Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
ja silloinkin oli turvallista ja mukavaa ja töitä. Nyt on viety turvallisuus, työt, ostovoima, hyvinvointi, koulutuksen taso romahtanut pisa-pisteillä mitattuna, luokkakoot järkkyjä, opiskeluturvallisuus etenkin pk-seudulla romahtanut jne. Jotenkin surullista miten nopeasti Suomi on ajettu alas.
Kommentit (1210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mitä muuta voimme odottaa oikeistohallituksen raunioilla.
Tämä!
Kiitos Kokoomukselle.
Ja persuloisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mitä muuta voimme odottaa oikeistohallituksen raunioilla.
Tämä!
Kiitos Kokoomukselle.
Ja persuloisille.
Ota lääkkeesi nyt taas, niin ei tarvitse joka ketjussa jankata persuista.
Väkivaltarikosten määrä on nyt paljon pienempi kuin 1970 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä.
Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.
Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.
Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja
syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,
imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.
Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia.
Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.
Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.
70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.
Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.
Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.
Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.
Oli perheverotus.
Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.
Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.
Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.
Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.
Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.
Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.
Tällä aloittajalla ei ole aavistustakaan millaista oli olla köyhä 70-luvulla. Silloin oli oikeasti niukkaa niillä joilla oli. Häpeäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ei ollut 70-luvulla halpaa. Kunnallinen päivähoito oli vain harvoille ja loput maksoivat kaiken omasta pussistaan.
Päivähoitopaikoista oli hirveä pula ja yksityisten hoitajien laatu mitä sattuu. Esim. kaverini oli perhepäivähoitajalla, jolla ei ollut yhtään leluja. Lapsilla ei ollut mitään tekemistä, odottivat vaan vanhempien tulevan hakemaan.
Päivähoito olikin iso poliittinen riidanaihe koko 70-luvun kun vasemmisto halusi lisätä kunnallista päivähoitoa ja keskusta halusi äidit ja lapset kotiin.
Oli.
Maalta sai lapsenhoitajan tarjoamalla ruuan ja asunnon.
Ja mummot hoiti ilmaiseksi ja huushollasi samalla.
Muutimme pikkupaikkakunnalta pääkaupunkiseudulle vuonna 1979 ja vanhemmille oli suuri shokki, kun minä ja siskoni emme saaneetkaan päiväkotipaikkaa. Piti etsiä hoitaja ja maksaa tälle ihan kunnolla kahdesta lapsesta. Äiti kertoi, että hänen palkkansa meni käytänössä siihen, mutta sinnittelivät, koska isä oli saanut hyvän työn ja minä menin kouluun jo vuonna 1981. Maaseudulla päivähoitopaikkoja riitti, mutta kaupungeissa vain ne köyhimmät saivat ne. Me emme olleet rikkaita, alle keskituloisia.
Vanhemmillani ei muuten ollut mitään pysyviä ja ikuisia työpaikkoja, molemmat vaihoivat työpaikkaa kolmesti 70-luvulla ja isäni jatkoi tätä vielä 80-luvullakin. 90-luvulla jäi sitten työttömäksi.
Emme matkustaneet kesälomisin juurikaan (80-luvulla tehtiin autoreissuja Lappiin pari kertaa), muistan, että muutama luokkakaveri matkusti ja kehui niillä matkoilla, suurin osa pysytteli ihan vaan kotona. Harrastukset olivat aina ilmaisia, koulun kuoro, seurakunnan tyttökerho. Ei ollut varaa maksaa ratsastustunteja eikä pianotunteja, vaikka kuinka niitä toivoin. Eräs luokkakaveri tanssi balettia mutta muuten ei kenelläkään ollut mitään maksettuja harrastuksia.
Synnyin 1972 eikä yksikään luokkakaverini ollut päivähoidossa. Maalla ei yksinkertaisesti ollut päivähoitopaikkoja, oli joko hoidettava lapset itse tai hankittava hoitaja kotiin. Niinpä terveydenhoitajan, hammaslääkärin, kirjakauppiaan, apteekkarin ja opettajan perheessä oli kotiapulainen. Kodinhoitajan lapset sai pärjätä 6v iästä lähtien itse, kun äiti meni töihin.
Kuinka heikosti sitten lienee meneekään tällä kansanosalla,,,,(https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006625046.html)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahat kerääntyy rikkaille sekä muihin maihin Suomesta tuloina ja kansa köyhtyy kun keskiluokka kustantaa elämisen niin kauan kun jaksaa tehdä liikaa työtä eikä käteen jää verotuksen jälkeen juurikaan enempää kuin tukien varassa elävillä. Moni työntekijä tekee työkokeiluina ym. orjatyötä eikä saa tuloja. Osaa kansasta elätetään kotiin ja lisää elätettöviä haalitaa muista maista.
Näin sitä Suomea on johdettu pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä.
Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.
Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.
Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja
syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,
imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.
Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia.
Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.
Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.
70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.
Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.
Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.
Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.
Oli perheverotus.
Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.
Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.
Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.
Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.
Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.
Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.
70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten palvelut on nykyään olemattomat.
Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...
Nämäkö siis kaikki toimi 70-luvulla?
Terveyskeskukset tulivat 1970-luvulla, mutta ei niissä sen kaksisempaa hoitoa saanut kuin nytkään. Hammashuolto ei käytännössä tuntenut mitään oikomishoitoa, paikkaaminen oli ainoa palvelu. Oppikouluun ostettiin tietenkin omat kirjat (peruskoulu koko maahan tuli vasta 1970-luvun lopussa), digipäivää ei tunnettu edes sanana, koulurakennuksissa tuuletus toimi avaamalla ikkuna eikä koneellista ilmastointia ollut, luokassa oli 32 oppilasta, kouluruokapäivinä ei todellakaan voinut vaatia kasvisruokaa, vegaaniruokaa, maidotonta, kalatonta, laktoositonta, vehnätöntä jne., vaan samaa lihasoppaa, ruispuuroa ja lihapullia söi kaikki. Paitsi se yksi lapsi, jolla oli diabetes, se ei saanut puuroonsa hilloa.
Äitiysloma oli 3 kk, kunnallista päivähoitoa ei ollut kuin köyhille ja yksihuoltajien lapsille, muut laittoi lappuja kaupan ilmoitustaululle, että ottaisiko joku hoitoon opettajaperheen lapset. Äidin palkka meni hoitokuluihin. 6v yksin kotona oli normisettiä. Keskituloinen perhe 2 lapsen kanssa asui kaksiossa.
Nyt köyhä lapsiperhe elää samanlaista elämää kuin rikkaat eli 1970-luvulla eli on monta televisiota, lapsilla oikeankokoiset fillarit (70-luvulla monen ensimmäinen pyörä oli ns. nuorisopyörä), merkkivaatteet, puhelimet, tietokoneet, kalliit (tosin nyt sossun maksamat) harrastukset jne.
Kyllä toimi.
Lääkärin ja terveydenhoitajan sai jopa kotiin ja lääkäriin pääsi.
Hammashoitola oli koululla tai koulun vieressä. Nyt sinnekään ei pääse. Oionnat pitää hoitaa yksityisellä.
Kirjoja maksamme nyt sekä veroissa että sitten kuitenkin taas ostamme niitä lapsillemme.
Kouluruoka on syömäkelvotonta raakaa/ylikypsää ala-arvoista moskaa.
Kotirouvana sai vallan mainiosti oltua vaikka 15 vuotta ja silti pääsi töihin. Lastenhoitajan kotiin sai pilkkahinnalla. Ja heitä oli tarjolla.
Nykyään vasta 12-vuotiaan saa jättää yksin tai tulee lastensuojeluilmoitus. Ylipäätään 70-luvun vanhemmuuden tasolla lapsi lähtee nyt puolessa minuutissa huostaan. Paineet ja vaatimukset ovat järkyttävät.
Nykyään moni lapsi voi vain haaveilla 70-luvun elämisen tasosta.
Höpöhöpö, oikomishoitoa saa kunnallisella puolella ja itse syön työni puolesta päivittäin samaa ruokaa kuin koululaiset..ja hyvää on.
Ei saa. Minulla on kaksi lasta ollut jonossa vuosia ja pakko oli mennä ylsityiselle molempien kanssa.
Kouluruoka on moskaa.
En kyllä ymmärrä laisinkaan suomalaisen kouluruoan ylistystä. Paikallislehdessä oli tuohtunut artikkeli siitä, miten kouluruokaa ei arvosteta. Kuitenkin artikkeliin oli valittu kuva ruoka-annoksesta, jossa oli mannaryynipuuroa ja vähän hailakkaa mansikkakiisseliä. Puurolautasen vieressä komeili puoliksi syöty näkkäri, ilman margariinia. Siinähän ne 30% päivän ravintoaineista tulevatkin... not.
Yle puolestaan tiesi kertoa jo vuosia sitten, että koululaisille syötetään joissain kunnissa raaka-aineita, joiden yksikköhinta per kouluruoka-annos jää alle euron. Nyt käsi sydämelle, mitä tuolla hinnalla oikeasti saa?
Millaista se 70-luvun kouluruoka mielestäsi oli?
Normaalia kotiruokaa. Isoäitini aikana, 1930-luvulla, oli jo olemassa kouluruokailua. Silloin oli juuri tuollaisia puuroja ja vellejä tarjolla. Tärkein tekijä oli halpuus, ei monipuolisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä.
Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.
Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.
Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja
syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,
imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.
Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia.
Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.
Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.
70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.
Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.
Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.
Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.
Oli perheverotus.
Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.
Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.
Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.
Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.
Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.
Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.
70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.
Ei ne mummot olleet dementikkoja. Viiskymppisiä.
Ja just myönsit lorvineedi kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska palkkojen ostovoima on pudonnut 70-luvun tasolle.
Kiitos jokahetkisen vaatimuksen pudottaa palkkoja. Jo 90-luvulta alkaen.
Vaikka talous ja tuotanto nousivat 70-luvusta, se ei ole näkynyt kovinkaan paljoa keskiluokan ostovoimassa/tuloissa/kuluissa.
Sen todistaa se, ettei inflaatiota ole ollut pitkiin aikoihin enää.
Kyllä inflaatio on ja sen suurin syy on arvonlisäverojen jatkuva nouseminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla syntyneenä ja nykyisenä lapsiperheellisenä on sanottava, että pötyä. Ei silloin ennen syöty salaattia talvella, matkailtu oletusarvoisesti lomilla tai kuskattu lapsia iltaisin autolla harrastuksiin. Koska raha.
Itsekin olen 70-luvulla syntynyt, mutta omat lapset ovat onneksi jo isoja. Voin vain kuvitella, millaista olisi lapsiperhearki nykyisin kun ei ole varaa edes autoon. Ja kuka oletusarvoisesti matkustelee nykyisinkään? Omassa tuttavapiirissä on mm. yksi koodari, yksi rehtori ja yksi lukion lehtori, ja näistä ainoastaan tuolla lehtorilla on varaa matkustella (on lapseton).
Autokanta oli todella vähäinen 70-luvulla ja harvojen käytössä.
Ostimme ensimmäisen krs-talo kodin v. 1984 ihan hyvältä asuinalueelta ja huoneistoja on 25 ja autopaikkoja oli silloin 14 ja silloin moni autopaikka oli tyhjänä. Nyt vuosien aikana on parkkipaikkaa laajennettu ja paikkoja viime vuonna oli jo 29 ja edelleen moni asukas on jonossa odottamassa parkkipaikkaansa.
Eli siihen verrattuna, nykyisin todella näyttää olevan varaa, jopa kahteen autoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpön höö aloittajalle.
Nyt on rahaa heittää esim ulkomaan loma 2 x vuodessa mannerten taakse
60 - 70 luvulla ei käyty juuri missään paitsi telttailtiin tasan yhen kerran Norjassa
Asumme omakotitalossa Hesassa. Lapsena vuokralla
Suomalainen työntekijä ei ole koskaan ollut näin riistetty ja hyväksikäytetty lapsiperheiden toimesta kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Kekkoslovakiassa oli kaikki paljon paremmin. Vai mitä persuloiset?
Per suloiset...söpö nimitys.
Vierailija kirjoitti:
Höpön höö aloittajalle.
Nyt on rahaa heittää esim ulkomaan loma 2 x vuodessa mannerten taakse
60 - 70 luvulla ei käyty juuri missään paitsi telttailtiin tasan yhen kerran Norjassa
Asumme omakotitalossa Hesassa. Lapsena vuokralla
60-70-luvulla ei saanut velkaa yhtä hövelisti. Jos velkaa sais yhtä huonosti nykypänä niin todellakin olisi köyhempää meno.
Vierailija kirjoitti:
Minua suututtaa se, että lapsiperheille on teoriassa tarjolla monenlaista perhepalvelua ja perheneuvolaa ja perhemitävielävittupaskaa. Järjestelmässä pyörineenä voin kertoa, että 1) tämä perhepiiripyörii systeemi toimii sillä tavalla, että sitä oikeaa apua ei löydy mistään vaan jokainen työntekijä ohjaa vuorollaan sinne seuraavaan palveluun, että sieltä ne kuule auttaa. Eivät auta. 2) niihin pohjimmaisiin ongelmiin ei saa apua ja vaikka on tunnettu ja tutkittu juttu, mitä köyhyys ihmisille ja lapsille teettää, sitä taloudellista apua ei saa mistään.
Haluaisin kysyä, että paljonko kohdan 1 pyörittäminen maksaa tälle yhteiskunnalle ja paljonko kohdan 2 pitkäaikaisvaikutukset (kohdassa 2 pyöriminen, huostaanotot, niiden pitkäaikaisseuraukset huostatuille lapsille ja vanhemmille, vanhempien sairaslomat, työttömyydet, työkyvyttömyydet, terapiat jne) maksavat.
Mitä ne pohjimmaiset ongelmat sitten on?
Jos nuo palvelut ovat turhia, miksipä ei perheet niitä pohjimmaisia ongelmiaan korjaisi jo lähtöjään ihan itse? Miksi aina varrotaan, että joku ulkopuolinen taho tulee ja hoitaa ongelmat kuntoon? Se on kestämätöntä yhteiskunnan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua suututtaa se, että lapsiperheille on teoriassa tarjolla monenlaista perhepalvelua ja perheneuvolaa ja perhemitävielävittupaskaa. Järjestelmässä pyörineenä voin kertoa, että 1) tämä perhepiiripyörii systeemi toimii sillä tavalla, että sitä oikeaa apua ei löydy mistään vaan jokainen työntekijä ohjaa vuorollaan sinne seuraavaan palveluun, että sieltä ne kuule auttaa. Eivät auta. 2) niihin pohjimmaisiin ongelmiin ei saa apua ja vaikka on tunnettu ja tutkittu juttu, mitä köyhyys ihmisille ja lapsille teettää, sitä taloudellista apua ei saa mistään.
Haluaisin kysyä, että paljonko kohdan 1 pyörittäminen maksaa tälle yhteiskunnalle ja paljonko kohdan 2 pitkäaikaisvaikutukset (kohdassa 2 pyöriminen, huostaanotot, niiden pitkäaikaisseuraukset huostatuille lapsille ja vanhemmille, vanhempien sairaslomat, työttömyydet, työkyvyttömyydet, terapiat jne) maksavat.
Mitä ne pohjimmaiset ongelmat sitten on?
Jos nuo palvelut ovat turhia, miksipä ei perheet niitä pohjimmaisia ongelmiaan korjaisi jo lähtöjään ihan itse? Miksi aina varrotaan, että joku ulkopuolinen taho tulee ja hoitaa ongelmat kuntoon? Se on kestämätöntä yhteiskunnan kannalta.
Niin. 70-luvulla sai mm kunnallisen kodinhoitajan, jos perheen äiti meni suonikohjuleikkaukseen.
Viikkokausiksi, täysiksi päiviksi, teiniperheeseen.
Ja meillä on jopa laki nykyäänkin. Sen mukaan lapsiperheille pitäisi tarjota tällaista palvelua. Ja siitä maksetaan veroja, jotta sellainen olisi.
Se hetkellinen pieni apu sillä hetkellä kun perhe on ahtaalla estää nuo myöhemmät kalliit toimenpiteet.
Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.