aloitin työt tammikuussa. "Parhaassa tapauksessa" ei ole mitään tekemistä lain minimien kanssa.

Jeesus että av-palstalla on TYHMIÄ ihmisiä.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 12:54"]

Tuohon jarrutusmatka taisteluun. Massa ei tosiaan suoraan vaikuta jarrutusmatkaan, sillä energiaperiaatteen mukaan:

1/2mv^2=kmgs

m=auton massa

v=auton nopeus ennen jarrutusta

k=kitkakerroin

g=9,81m/s^2

s=jarrutusmatka

Tämä lause saadaan supistettua muotoon

1/2v^2=kgs

eli massa katoaa pois.

Kuitenkin tuolla on tuo k eli kitkakerroin, joka jarrutusmatkaan vaikuttaa. Kitkakertoimeen taas vaikuttaa pienissä määrin myös se auton massa, sillä renkaissa tapahtuu elastisia muutoksia, kun siihen kohdistuva puristusvoima muuttuu. Näitä muutoksia voidaan tosin säädellä rengaspaineen avulla aika hyvin: huolehtimalla, että rengaspaine on hyvä kullekin kuormalle, muutos jää lähes olemattomaksi. Jos rengaspaine pidetään samana samalla kuin kuorman massa kasvaa huomattavasti, niin auton renkaiden pito paranee. Samalla ne tosin alkavat kulua nopeampaa. Uskoisin kuitenkin, että rengaspaineen säädön jälkeen vaikutus on lähes olematon ja sitä ei voida edes mittauksissa havaita muiden isompien muuttujien aiheuttamien heilahdusten vuoksi?

Mielestäni voidaan siis hyvillä mielin sanoa, ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan, sillä sen vaikutus on niin marginaalinen, jollei jopa aivan olematon.

[/quote] Oliko lopputulemasi siis se että painava auto pysähtyy mahdollisesti lyhyemmällä jarrutusmatkalla?

Aina ärsyttää suunnattomasti, kun ihmiset käyttävät termiä "valovuosi" ajan määreenä. "Eipä olla nähty valovuosiin!" Aaargh!

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 15:23"]

.. ai kun hetkinen, samat ihmiset kyllä tietää että hiukset on kuollutta solukkoa jonka kasvuun ei voi vaikuttaa leikkaamalla.

[/quote]

Hiukset eivät ole kuollutta solukkoa, vaan proteiinia.