Lue keskustelun säännöt.
Pino: asiavirheitä, joita kuulee usein ihmisten puheissa
17.10.2013 |
Aloitan:
"On niin muhkeat huulet, että taitaa olla pumpattu botoxia!"
Kommentit (498)
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:57"]
Niin ja lisäys tuohon automatkajuttuun vielä: sanoin matemaattisesti, koska käytännössä tilanteessa on aina monta muuttujaa. Jarrutusmatkaan vaikuttaa jarrujen kunto, reaktioaika, tien pinta ja vallitseva sää jne, joten todellisuudessa tuloksissa olisi paljon vaihtelua.
[/quote]Hohhojakkaa. Jos halutaan tarkastella massan vaikutusta jarrutusmatkaan, niin eikö silloin eliminoida muut vaikutukset? Mitä järkeä olisi jattuttaa painavalla autolla ylämäkeen ja kevyellä alamäkeen, siilloin tulos olisi se että painava pysähtyy nopeammin.
Lue vaikka autolehti jos teoreettinen totuus ei kelpaa. TM farmaritesteissä on yleensä mitattu autojen jarrutusmatkoja kuormattuna ja tyhjänä ja aina jossain autossa jarrutusmatka lyhenee kuormattuna. Useimmissa jarrutusmatka voi pidentyä ihan vähän, mutta se johtuu siitä että jousitus ja muu auton käytös on parempaa maksimilastia pienemmällä kuormalla. Auton paino kasvattaa samaassa suhteessa sekä pysäytettävää liike-enrgiaa että renkaan kitkapitoa, joten sillä ei ole merkitystä jarrutusmatkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:24"]Painavamman auton jarrutusmatka samalla jarrutusteholla on todellakin pidempi, ihan fysiikan kaavan F = ma, jossa F = voima, m = massa ja a = kiihtyvyys.
Osittain tämän takia myös rekisteriotteessa lukee ajoneuvon suurimmat sallitut massat, ja perävaunua kuljetettaessa erikseen suurimmat sallitut massat jarruttomille ja jarrullisille perävaunuille.
Lähtökohtaisesti leveä rengas pitää paremmin, koska suurempi renkaan ja tienpinnan välinen pinta-ala tarkoittaa yleensä suurempaa jarrutuskitkaa. On kuitenkin olosuhteita, joissa leveän renkaan (ja riittämättömän renkaan urasyvyyden) seurauksena on, että kitka renkaan ja tienpinnan väliltä heikkenee niin paljon, ettei ajoneuvoa pysty enää hallitsemaan ohjausliikkein tai jarruttamalla. Käytännössä näin tapahtuu, kun huonokuntoisella renkaalla ajaa liian kovaa loskassa tai esim. ajourassa olevaan lätäköityneeseen veteen, jolloin auton renkaat ikäänkuin nousevat vesi-/loskapatjan päälle ja kitka heikkenee = vesiliirto / loskaliirto.
[/quote]Oppikirjaesimerkki luulijasta johon ei oppi uppoa :) Palstan idiootit ovat vielä miinustaneet alkuperäistä väitettä ja yläpeukuttaneet näitävääriä luulemuksia. Vittu te olette tolloja :D
t. katsastusinsinööri
Fysikaalinen peruste painavamman kappaleen pidemmälle jarrutusmatkalle on liikemäärä (muistaakseni). Oletko ikinä kuullut puhuttavankaan massan hitaudesta?
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:28"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:44"]
Matemaattisesti laskettuna auton massa ei kyllä vaikuta jarrutusmatkaan. Käytännössä voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta, mutta silloinkin kyse on muista muuttujsta kuin siitä kasvaneesta massasta. Esimerkiksi kasvanut massa lisää kitkavoimaa, mikä osaltaan lyhentääkin jarrutusmatkaa.
[/quote]
Voitko perustella kaavalla? Väänsin aikanani tuhansia tälläisiä laskuja, ja muistikuvieni mukaan massalla oli väliä. Huomioitko esim. pintojen kaltevuudet? Huomenna kaivan MAOLin, kynän ja paperia esille <3
[/quote]
Tietoa tolloille, muistakaa jatkossa että painavammalla autolla ei ole pidempi jarrutusmatka, eikä renkaan leveys lisää renkaan pitoa. Mutta ettehän te mitään opi kun olette kerran asian väärin luulleet, niin luulette väärin myös jatkossa.
Liike-energia Wkin:
Wkin = ½mv^2 , missä m on massa ja v nopeus.
Kitkavoima Fu:
Fu = g*k*m, missä k on kitkakerroin ja g=9,81m/s^2 (maan vetovoimakiihtyvyys).
Kitkavoiman tekemä työ tietyllä matkalla on voiman lauseke integroituna matkan suhteen, eli Wu:
Wu = g*k*m*s, missä s on matka.
Luonnollisestikin massa (auto) pysähtyy siinä vaiheessa, kun alkuperäinen liike-energia on kulutettu, eli on sama kuin kitkan tekemä työ, eli voidaan kirjoittaa yhtälö:
g*k*m*s=½*m*v^2, mistä voidaan ratkaista jarrutuksen aikana kuljettu matka (s):
s = (m*v^2)/(2*g*k*m) = v^2/(2*k*g), (missä v on nopeus, k on vakio (kitkakerroin) ja g = 9,81m/s^2 siis maan vetovoimakiihtyvyys.
Nähdään siis, että massa supistuu pois, elikä teoriassa auton paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 06:43"]
Fysikaalinen peruste painavamman kappaleen pidemmälle jarrutusmatkalle on liikemäärä (muistaakseni). Oletko ikinä kuullut puhuttavankaan massan hitaudesta?
[/quote]Toisella puolella on liike-energia ja toisella puolella kitkavoima. Massa toimii kertoimena molemissa, eli sen voi supistaa pois, sillä ei ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 15:29"]
Painavampi auto vaatii pidemmän jarrutusmatkan.
Leveä rengas pitää paremmin.
[/quote]
Miksi näihin yleisiin virheluuloihin on painettu alapeukkua?
Minusta otsikko "kuulosti" mielenkiintoiselta, mutta kylläpä jaksatte "jankata" sivukaupalla typeristä aiheista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 06:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 00:22"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:57"]
Niin ja lisäys tuohon automatkajuttuun vielä: sanoin matemaattisesti, koska käytännössä tilanteessa on aina monta muuttujaa. Jarrutusmatkaan vaikuttaa jarrujen kunto, reaktioaika, tien pinta ja vallitseva sää jne, joten todellisuudessa tuloksissa olisi paljon vaihtelua.
[/quote]
Kiitos kaavoista, palauttelin asioita mieleen ja siis tuolla tavalla matemaattisesti kärjistäen massa ei tosissaan vaikuta jarrutusmatkaan. Taisin muistella laskemiani vähän monimutkaisempia tehtäviä, joissa piti lisäksi huomioida kitkakertoimen muutos auton massan muuttuessa (auton tiehen aiheuttaman puristusvoiman voiman vaikutus kitkakertoimeen tms.).
[/quote]Aivan samalla ne kitkakertoimen muutokset vaikuttaa kaiken painoisiin autoihin. Auton painolla ei ole merkitystä jarrrutusmatkaan. Piste.
[/quote]
Kitka riippuu tien ja renkaan pinnoista. Massaltaan isompi auto aiheuttaa isomman puristusvoiman tiehen, jolloin tien pinta muuttuu enemmän tasaiseksi. Kitkakerroin pienenee. Kitkakerroin pienenee vähemmän pienempimassaisen auton ja tien pinnan vuorovaikutuksessa, sillä tiehen ei kohdistu yhtä suurta sitä "sileyttävää" voimaa. Vrt. jää ja luistin: luistin aiheuttaa paineellaan jään sulamisen, jolloin jäällä voi liukua.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:39"]
Kitka riippuu tien ja renkaan pinnoista. Massaltaan isompi auto aiheuttaa isomman puristusvoiman tiehen, jolloin tien pinta muuttuu enemmän tasaiseksi. Kitkakerroin pienenee. Kitkakerroin pienenee vähemmän pienempimassaisen auton ja tien pinnan vuorovaikutuksessa, sillä tiehen ei kohdistu yhtä suurta sitä "sileyttävää" voimaa. Vrt. jää ja luistin: luistin aiheuttaa paineellaan jään sulamisen, jolloin jäällä voi liukua.
[/quote]Okei, pidä luulosi, ei se asfaltti kyllä mihinkää muutu auton alla. Mitä jos raskas rengas ikään kuin uppoaakin asfalttiin ja se kyntää jarrutuksessa, eikö se silloin tehostu? Mitä jos painavammassa autossa onkin leveämät renkaat ja paino neliösentille onkin pienempi kuin kevyessä ja kapeampi renkaisessa autossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:30"]
Minusta otsikko "kuulosti" mielenkiintoiselta, mutta kylläpä jaksatte "jankata" sivukaupalla typeristä aiheista.
[/quote]Ei vaan typrät alkavat kinaamaan juuri niistä asiavirheistä mistä tässä keskustellaan.
"Voi apua, et kai sä nyt limsalla tuota lääkettä huuhdo alas, se pitää ottaa veden kanssa!!" (Siis on ihan ok vaikka olisi juuri juonut limsaa, kunhan sen tabun nielaisee nimenomaan veden kanssa :D)
Joo, tai vielä pahempi, jos vaikkapa päänsärkytabletin nielee saunaoluensa kanssa! :O Ihan riippumatta siitä, että juot sitä yhtä olutta juuri hetkeä ennen kuin haluatkin saada päänsärkyyn lääkkeen, silti se vaan _pitää_ niellä veden kanssa, koska jos nielet sen oluthuikan kanssa, se on sekakäyttöä! :D
Toinen: "me ei menty ollenkaan kihloihin, me mentiin suoraan naimisiin!", tai vastaavasti "me ollaan vaan kihloissa, ei me mennä koskaan naimisiin". Psst, ette te silloin ole myöskään kihloissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:39"]
Kitka riippuu tien ja renkaan pinnoista. Massaltaan isompi auto aiheuttaa isomman puristusvoiman tiehen, jolloin tien pinta muuttuu enemmän tasaiseksi. Kitkakerroin pienenee. Kitkakerroin pienenee vähemmän pienempimassaisen auton ja tien pinnan vuorovaikutuksessa, sillä tiehen ei kohdistu yhtä suurta sitä "sileyttävää" voimaa. Vrt. jää ja luistin: luistin aiheuttaa paineellaan jään sulamisen, jolloin jäällä voi liukua.
[/quote]Okei, pidä luulosi, ei se asfaltti kyllä mihinkää muutu auton alla. Mitä jos raskas rengas ikään kuin uppoaakin asfalttiin ja se kyntää jarrutuksessa, eikö se silloin tehostu? Mitä jos painavammassa autossa onkin leveämät renkaat ja paino neliösentille onkin pienempi kuin kevyessä ja kapeampi renkaisessa autossa?
[/quote]
Ensimmäinen lauseesi kumoaa täysin kaiken asiantuntejuutesi tässä aiheessa. Turha väitellä kanssasi. Et taida olla lukenut fysiikkaa lukiotasoa pidemmälle? En osaa tältä istumalta vastata kysymyksiisi, mutta olisivatpa vastaukset mitä tahansa, niin niissä näkyisi massan vaikutus. Myönnän siis kyllä, että oletettaessa auton kineettisen energian siirtyvän suoraan jarrutuksen kitkatyöksi massalla ei ole vaikutusta, mutta todellisuudessa ja tarkkoja kaavoja pyörittämällä esim. juuri tällä kitkakertoimella on vaikutusta - en tosin ota kantaa sen marginaalisuuteen.
"jos loukkaa ihonsa luomen kohdalta niin että siitä tulee verta, voi siihen tulla myöhemmin syöpä"
tää oli mielenkiintoinen ketju, kunnes tuo typerä jarrutusväittely alkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:02"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:39"]
Kitka riippuu tien ja renkaan pinnoista. Massaltaan isompi auto aiheuttaa isomman puristusvoiman tiehen, jolloin tien pinta muuttuu enemmän tasaiseksi. Kitkakerroin pienenee. Kitkakerroin pienenee vähemmän pienempimassaisen auton ja tien pinnan vuorovaikutuksessa, sillä tiehen ei kohdistu yhtä suurta sitä "sileyttävää" voimaa. Vrt. jää ja luistin: luistin aiheuttaa paineellaan jään sulamisen, jolloin jäällä voi liukua.
[/quote]Okei, pidä luulosi, ei se asfaltti kyllä mihinkää muutu auton alla. Mitä jos raskas rengas ikään kuin uppoaakin asfalttiin ja se kyntää jarrutuksessa, eikö se silloin tehostu? Mitä jos painavammassa autossa onkin leveämät renkaat ja paino neliösentille onkin pienempi kuin kevyessä ja kapeampi renkaisessa autossa?
[/quote]
Ensimmäinen lauseesi kumoaa täysin kaiken asiantuntejuutesi tässä aiheessa. Turha väitellä kanssasi. Et taida olla lukenut fysiikkaa lukiotasoa pidemmälle? En osaa tältä istumalta vastata kysymyksiisi, mutta olisivatpa vastaukset mitä tahansa, niin niissä näkyisi massan vaikutus. Myönnän siis kyllä, että oletettaessa auton kineettisen energian siirtyvän suoraan jarrutuksen kitkatyöksi massalla ei ole vaikutusta, mutta todellisuudessa ja tarkkoja kaavoja pyörittämällä esim. juuri tällä kitkakertoimella on vaikutusta - en tosin ota kantaa sen marginaalisuuteen.
[/quote]
Massa ei vaikuta jarrutusmatkaan teorissa, eikä käytännön kokeissa.
En ole käynyt lukiota, mutta tekussa kyllä on luettu fysikaa pidemmälle kuin lukiossa ja tiedä miten massa vaikuttaa jarrutusmatkaan, tai siis että se ei vaikuta. Poikkeustilanteita ja teoriittesia olosuhteita voidaan aina kehitellä, mutta olet luuloinesi väärässä ja juuri tätä sakkia minkä vuoksi tämä keskustelu on aloitettu. Luulija, joka ei ota oppia vastaan vaikka se tarjoillaan helpossa muodossa.
t. katsastusinsinööri
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:59"]
"Voi apua, et kai sä nyt limsalla tuota lääkettä huuhdo alas, se pitää ottaa veden kanssa!!" (Siis on ihan ok vaikka olisi juuri juonut limsaa, kunhan sen tabun nielaisee nimenomaan veden kanssa :D)
Joo, tai vielä pahempi, jos vaikkapa päänsärkytabletin nielee saunaoluensa kanssa! :O Ihan riippumatta siitä, että juot sitä yhtä olutta juuri hetkeä ennen kuin haluatkin saada päänsärkyyn lääkkeen, silti se vaan _pitää_ niellä veden kanssa, koska jos nielet sen oluthuikan kanssa, se on sekakäyttöä! :D
Toinen: "me ei menty ollenkaan kihloihin, me mentiin suoraan naimisiin!", tai vastaavasti "me ollaan vaan kihloissa, ei me mennä koskaan naimisiin". Psst, ette te silloin ole myöskään kihloissa...
Päänsärkylääkkeitä ei oikeasti pitäisi käyttää, jos on äskettäin juonut alkoholia. Tämä ei siis ole asiavirhe.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:02"]Ensimmäinen lauseesi kumoaa täysin kaiken asiantuntejuutesi tässä aiheessa. Turha väitellä kanssasi. Et taida olla lukenut fysiikkaa lukiotasoa pidemmälle? En osaa....
[/quote] Niin, et osaa. Kun asiaperutelu ei enää onnistu, niin siirrytään henkilön arvosteluun.
Päänsärkylääkkeitä ei oikeasti pitäisi käyttää, jos on äskettäin juonut alkoholia. Tämä ei siis ole asiavirhe.
Menit nyt vähän sivuraiteille. Ei toki mitään lääkettä pitäisi, mutta jotkut meistä joskus tekee niin. Kyse olikin siitä, että jos nyt KUITENKIN joskus sen saunaoluen ottaa ja samassa yhteydessä päänsärkylääkkeen, niin eihän sillä ole väliä, otatko kesken oluen juonnin sen lääkkeen veden kanssa, vai nieletkö sen samantien oluen kera, vatsalaukussa menevät iloisesti sekaisin kuitenkin. Enempää en jaksa tästä jauhaa.
Hammastahnan kuuluu vaahdota. (Todellisuudessa vaahtoamisen aiheuttava aine on usein syypää esim. aftoihin, eikä sillä ole mitään terveysvaikutuksia.)
Lihavuuden syitä:
"Minulla on raskaat luut."
"Minulla on hidas aineenvaihdunta." (Joo, mutta useimmiten se lihavuus ja epäaktiivinen elämäntapa on syynä tähän eikä toisinpäin.)
Halvalla ei voi saada hyvää (vaikka monet halpamerkkien tuotteet tehdään samalla tuotantolinjalla kuin kalliimmat).
Virheellisesti käyttyistä sanoista taktiikka ja tekniikka, steriloitu ja sterilisoitu.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 14:45"]
Farmaseuttina ärsyttää, kun jotkut kutsuvat farmaseutteja apteekkareiksi. Apteekkarit kun ovat kouluttautuneet proviisoriksi ja omistavat apteekin...
[/quote]
Tähän vielä jatkona se, että jotkut luulevat ettei proviisori voi olla muuta kuin apteekkari, ei kaikki proviisorit ole edes töissä apteekeissa.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 15:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 15:29"]
Painavampi auto vaatii pidemmän jarrutusmatkan.
[/quote] Rekka ja pieni Fiat pysähtyy samalla jarrutusmatkalla? Vähän epäilen...
[/quote]
Sitähän mää just sanoin, vääriä luuloja. Rekkoihin sallitaan suhteessa huonommat jarrut, mutta mitään fysikaalista estettä ei ole. Suurissa henkilöautoissa on yleenä lyhyemmät jarrutsmatkat kuin pienissä.
[/quote]
Eikä ole vääriä luuloja. Muistan vääntäneeni näitä laskuja lukion laajassa fysiikassa ihan hitosti.. En jaksa kaivaa perustelukaavoja esille, mutta kyllä se isompi massa vaatii samalla nopeudella ja samalla jarrutusvoimalla pidemmän jarrutusmatkan.
[/quote]Tietysti, jarrutusmatka pitenee jos ei jarruteta riittävällä voimalla. Mutta isommassa autossa on aina suurempi jarrutusvoima. Merkitsevä tekijä on renkaan pito. Autossa täytyy olla selaiset jarrut että ne jaksavat lukita renkaan jarrutuksessa, eli jarrujen on oltava riittävän tehokkaat. Sen jälkeen painolla ei enää ole merkitystä.
Olet malliesimerkki vääristä uskomuksista :)