Listataan pieniä tapoja ilahduttaa ihmisiä (ja miksei myös kokeilla heti tänään)

Kävin laittamassa heippa- lapun, jossa tarjoudun auttamaan ihmisiä. Koira, skidit, kauppa, siivous, matkustaminen -kasvit etc. Onneksi osaan ruotsia - naapurin 86-vuotiaalle autan ruokalistoissa ja vähän muussakin.  Alakerrassakin  asuu 85- ruotsinkielinen, puhumme suomea.  Kysyn aina, voinko käydä kaupassa, siivota. Autolla saan viedä kauppaan ja auttaa pakkaamaan, muuteen nämä jääräpäät vetää loppuun asti. 

Olen suositellut sosiaalipalveluja, mutta de nada. 

Olen muuttamassa Trelle - mitenköhän he pärjäävät, varsinkin ummikko ruotsinkieline. Kummallakaan ei omaisia.  Pelottaa. 

Varmaaan seuraavassakin kerrostalossa laitan heippalapun, missä tarjoudun auttamaan. 

M48 - he naisia.

En ymmärrä, miksi täytyisi kadulla kävellä suu korvissa yksin -siis hymyillen?

En halua kukkaa keneltäkään, se on: "5 euros". Eli maksullinen rehu.

En jakele rahaa kenellekään, en karkkia tai suklaata, ihan tarpeeksi saadaan kaloreita muutenkin. Rahat käytän itse.

En rupattele, ei kiinnosta, ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun joku tekee sinulle suuren palveluksen, anna pieni kiitoslahja. Jää mieleen paremmin kuin sanat. :) Minä olen antanut joskus esim. työkaverille ja esimiehellekin. Toki esimiehelle lahjan pitää olla tarpeeksi pieni ettei lasketa lahjukseksi tai nuoleskeluksi.

Minä olen kerran työkaverille antanut, mutta esimiehelle en kertaakaan.

Jotain rajaa!

Vierailija kirjoitti:

Adolfina Mielivalta kirjoitti:

Kun on ollut yötä hotellissa ja tekee lähtöä, voi pussilakanan, lakanan ja tyynyliinan poistaa ja viikata sängyn päälle valmiiksi, niin siivoojan ei tarvitse sitä tehdä :)

Tästähän on ollut keskustelua, että ei välttämättä toimi käytännössä. Kerrossiivoojan pitää kuulemma aukaista viikkaukset tai mytty ja tsekata, ettei poimuissa ole mitään ikäviä yllätyksiä.

Itse en haluaisi nähdä edes paljasta patjaa tai tyynyä hotellissa, edes hyvätasoisessa.

Hotellihuoneen voi muuten jättää siistiksi, laittaa tietysti roskat roskikseen jne.

Roskat roskikseen ja pyyhkeet kylppäriin, jos ovat vaikkapa tuolin/sängyn päällä; vuodevaatteita ei kuitenkaan rupea pöyhimään.

Vierailija kirjoitti:

Kun joku tekee sinulle suuren palveluksen, anna pieni kiitoslahja. Jää mieleen paremmin kuin sanat. :) Minä olen antanut joskus esim. työkaverille ja esimiehellekin. Toki esimiehelle lahjan pitää olla tarpeeksi pieni ettei lasketa lahjukseksi tai nuoleskeluksi.

Missäs firmassa tällaista harrastetaan?

Onko yleistä?

Ystävällinen käytös ihan kaikkia kohtaan, niitäkin joita ei pidä seksuaalisesti viehättävänä tai jotenkin hyödynnettävänä

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ostanut karkkirasioita ja jättänyt niitä hisseihin, kirjaston hyllyille jne. Toivottavasti joku ilahtunut.

Harva niitä uskaltaa syödä

Kaikilla on joskus hetkiä (tai pidempiä aikoja), ettei ole kertakaikkiaan voimia muuhun kuin omaan selviytymiseen.

Mutta vaarallisen nopeasti siitä tulee myös tapa, ja sitä yritän kovasti välttää.

Jos huomaan vaikka lounasbuffan jonossa jännittäväni, loppuuko hupeneva ruoka ennen omaa vuoroa, yritän saada itseni kiinni siitä ajatuksesta. Tai vaikka tulostaessa isoa juttua, loppuuko paperi kesken. Tai mitä näitä nyt on.

Paljon mukavampi on vaan vinkata henkilökunnalle hymyillen, että kana alkaa näköjään käydä vähiin, ja automaattisesti lisätä paperia tulostimeen seuraavaa käyttäjää varten. :)

Vierailija kirjoitti:

Bussi tuo paljon mahdollisuuksia. Voi antaa paikan täydessä bussissa, auttaa vanhusta bussiin tai ulos. Mulla on myös bussikortissa oman kausilipun lisäksi aina hieman ylimääräistä, joskus voin maksaa toisen matkan, kun kortti piippaakin tyhjää.

Olet ihana😍

Tapanani on koiralenkillä (kaupungissa) kerätä tyhjään hedelmäpussiin kaduilla lojuvia panttitölkkejä - pulloja.

Jätän pussin sitten esille (vaik roskiksen viereen) pullonkerääjälle.

Oletan, että ilahduttaa etsijää.

Laitan auton vilkun jo hyvissä ajoin jos edessä olevassa risteyksessä on joku kääntyvä odottamassa, jolloin hän pääsee nopeammin liikenteeseen.

Kuntosalilla sarjatauoilla joskus laitan muiden jättämiä tavaroita ja painoja takaisin paikoilleen.

Työpaikan vessassa nostan lattialle osuneet käsipaperit roskiin.

Rannalla ollessa keräilen usein ympäriltäni löytyvät roskat ja tupakantumpit roskikseen.

Bussissa pidän laukkua sylissäni enkä varaa sillä vieruspaikkaa.

Päästän kassajonossa ohitseni asiakkaan jolla on muutama ostos (omani aina koko kärryllinen).

Jos joku repsottaa, korjaan sen ohimennessäni kuten tänään työpaikalla julisteen ja eilen kadulla irrallisen noppakiven takaisin paikoilleen.

Olisin liikuttunut kyyneliin ihan mistä vain pienestä hyvää tarkoittavasta eleestä lapsiani tai itseäni kohtaan.

Nyt niin tiukoilla henkiseti, taloudellisesti jne. 

t. yh

Työkaverinaisia voi piristää kevyillä läpsyillä takamukseen

M55

Saunoja kirjoitti:

Julkisessa saunassa kysy poislähtiessäsi kanssa saunojilta, että heitetäänkö lisää löylyä.

Voi myös pestä jonkun selän.

Vierailija kirjoitti:

Olisin liikuttunut kyyneliin ihan mistä vain pienestä hyvää tarkoittavasta eleestä lapsiani tai itseäni kohtaan.

Nyt niin tiukoilla henkiseti, taloudellisesti jne. 

t. yh

Tsemppiä, muista että olet tärkeä!

Sattumanvaraiset kehut. Olkoon vaikka jostain vaatekappaleesta, hiuksista, käytöksestä, työstä tai vaikka mistä. Tuntemattoman saa myös kehua.

Vierailija kirjoitti:

Itse ostin ylimääräisen muovipussin pitkään (vuosia) ja sanoin myyjälle että anna seuraavalle. Kuulin myöhemmin että ei antanut vaan pisti takaisin sinne missä on muovipusseja.

Mä tein tota joskus vuosia sitten (en kauhean kauaa) kun huomasin että myyjä laittoi sen joko takaisin sinne missä oli muovikasseja, tai sitten hän pyysi rahan seuraavalta jolle sen olin ostanut että hän antaisi. Kysyin että mikä juttu tää on, et jos joku haluaa ilahduttaa seuraavaa ja ostaa muovikassin, että siitä joko pyydetään seuraavalta raha (jos jonossa siis oli muita) tai sitten kiireen vilkkaa kiikutetaan kassi takaisin sinne missä kasseja oli. Vastaukseksi sain että heitä oli noin ohjeistettu myymäläpäällikön toimesta. Menin ja kysyin sitten myymäläpäälliköltä ja sain vastaukseksi änkytystä ja mutinaa. Eli hän halusi vaan rahaa ja ei tajunnut tuon hyvän teon päälle. Muistin että olin joskus samaisessa kaupassa ostanut ylimääräisen kahvipaketin (aika montakin kertaa) jonka toivoin seuraavalle asiakkaalle annettavan ja kysyin että onko nekin mennyt takaisin myyntiin. Eivät olleet, mutta myymäläpäällikkö lopulta tunnusti että oli ottanut niitä itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverinaisia voi piristää kevyillä läpsyillä takamukseen

M55

Ei. EI. EI!!!

Kauno K kirjoitti:

Kiva ketju kiitos kaikille ideoista.

Itse olen kunnostautunut kirjeitä kirjoittamalla. On niin kivaa saada ilahtunut whatsup viesti vastaanottajalta.

Varsinkin nuorison edustajat ovat olleet yllättyneitä, kun eivät koskaan ole saaneet oikeaa kirjettä.

Minäkin kirjoittelen silloin tällöin kirjeitä. Poikkeuksetta vastaanottaja ilahtuu, kiittelee, muttei montakaan kirjettä mulle tuu...

Joulun alla olen ostanut lahjakortteja (esim kauppaan) jotka olen sitten ostettuani esim antanut randomisti jollekin lapsiperheelle tai vanhukselle ym. Ovat yleensä olleet mielissään sekä liikuttuneita, mutta kerran meinasin yhdeltä ihmiseltä saada suoraan turpiin kun koki että veetuilin hänelle, mutta kun kerroin että haluan vaan ilahduttaa ihmisiä, niin tämä ihminen alkoi itkemään ja kertoi koko elämäntilanteensa ja kuinka oli joutunut kodittomaksi. Se liikutti paljon ja jo pelkästään se että tietää tehneensä toisen onnelliseksi, oli ainoa "palkka" minkä tarvitsin. Vein tuon ihmisen vielä syömään ja puhuttiin lisää. Oli oikeasti liikuttavaa kuunnella kuinka hän puhui että aikoo ostaa muille kodittomille tuosta 100 euron lahjakortista jokaiselle jotain lahjaksi.