Jos mulle tulis ero, en ottaisi enää ketään miestä.
Kommentit (134)
Minä kestin vakaumuksen voimalla erittäin huonoa miestä 25 vuotta ja ajattelin ihan samoin. Kun viimein pääsin hänestä eroon, nautin ihanasta rauhasta 5 vuotta ja kasvatin lapset aikuisiksi. Sen jälkeen aloin olla valmis hyvälle kumppanille ja osaan myös arvostaa häntä.
Mieltään saa ja voi muuttaa: aika aikaa kutakin.
Mutta joo, uskoisin saavani ihan miellyttävän miehen, joskaan mulla ei sinänsä ole kovin korkeita kriteereitä.
Harmi. Tulee ikävä ap:n jymylolloja, niitä oli kiva leipoa :(
t. Kunnon mies
En minäkään näe mitään syytä ottaa uutta miestä nykyisen jälkeen. Olen antanut hänelle kaikkeni.
Ei se sitä siksi osta, etten lähde vaan kun olen vähän surku.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti ottaisit. Ja aiempaa huonomman. Koska niin kaikki naiset vaan tekee. Omassa kaveripiirissä olen tämän nähnyt.
mun kaveripiirissä on kyl aina vaihdettu miljoona kertaa parempaan
-eri
Se, ettei ota miestä tarkoittaa sitä ettei edes ole mitään vakipetikaveria toisessa osoitteessa. Useimmilla naisilla se homma hajoaa tässä ja ajatellaan ettei ole miestä vaivoina vaikka käytännössä seukataan eri kattojen alla. Kai se on sitä naisen logiikkaa.
Sama homma täällä. Olen aina kokenut vaikeaksi asiaksi tutustua uuteen ihmiseen. En jaksaisi alkaa vääntämään rautalangasta toiselle asioita, orjailemaan ja opettelemaan uutta ihmistä.
Pitäisi olla kyllä poikkeuksellinen kemia ja mielenkiinto toista kohtaan. N46
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei ota miestä tarkoittaa sitä ettei edes ole mitään vakipetikaveria toisessa osoitteessa. Useimmilla naisilla se homma hajoaa tässä ja ajatellaan ettei ole miestä vaivoina vaikka käytännössä seukataan eri kattojen alla. Kai se on sitä naisen logiikkaa.
Jos todella kävisi niin, että sinkkuuntuisin, mitä en usko, niin en hemmetissä ottaisi jotain ukkoa, joka vaatisi koko ajan hyppäämään sen luona, ja vahtisi mustasukkaisena. (Pahimmassa skenaariossa..) Minä tekisin töitä niin maan perusteellisesti.
Ap
No eihän se mikään pakko ole. Itse erosin, vuoden halusin olla yksin ja sitten aloin kaipaamaan kumppania. En usko että kukaan voi tunteitaan ennustaa jos se ero ja yksinäinen elämä oikeasti osuisi eteen. Jossain kohtaa voi alkaa paljonkin kaipaamaan toiselta kosketusta, turvaa, kiintymystä...
Olen tapaillut ihan hyviä miehiä. Ei niitä oikeita tietenkään joka päivä vastaan tule.
Sitähän voisi olla yötkin töissä! :D
Ap
En minäkään mitään seurustelujuttuja enää jaksaisi. Mutta häveten joudun tunnustamaan, että on tosi paljon arjen askareita joita en osaa. Joudun maksamaan itseni kipeäksi monien alojen ammattilaisille, että hoitavat miehen työt. Tai opetella tekemään itse. Nyt olisi tietty fiksua opetella kun mies on vielä elossa ja ollaan yhdessä, mutta äääh.
En minäkään haluaisi enää ketään toista, mutta ei sen takia, että mies olisi "vaivoiksi"...
Olen vaan saanut olla aina sen yhden ja ainoan ekan poikaystäväni kanssa, ollaan kasvettu yhdessä ja yhteen, ja jos tämä joskus loppuu... saa olla kyllä siinä sitten. Olen sitten itsekseni ja se on siinä vaiheessa ihan oikein. Ei enää ketään "uutta". Puoliso on yksi vain, eikä kukaan enää voisi tuntea minua samoin. Kamala ajatus olisi yrittää aloittaa alusta.
No, tältä tuntuu. 🤷🏼♀️
Otin melkein heti uuden miehen, kaipaan seksiä ja henkistä ja fyysistä läheisyyttä. Ollaan oltu parisen vuotta yhdessä.
Mut hän on onneksi samaa mieltä siitä, että vakavassa suhteessa voi olla vaikka asuisi pysyvästi erikseen. Romantiikkakin säilyy kun ei tartte pyykkäillä toisen pyykkejä tai olla koko ajan samassa tilassa, vaan näkeminen on aina yhtä odotettua ja vaalittua.
Suosittelen erillissuhdetta lämmöllä.
Kissojen kanssa on hyvä elää
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Otin melkein heti uuden miehen, kaipaan seksiä ja henkistä ja fyysistä läheisyyttä. Ollaan oltu parisen vuotta yhdessä.
Mut hän on onneksi samaa mieltä siitä, että vakavassa suhteessa voi olla vaikka asuisi pysyvästi erikseen. Romantiikkakin säilyy kun ei tartte pyykkäillä toisen pyykkejä tai olla koko ajan samassa tilassa, vaan näkeminen on aina yhtä odotettua ja vaalittua.
Suosittelen erillissuhdetta lämmöllä.
Heh .. sillä miehellä on pari muutakin "vakavaa" suhdetta menossa ..
Zinc
;)
Olen ollut nyt reilun vuoden sinkkuna. Erosin kun ei vaan huvittanut olla suhteessa. Ei edes kiinnosta lähteä treffeille enää. En oikein usko, että mulle sopivaa miestä on olemassakaan. N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin melkein heti uuden miehen, kaipaan seksiä ja henkistä ja fyysistä läheisyyttä. Ollaan oltu parisen vuotta yhdessä.
Mut hän on onneksi samaa mieltä siitä, että vakavassa suhteessa voi olla vaikka asuisi pysyvästi erikseen. Romantiikkakin säilyy kun ei tartte pyykkäillä toisen pyykkejä tai olla koko ajan samassa tilassa, vaan näkeminen on aina yhtä odotettua ja vaalittua.
Suosittelen erillissuhdetta lämmöllä.
Heh .. sillä miehellä on pari muutakin "vakavaa" suhdetta menossa ..
Zinc
;)
Ollaan yhtä mieltä siitä, että ainakin useampi kuin sulla muru😘
Miltähän nämä jankuttajat itse näyttää? :D Yleensähän sitä raapaistaan itsensä kuntoon kun sinkkuudutaan.