Lue keskustelun säännöt.
Aikuisia opettavat! Ärsyttävät aikuisopiskelijoiden tavat
Ope
05.09.2020 |
Kysely aikuisia opettaville: mitkä aikuisopiskelijan "tavat" ärsyttävät (ja miksi)?
Aloitan itse. Opiskelija on keikkatyönsä takia poissa opintojakson pakolliselta aloitustunnilta ja kyselee sitten jälkikäteen ohjeita lukuisilla epämääräisillä sähköposteilla eikä vaikuta tutustuneen kirjallisesti annettuihin ohjeisiin.
Olisi edes yrittänyt ottaa asioista selvää opettajalta kyselemättä, kun kerran itse päätti olla tulematta vartavasten järjestettyyn aloitustilaisuuteen.
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ohjeesi olivat epäselvät, ja pakkohan sitä on opintojen ohella tehdä töitä aikuisena.
En ole opettanut aikuisia, mutta yliopistolla tämän kommentin asenne tuli hyvin esiin vähän vanhempien opiskelijoiden käytöksessä. Mikään ei koskaan ollut heidän vastuullaan selvittää tai tehdä, vaan aina syy oli jossakussa muussa.
Kuten tämä, että ”ohjeet ovat epäselvät”. Onhan se toki mahdollista, mutta harvemmin totta. Ja usein näistä käy aika nopeasti selville, että onko niitä ohjeita vaivauduttu edes vilkaisemaan.
Ehkä valittaminen ohjeiden epäselvyydestä on vain nykyajan yleinen tauti. Itse opiskelijana muutama vuosi sitten ja nyt opettajana olen huomannut, että nykyopiskelijat ovat valtavan turvallisuushakuisia jopa kurssitöissä. Ohjeiden pitää olla millintarkat, mitä pitää tehdä ja miten, mikä on pituus ja paljonko pitää olla lähteitä jne. Mitään ei osata edes aloittaa ilman tositosi tarkkaa ohjeistusta. Itse haluaisin antaa vähän väljyyttä niin, että kukin saisi tehdä omannäköisiään töitä, mutta se ei käy, koska liian väljät ohjeet aiheuttavat nykyopiskelijassa valtavaa ahdistusta, joka purkautuu opettajan syyttämisenä.
Tuo on sikäli ikävä ilmiö, että työelämässä ei usein ole ketään ohjaajaa eikä aina ohjeitakaan, pitää vain tehdä jotain ja toivoa, että se kelpaa. En tiedä, miten tällaiset tarkkojen ohjeistusten opiskelijat ikinä pystyvät työelämässä mitään tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisia on todella paljon helpompi opettaa kuin lapsia. Lisäksi se on kiinnostavaa, sillä usein syntyy opetettavasta aiheesta keskustelua, joka voi edetä syvälliseksikin.
Omasta puolestani olen myös helpottunut siitä, ettei aikuisten kanssa tarvitse enää miettiä mitään kasvatuksellisia aspekteja.
Monet opiskelijat ovat nykyisin todella kovilla työn vuoksi, joten olen yrittänyt suhtautua ymmärtävästi toiveisiin saada olla pois luennoilta ja saada matskua erikseen, tenttejä siirrettyä yms.
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nuori opiskelija, jatkanut siitä taas parin vuoden päästä ja jatkanut sitten vielä edelleen. Eli olen ollut sekä nuori yo-opiskelija että "aikuisopiskelija" En koe, että olisin opiskelijana tai ihmisenä radikaalisti muuttunut noiden vuosien välissä. Opiskelutapani eivät ole muuttuneet.
Minusta keskustelu, jossa opiskelijoita laajasti stereotypisoidaan ja yleistetään negatiivisellä sävyllä iän perusteella, on todella surullinen. Tätä voidaan pitää jopa tiettyä väestönosaa syrjivänä keskusteluna ja kiihottamisena sitä vastaan. Pätevien opettajien tehtävä ei myöskään ole ruotia opiskelijoidensa henkilökohtaisia luonteenpiirteitä ja sitä, mikä kenessäkin ärsyttää. Opettajan tehtävä on opettaa, täysin riippumatta oppijan iästä, uskonnosta, ihonväristä, sukupuolesta ja muista piirteistä.
Tämä.
Kaikista rytmistä löytyy ärsyttäviä piirteitä. Ammattimaisuuden sitä, että työntää ne syrjään j atekee hommat.
Jos kovasti ottaa pataan, olisiko työhönohjaus oikea paikka, eikä tämä palsta? Nykyään on niin paljon ikävää leimaamista, että jo siihen sortuu opettajat, ollaan lapsen kengissä.
Tuo mitä sanot ammattimaisuudesta on ihan totta. Vaan kyllä se vaan on ihan hirmuisen raskasta päivästä toiseen törmätä samoihin ärsytyksenaiheisiin ja kuitenkin olla kuin olisi paras päivä ikinä. Omiin periaatteisiini opettaja kuuluu juurikin se, että kaikki saavat tasapuolisen kohtelun. Ja siksi kai se ärsyttääkin, kun joku yrittää omiin valintoihinsa (esim. keikkatyön vastaanottaminen) vedoten saada erityiskohtelua (ohjaus sähköpostitse).
Minulle on loppuviimein ihan sama, että onko ne opiskelijat paikalla vai ei niillä opintojaksojen aloitustunneilla, mutta jos valitsee poissaolon, niin silloin ei ole oikeutettu erityiskohteluun ohjauksen suhteen, vaan saa sen saman kuin paikalla olleetkin.
Ap
Ymmärrän, että ärsyttää! Tietysti tuollainen ärsyttää! Tilanne ei kuitenkaan ratkea siitä voivottelemalla tai odottamalla, että kukaan ei koskaan enää sinulta pyydä erityiskohtelua tai eri vapauksia. Opiskelijat- niin nuoret, kuin vanhat- tulee varmasti aina kysymään onko mahdollista toimia näin tai näin. Siis osa, ei kaikki.
Sinä olet ryhmän opettaja, päättäjä, ja päätät mikä on sopivaa ja sallittua ja teet sen heti kurssin alussa selväksi. Ei sinun tarvitse suostua, vaan voit kertoa faktat millä kurssista pääsee läpi ja millä ei. Ei sinun tarvitse joustaa, ellet halua.
Nyt kuulosta siltä, että olet suostunut ja kuunnellut liikaa, ja turhauma purkautuu näin.
Kyse rajan vedosta, vedä rajat- ja pysy niissä. Kohta myös opiskelijat huomaavat, että ne säännöt ja rajat pitävät, eivät jousta, eikä kursseista pääse läpi, jos ei toimi tietyllä tavalla. Lakkaavat kyselemässä erivapauksia, kun se ei auta. Kunnes tulee seuraava ryhmä, jolle teet pelin taas selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Adhd kirjoitti:
Adhd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua mä en päässyt ekaan tilaisuuteen ja kyselen aina opettajalta kaikkea sähköposteissa 🙈😅😅
Mutta ajattelen, että se on opettajan tehtävä. Ja olen ihminen joka tarvitsee myös erityisohjausta koska mulla on adhd. Joten siinäpähän vastailee sitten, minkä minä sille voin etten tajua ?
Ja vaikka olisin infossa, kysyisin silti koska , no, ne asiat menisi vaan ohi..
Joten armoa!! ❤️
Tämä onkin uusi ilmiö, n. 20+ -vuotiaat diagnooseilla ratsastavat. Anteeksi vaan. Eivät tule infoon yms, eivätkä ilmoita asiasta, eivätkä kerro syytä (tai syy on "olin kipee" kun ilmiselvästi oikea syy on "ei huvittanut"). Sitten keskeyttävät ja kyselevät koko ajan, eivät edes viitsi yrittää kuunnella, koska heille on päähän taottu pienestä pitäen että sulla on toi ADHD, joten et voi osata tätä ja tuota. Eivät kyllä muuten eroa porukasta niin mitenkään, mutta pakko saada olla spesiaali. Ja opettajien pitää juuri heitä neuvoa koko ajan, koska "se on sun duuni ja mä en voi itselleni mitään, koska diagnoosi". Siellä luokassa voi olla aika monta muutakin joilla on ADHD tai vielä vakavampi ongelma, mutta he eivät tunne tarvetta siitä huutaa jatkuvasti ja häiritä tuntia.
T. Aikuisopiskelija on-off vuodesta 2001
Huhhuh, no nyt kyllä tuli todella vihamielistä ja stereotyyppistä näkemystä adhdstä, joka on neurologinen ongelma. Että mitäpäs jos ihan ensin googlaisit ja tutustuisit siihen, mitä se tarkoittaa !
Ja mä olen 36-vuotias kaksi maisterintutkintoa omaava ihminen enkä mikään 20+ sinun vihamielisten patoutumien muodostama stereotypia.
Että terve!
Ja se opettaja - on se aikuis tai ei-aikuisopettaja, joka ei ymmärrä neurologisia erityispiirteitä ja ota niitä huomioon ja erilaisia tapoja oppia ja opiskella, on vaan huono opettaja. Valitettavasti nykyaikana neurologiset erityispiirteet tulee ottaa huomioon ja tiesitkös että ne oikeuttaa myös erityiseen tukeen, apuvälineisiin ja järjestelyihin paitsi opiskeluissa myös työpaikoilla? Se on sitä nykyaikaa.
Jos sinä olet aikuisopiskellut vuodesta 2001 ja on edelleen kesken- otan osaa, ehkä sullakin on adhd. Senkö vuoksi olet noin vihamielinen 🤯🤣🤔
Ja luuletko että se adhd ihmisen elämä jotenkin helpottuu kun asiasta ei kerro opettajalle ?! Tai kanssaopiskelijoille? Ei todellakaan. En ymmärrä miten fiksuna itseäsi pidät mutta kovin fiksu et voi olla jos kannatat syrjiviä rakenteita joissa ei ole tilaa tai mahdollisuuksia neurologisesti poikkeavilla yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Jos se sinua ärsyttää niin antaa ärsyttää, mutta tutustuppa ensin koko aiheeseen minkälaisia neurologiset poikkeavuudet ovat ja miten ne vaikuttaa ihmisen jokapäiväiseen elämään ja oppimiskykyyn yms, ja tule sitten ulisemaan.
Ei muuta kun peace and love sulle ja toivottavasti löydät voimavaroja oppia suvaitsemaan erilaisuutta!
... jatkan vielä tässä ragessani:
Tiesitkö että adhd ihminen ei oikeasti välttämättä KUULE tai MUISTA mitä tunnilla sanottiin, ihan minuutti sitten ? Tai vaikka vastaa, tajuamatta mitä itse puhui ja unohtaa sen?
Tiedätkö mistä tämä johtuu? Se johtuu aivorakenteesta. Kyllä, aivoista. Että otti se adhd-ihmisen jatkuva kysely sua päähän miten paljon tahansa niin voi voi ja tikulla silmään. Kun sen ihmisen täytyy kysyä, jotta se pysyy samalla viivalla muiden kanssa. Ja jos se sua nii kovasti häiritsee ja sinun on siihen vaikea sopeutua, suosittelen neurologia testejä sinullekin mikä on sinun oman joustamattomuuden taustasyy tässä asiassa.
Et sä varmaan huonokuuloisellekaan sano, että voitko nyt vaa lopettaa ja kuulla vähän paremmin .
Mä kyllä oon aina ihmetellyt, miksi ahdh add yms oppimisvaikeuksien vuoksi pitäisi vielä yliopistossa saada erivapauksia. Jos ei pysy samalla viivalla muiden kanssa ilman jatkuvaa erityiskohtelua, miksi pitää tunkea juuri akateemisiin opintoihin? Ja miten se elämä muka töissä valmistuttua sujuu sen paremmin, pitääkö sielläkin työkaverien ja esimiehen aina erikseen pitää kädestä? Peruskoulu on kaikkien oikeus ja sen ymmärrän, mutta jotain vastuuta pitäisi ottaa siitä, että tekee omien valmiuksiensa mukaiset jatkokoulutusvalinnat.
Ite oon lyhyt ja huononäköinen, eli musta ei olisi voinut tulla vaikkapa lentäjää. En oo ikinä ajatellut että tähän voisi vaatia erivapauksia, vaikka nämäkin ovat synnynnäisiä tahdostani riippumattomia ominaisuuksia.
Kyse ei varmaankaan ole mistään "eri vapauksista", tai tarpeesta saada kompensaatiota joka vaiheessa. Tietyt asiat, kuten asioiden pilkkominen tai organisointi ovat vain vaikeampia. Tämä näkyy yliopisto-opiskelussa mm. lopputyön tai laajojen kokonaisuuksien suorittamisen vaikeutuna, tai vaikeutena organisoida aikatauluja tai opintoja.
Itse kaikki koulut kivisesti käyneenä, silti eteenpäin yrittäneenä oli sillä vaikutus itsetuntoon. Suoritin kyllä, mutta hitaasti ja alisuoriuduin systemaattisesti. Olikin totaalinen yllätys, että sitten työelämässä, itsenäisessä asiantuntija työssä pärjään erittäin hyvin. Kestän stressiä paremmin kuin moni, omaan hyvät ongelmanratkaisutaidot. Struktuuri auttaa, mutta pystyn suhtautumaan joustavasti muuttuviin tilanteisiin. Kun asia kiinnostaa ja työtehtävät ovat haastavia, en säästele voimiani. Työn vaihtelevuus sopii minulle.
Alallani olen nähnyt, että osa kokee työelämän opintoja haastavammaksi. Tähän on mahdollista saada tukea, sairauslomaa, työtehtävien uudelleen järjestelyä, apuvälineitä ym. Kukaan ei ole täydellinen, mutta joustamattomuus ja ymmärtämättömyys ei ole kenenkään etu, sillä on jopa kansantaloudellisia vaikutuksia syrjäytymisen kautta. Kukaan ei voi sanoa, mihin kukin pystyy, jos saa hieman apua silloin kuin sitä tarvitsee. Voisi jopa ajatella, mikä rakenteissa on vikana, jos ne ovat niin tasapäistäviä, että mahdollisesti pieni kompastuskivi estää täysin työkykyisten, jopa lahjakkaiden ihmisten pääsemisen eteenpäin. Se olisi sama, kun pyörätuolia käyttävä ei edes pääsisi sisään yliopistoon, koska rampit puuttuvat ja sanottaisiin, "kyllä minä vaan pystyn sisään kävelemään, ehkä sinun pitäisi pyörinesi pysyä kotona" (näihinkin on kiinnitetty huomiota yhä enemmän). Kuin oppiminen ei olisi kaikille. Ovatko opettajat töissä kaikkia, erilaisiakin, opiskelijoita vai itseään varten? Mitkä ovat minun valmiuteni kokonaisuudessaan? Voivatko ne olla osaltaan huonommat, mutta osaltaan paremmat?
P.s. Adhd ei ole oppimisvaikeus per se, mutta siitä voi tulla sellainen jos esimerkiksi asian oppimista ei mitata vaan vaikkapa kykyä kierrellä itse asian ympärillä ja kykyä sietää sitä turhautumatta. Työelämässä saa jo tiivistää ja tehdä oikeasti tehokkaasti. Sopii toisille, toiset stressaantuu sitten kiireestä.
Yliopistolla olen huomannut, että monet vanhimmat opiskelijat pitävät pitkiä monologeja kesken luennon ja heillä on koko ajan jotain kommentoitavaa... Ohjeitakaan esimerkiksi siitä, millainen esitelmän pitää olla, ei oteta kuuleviin korviinsa vaan sovelletaan jotain omaa... eikä nyt ihan jokainen tietenkään toimi näin, mutta usein ne vanhimmat opiskelijat juuri luulevat olevansa jotain Euroopan omistajia eivätkä kuuntele ohjeita tai ole hiljaa luennoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpas täällä paljon huonoja kokemuksia.
Itselläni on ihan hyvät kokrmukset. Ovat vastuuntuntoisia, haluavat suorittaa opinmot mahdollisimman nopeasti, pyytävät korvaavat tehtävät jos joutuvat olemaan pois ja ovat oma-aloitteisia esim. harjoittelupaikkojen suhteen. Myös se on ollut mukavaa nähdä, että nuoret opiskelijat tulevat hyvin toimeen aikuisempien kanssa ja molemmat saavat oppia toisiltaan. Mutta ehkä näissä on kovasti alakohtaisia eroja ja toisilla aloilla esim.sujuva kommunikointi ja yhteistyö toisten kanssa on tärkeämpää kuin toisilla.
Totta tämäkin! Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä keskustelu avattiin ärsyttäviin tapoihin liittyvänä. Niille positiivisille asioille voisi avata erillisen keskustelun:)
Ap
Jännä ettei kiinnosta jonkun 15v uran tieto, mutta sitte itte kuitenkin jaat omia kokemuksiasi ja haluat tehdä yleistyksiä aikuisopiskelijoista?
Eiköhän nekin oo kaikki yksilöitä... meilläkin aikuisopiskelijoista 10v ikäero keskenään..
Meidän insinööriryhmässä muutama vuosi sitten nuorin oli 27, vanhin 57. Ryhmän priimukset olivat 35-40-vuotiaita, heikoimpia nämä vanhimmat ja nuorimmat.
Vierailija kirjoitti:
apua mä en päässyt ekaan tilaisuuteen ja kyselen aina opettajalta kaikkea sähköposteissa 🙈😅😅
Mutta ajattelen, että se on opettajan tehtävä. Ja olen ihminen joka tarvitsee myös erityisohjausta koska mulla on adhd. Joten siinäpähän vastailee sitten, minkä minä sille voin etten tajua ?
Ja vaikka olisin infossa, kysyisin silti koska , no, ne asiat menisi vaan ohi..
Joten armoa!! ❤️
Tämä, kysy luokkakaverilta, älä opettajalta. Jokaisella opiskelijalla on vastuu ja velvollisuus ottaa asioista selvää, olla itseohjautuva ja pysyä perillä asioista. Jos et ole paikalla niin silloin selvität asiat luokkakaverilta. Opettaja ei voi 30:lle opiskelijalle laittaa erikseen ohjeita millään sähköpostilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tästä ketjusta, joka vahvistaa epäilyni, ettei aikuisopiskelusta tulisi mitään kuitenkaan. Aikuinen joutuu käymään töissä opiskelun ohessa koska vuokrat, jne. elinkustannukset juoksee täysimääräisenä vaikka tulot tippuvatkin naurettavan pienen opintotuen vuoksi, joka on pakottava syy olla joskus poissa opiskelusta.
Jos opettajatkaan eivät hoida hommiaan poissaolijalle, vaan sysäävät poissaolijan opetusvastuun toiselle opiskelijalle, ei siitä tule mitään.
Ihan haistapaskahommaa...
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua mä en päässyt ekaan tilaisuuteen ja kyselen aina opettajalta kaikkea sähköposteissa 🙈😅😅
Mutta ajattelen, että se on opettajan tehtävä. Ja olen ihminen joka tarvitsee myös erityisohjausta koska mulla on adhd. Joten siinäpähän vastailee sitten, minkä minä sille voin etten tajua ?
Ja vaikka olisin infossa, kysyisin silti koska , no, ne asiat menisi vaan ohi..
Joten armoa!! ❤️
Juu, ohjaaminen on opettajan työtä, mutta jos on vaikka se 100 opiskelijaa ryhmässä, niin siihen mahtuu jo tusina näitä yksilöllistä ohjausta tarvitsevaa. Vähin mitä erityistä tule tarvitseva voi tehdä, on tulla sinne opintojakson aloitukseen, missä ohjeet annetaan.
Ja jos kysyt asioita sähköpostilla, niin laita ne saman aiheen kysymykset edes samaan postiketjuun. Eli älä lähetä jokaista kysymystä varten täysin uutta viestiä. Ja laita viestin aiheeksi se, mitä asiasi koskee.
Laita sähöpostiisi, Wilma- tai WhatApp-viestiisi myös oma etu- ja sukunimesi ja ryhmätunnuksesi. Kirjoita viestisi niin, että se on helppo lukea ja ymmärtää. Käytä kappalejakoa ja ryhmittele samaa asiaa koskevat asiat yhteen kappaleeseen. Käytä välimerkkejä, kuten pilkkuja mahdollisimman oikein ja pisteitä virkkeen lopussa. Aloita uusi virke isolla kirjaimella virkkeen alussa. Odota vastausta maltillisesti. Opettajallakin on oma elämä, eikä hän pysty vastaamaan viesteihin 24/7-periaatteella. Tärkein vinkki: Lähetä viestisi oikealle henkilölle eli sille, jonka kuuluu asiasi hoitaa. Tätä varten tutustu opiskelijan oppaaseen tms. Kiitos! T. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haistakaa sitten paska kirjoitti:
Kiitos tästä ketjusta, joka vahvistaa epäilyni, ettei aikuisopiskelusta tulisi mitään kuitenkaan. Aikuinen joutuu käymään töissä opiskelun ohessa koska vuokrat, jne. elinkustannukset juoksee täysimääräisenä vaikka tulot tippuvatkin naurettavan pienen opintotuen vuoksi, joka on pakottava syy olla joskus poissa opiskelusta.
Jos opettajatkaan eivät hoida hommiaan poissaolijalle, vaan sysäävät poissaolijan opetusvastuun toiselle opiskelijalle, ei siitä tule mitään.
Ihan haistapaskahommaa...
Poikani on päätoiminen opiskelija, mutta hän silti tekee lähes täyttä työpäivää, eikä hae mitään tukia enää, koska pärjää palkallaan. Ei hänen tilanteensa ainutlaatuinen ole.
Itse opiskelin toissa vuonna 50 op avoimissa yliopistoissa - kaikki verkossa omaan tahtiin. Tänä vuonna jatkan ja aion hakea tutkinto-opiskelijaksi, kun olen saanut 150 op täyteen. Nykyään on todella paljon itsenäistä työtä ja lähiopetusta vähennetty. Tämän ketjun kirjoittajista selvästi monen kokemus on aika monen vuoden takaa.
Mulla on päällisin puolin vaan hyviä kokemuksia ns. aikuisporukan kanssa opiskelusta AMK:ssa.
1. Opiskelijat ovat motivoituneita. (Siinä missä nuorisopuolella aika iso siivu opiskelee vain koska "vanhemmat pakottaa" tai "pääsen muuttamaan pois kotoa". Aikuispuolella monet ovat huomanneet miten oman työllistymisen eteen tarvitsee tehdä oikeasti töitä.)
2. Kanssaopiskelijat ovat kypsiä (En tiedä olisinko jaksanut opiskella nuorisopuolen parikymppisten kanssa. Plus monella aikuisopiskelijalla on jo valmiiksi jonkinlaisia verkostoja, joten verkostoituminen on helpompaa ja esimerkiksi projekteihin saa helpommin "oikeita asiakkaita".)
3. Opetus tuntuu olevan aikuispuolella suoraviivaisempaa. (Meillä niputettiin useampi opintojakso yhteen ja tehtiin enemmän projektiluontoisesti.)
Jos jotain huonoa pitää kaivaa, niin kyllä jokaiseen porukkaan mahtuu se yksi reppana, joka ei saa töitä sosiaalisten taitojen puutteen vuoksi tai muusta henkilökemiaan liittyvästä syystä. Meillä on esimerkiksi yksi opiskelija, joka käy joko kolmatta tai neljättä korkeakoulututkintoa, kun ei aiemmilla tutkinnoilla ole saanut töitä. Harmillisesti tämä opiskelija ei tajua sitä, että syy hänen huonoon työllistymiseen ei ole koulututuksen puutteet, vaan sosiaaliset taidot.
Tämä sama kaveri ei kykene minkäänlaiseen ryhmätyöskentelyyn. Hän haluaa tehdä aina kaikki työt yksin, vaikka ohjeistus olisi tehdä ryhmässä. Kun hänet pakotetaan ryhmään, hän ei osaa jakaa töitä ryhmälle, vaan puurtaa itse kaikkea puuttuen muiden ryhmän jäsenten töihin. Ja jos tämä henkilö saa jonkinlaista palautetta omasta työstään, hän lähtee ovet paukkuen itkien ulos luokasta, jonka jälkeen tämä tekee ryhmätyöt yksin loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pystytkö itse hyväksymään sen että joskus opiskelija tietää aiheesta enemmän kuin opettaja? Jotkut opettajat kokevat sen nöyryyttävänä ja ryhtyvät turhaan puolustuskannalle.
Tuo on ikuinen ongelma aikuiskoulutuksessa. Opiskelija voi olla tietyn alan asiantuntija, opettaja taas ei. Esim. aineenopettajien pätevöitymiskoulutuksessa se opiskelija saattaa olla vaikka väitellyt tietyltä alalta, kun opettajalla on vain kevyt teoriaosaaminen.
Mitä tarkoitat aineenopettajan pätevöitymiskoulutuksella? Aineenopettajan pedagogisia opintoja? Nämä ovat yliopisto-opintoja, joita vetävät yliopiston lehtorit ovat kyllä yleensä tohtoreita.
Joo, mutta väikkärit on heillä usein didaktiikkaan liittyviä tai joka tapauksessa yhdeltä kapealta alalta. Oppitunneilla käsitellään myös ainesisältöjä, joissa opiskelijoilla voikin olla ko. opettajaa paljon laajempi tietämys. Etenkin luonnontieteissä tavallista että pedagogisissa opinnoissa on opiskelemassa useampikin tohtori.
Objektiivisen tiedon jakamisessa ei olekaan mitään pahaa, se on jopa suotavaa. Jatkuva omista subjektiivisista kokemuksista ja näkemyksistä avautuminen ja minäkeskeisyys taas ei kuulu luennoille.
Tämä on juurikin todella ärsyttävää, jos aletaan selittää siskon kummin kaiman tekemisiä luennolla ja viedään aikaa itse luennon aiheelta. Omilla kursseilla on näkynyt tällaisia keski-ikäisiä henkilöitä, jotka aloittavat paasauksen joka ikisellä luennolla. Siinä ei ole minusta mitään pahaa, että kommentoi jotain, mutta jos ne kommentit ovat aina jotain tarinoita itsestä tai omista sukulaisista, niin ei sitä jaksa kuunnella eikä se hyödytä mitään.
Onko tämä nyt joku opettajien joukkohyökkäys sitä vastaan, kun heidän ammattitaitoaan on arvosteltu paljon, ja varsinkin sitä, että nykyään opiskelijat saavat etsiä koulussa itse kaiken tiedon tai työelämän katsotaan heitä opettavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista ärsyttävimpiä ovat ihan ikäluokkaan katsomatta ne, jotka eivät lue annettuja ohjeita ja sitten ahdistelevat muita opiskelijoita kyselemällä jatkuvasti mitä pitää tehdä, kun he eivät nyt yhtään ymmärrä. Välillä on toki tilanteita, että opettajan ohjeet ovat todella onnettomat, mutta usein näitä kyselijöitå riittää vaikka opettajan ohjeet olisivat täysin selvät. T. Opiskelija jota ärsyttää sellaisten kysymykset, jotka eivät itse viitsi ottaa asioista selvää
Tämä meni nyt hiukan ohi aiheen, pahoittelut siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ohjeesi olivat epäselvät, ja pakkohan sitä on opintojen ohella tehdä töitä aikuisena.
Tai sitten ne opiskelijat ovat lukutaidottomia...
Työkeikkoja ei käsittääkseni ole mikään pakko ottaa aikuisopiskelijankaan, ainakaan pakollisten opintojen päälle/ajankohtiin.
Ei niin, jos on sattunut syntymään kultalusikka suussa ja vanhemmat rahoittavat aikuisia lapsiaan, kunnes perintö kilahtaa.
Itse menin töihin, kun aloitin lukion ja jatkoin opiskelun ohella työntekoa, kunnes valmistuin. Kun vuokra, ruoka ja muut oli maksettavana, eikä isäpappalla ollut rahaa.
Yhtähyvin voidaan kysyä, mikä opettajien asenteissa ärsyttää. Juu, minua ärsyttää, kuinka niin moni opettaja on täysin vieraantunut arjesta ja todellisesta elämästä, vaan kuvittelevat elävänsä tynnyrissä ja pumpulissa ja ummistetaan silmät jopa tv-uutisille.
Ymmärrän työssäkäynnin ja sen tarpeen, mutta keikkaa ei ole varmaankaan ihan pakko ottaa sen ainoan pakolliseksi merkityn tunnin päälle.
Ap
Keikka otetaan silloin kun keikkaa tulee. Oletko ollut keikkaopettajana?
Keikka otetaan silloin kun se itselle sopii. Jos ottaa keikan päällekkäin pakollisen läsnäoloa vaativan luennon tms kanssa, niin valinta on tehty. Silloin ei opiskella vaan tehdään keikkaa.
Minä en hyväksy muita poissaoloja pakollisista tunneista kuin lääkärintodistuksella, ja nekin kerrat on korvattava jollain hyväksymälläni tavalla.
Sepä onkin sitten kiva, kun opiskelijamammat raahaa nuhaisia lapsukaisiaan terveyskeskukseen saadakseen todistuksen jotain amisopettajaa varten.
Kyllä aikuisopiskelijoiden (tai korkeakouluopinnoissa nuortenkin) pitää pystyä huolehtimaan opinnoistaan itse, ilman että ope tarkastaa ja juoksee perässä. Meillä ei poissaolon syytä edes saa kysyä, ja läsnäolopakko saa olla maksimissaan 75%. Silloinkin sen poissaolonsa saa käyttää ihan miten huvittaa, käydä vaikka verotoimistossa tai kampaajalla, tai lusmuta kotona.
Toisekseen, ketään ei kiinnosta. Jos opiskelija ei itse huolehdi opinnoistaan niin olkoon huolehtimatta, vapaaehtoistahan se on. Meillä ei noin yleensäkään ole läsnäolopakkoa missään ellei sitten ole kyse jostain sellaisesta, että työskentely kasvokkain on tärkeää, esim. kieliopinnot tai ryhmätyöt. Luennolle saa tulla tai olla tulematta, omalla vastuulla. Open juokseminen oppilaiden perässä on naurettavaa.
Olen 2000-luvulla syntynyt ja opiskelen yliopistossa. Ryhmätöissä alanvaihtajat ei meinaa pysyä aiheessa. Minua ei kiinnosta pätkääkään minkälainen tulostin jossain Toijalan ala-koulussa on, kun tehtävänantona on pitää esitelmä suomen sukulaiskielistä. Lisäksi "lapsella oli hammaslääkäri" taitaa olla aikuisversio "koira söi läksyt"-tekosyystä, kuinka moni lapsi käy oikeasti hammaslääkärissä jatkuvasti tiistaisin ja keskiviikkoisin kello kahdeksasta kymmeneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ohjeesi olivat epäselvät, ja pakkohan sitä on opintojen ohella tehdä töitä aikuisena.
En ole opettanut aikuisia, mutta yliopistolla tämän kommentin asenne tuli hyvin esiin vähän vanhempien opiskelijoiden käytöksessä. Mikään ei koskaan ollut heidän vastuullaan selvittää tai tehdä, vaan aina syy oli jossakussa muussa.
Kuten tämä, että ”ohjeet ovat epäselvät”. Onhan se toki mahdollista, mutta harvemmin totta. Ja usein näistä käy aika nopeasti selville, että onko niitä ohjeita vaivauduttu edes vilkaisemaan.
Ehkä valittaminen ohjeiden epäselvyydestä on vain nykyajan yleinen tauti. Itse opiskelijana muutama vuosi sitten ja nyt opettajana olen huomannut, että nykyopiskelijat ovat valtavan turvallisuushakuisia jopa kurssitöissä. Ohjeiden pitää olla millintarkat, mitä pitää tehdä ja miten, mikä on pituus ja paljonko pitää olla lähteitä jne. Mitään ei osata edes aloittaa ilman tositosi tarkkaa ohjeistusta. Itse haluaisin antaa vähän väljyyttä niin, että kukin saisi tehdä omannäköisiään töitä, mutta se ei käy, koska liian väljät ohjeet aiheuttavat nykyopiskelijassa valtavaa ahdistusta, joka purkautuu opettajan syyttämisenä.
Tuo on sikäli ikävä ilmiö, että työelämässä ei usein ole ketään ohjaajaa eikä aina ohjeitakaan, pitää vain tehdä jotain ja toivoa, että se kelpaa. En tiedä, miten tällaiset tarkkojen ohjeistusten opiskelijat ikinä pystyvät työelämässä mitään tekemään.
Itse oon sellainen joka tykkää tarkoista ohjeista, ja siihen on syynsä. Nimittäin tosi usein ne väljemmät ohjeet on vain huonosti kirjoitettuja, ja kun seuraa niitä ja päättää itse asiat joita ei mainita, niin väärin menee. Eli oikeasti ajetaan takaa millintarkasti tietynlaista lopputulosta, mutta sitä ei jostain syystä kerrota. Jos riittävän monesti elämässään on liemessä sen takia että on omasta mielestään noudattanut ohjeita mutta se ei kelpaakaan, niin alkaa kaivata niitä millintarkkoja ohjeistuksia!
Vierailija kirjoitti:
Adhd kirjoitti:
Adhd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua mä en päässyt ekaan tilaisuuteen ja kyselen aina opettajalta kaikkea sähköposteissa 🙈😅😅
Mutta ajattelen, että se on opettajan tehtävä. Ja olen ihminen joka tarvitsee myös erityisohjausta koska mulla on adhd. Joten siinäpähän vastailee sitten, minkä minä sille voin etten tajua ?
Ja vaikka olisin infossa, kysyisin silti koska , no, ne asiat menisi vaan ohi..
Joten armoa!! ❤️
Tämä onkin uusi ilmiö, n. 20+ -vuotiaat diagnooseilla ratsastavat. Anteeksi vaan. Eivät tule infoon yms, eivätkä ilmoita asiasta, eivätkä kerro syytä (tai syy on "olin kipee" kun ilmiselvästi oikea syy on "ei huvittanut"). Sitten keskeyttävät ja kyselevät koko ajan, eivät edes viitsi yrittää kuunnella, koska heille on päähän taottu pienestä pitäen että sulla on toi ADHD, joten et voi osata tätä ja tuota. Eivät kyllä muuten eroa porukasta niin mitenkään, mutta pakko saada olla spesiaali. Ja opettajien pitää juuri heitä neuvoa koko ajan, koska "se on sun duuni ja mä en voi itselleni mitään, koska diagnoosi". Siellä luokassa voi olla aika monta muutakin joilla on ADHD tai vielä vakavampi ongelma, mutta he eivät tunne tarvetta siitä huutaa jatkuvasti ja häiritä tuntia.
T. Aikuisopiskelija on-off vuodesta 2001
Huhhuh, no nyt kyllä tuli todella vihamielistä ja stereotyyppistä näkemystä adhdstä, joka on neurologinen ongelma. Että mitäpäs jos ihan ensin googlaisit ja tutustuisit siihen, mitä se tarkoittaa !
Ja mä olen 36-vuotias kaksi maisterintutkintoa omaava ihminen enkä mikään 20+ sinun vihamielisten patoutumien muodostama stereotypia.
Että terve!
Ja se opettaja - on se aikuis tai ei-aikuisopettaja, joka ei ymmärrä neurologisia erityispiirteitä ja ota niitä huomioon ja erilaisia tapoja oppia ja opiskella, on vaan huono opettaja. Valitettavasti nykyaikana neurologiset erityispiirteet tulee ottaa huomioon ja tiesitkös että ne oikeuttaa myös erityiseen tukeen, apuvälineisiin ja järjestelyihin paitsi opiskeluissa myös työpaikoilla? Se on sitä nykyaikaa.
Jos sinä olet aikuisopiskellut vuodesta 2001 ja on edelleen kesken- otan osaa, ehkä sullakin on adhd. Senkö vuoksi olet noin vihamielinen 🤯🤣🤔
Ja luuletko että se adhd ihmisen elämä jotenkin helpottuu kun asiasta ei kerro opettajalle ?! Tai kanssaopiskelijoille? Ei todellakaan. En ymmärrä miten fiksuna itseäsi pidät mutta kovin fiksu et voi olla jos kannatat syrjiviä rakenteita joissa ei ole tilaa tai mahdollisuuksia neurologisesti poikkeavilla yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Jos se sinua ärsyttää niin antaa ärsyttää, mutta tutustuppa ensin koko aiheeseen minkälaisia neurologiset poikkeavuudet ovat ja miten ne vaikuttaa ihmisen jokapäiväiseen elämään ja oppimiskykyyn yms, ja tule sitten ulisemaan.
Ei muuta kun peace and love sulle ja toivottavasti löydät voimavaroja oppia suvaitsemaan erilaisuutta!
... jatkan vielä tässä ragessani:
Tiesitkö että adhd ihminen ei oikeasti välttämättä KUULE tai MUISTA mitä tunnilla sanottiin, ihan minuutti sitten ? Tai vaikka vastaa, tajuamatta mitä itse puhui ja unohtaa sen?
Tiedätkö mistä tämä johtuu? Se johtuu aivorakenteesta. Kyllä, aivoista. Että otti se adhd-ihmisen jatkuva kysely sua päähän miten paljon tahansa niin voi voi ja tikulla silmään. Kun sen ihmisen täytyy kysyä, jotta se pysyy samalla viivalla muiden kanssa. Ja jos se sua nii kovasti häiritsee ja sinun on siihen vaikea sopeutua, suosittelen neurologia testejä sinullekin mikä on sinun oman joustamattomuuden taustasyy tässä asiassa.
Et sä varmaan huonokuuloisellekaan sano, että voitko nyt vaa lopettaa ja kuulla vähän paremmin .
Mä kyllä oon aina ihmetellyt, miksi ahdh add yms oppimisvaikeuksien vuoksi pitäisi vielä yliopistossa saada erivapauksia. Jos ei pysy samalla viivalla muiden kanssa ilman jatkuvaa erityiskohtelua, miksi pitää tunkea juuri akateemisiin opintoihin? Ja miten se elämä muka töissä valmistuttua sujuu sen paremmin, pitääkö sielläkin työkaverien ja esimiehen aina erikseen pitää kädestä? Peruskoulu on kaikkien oikeus ja sen ymmärrän, mutta jotain vastuuta pitäisi ottaa siitä, että tekee omien valmiuksiensa mukaiset jatkokoulutusvalinnat.
Ite oon lyhyt ja huononäköinen, eli musta ei olisi voinut tulla vaikkapa lentäjää. En oo ikinä ajatellut että tähän voisi vaatia erivapauksia, vaikka nämäkin ovat synnynnäisiä tahdostani riippumattomia ominaisuuksia.
Niin, huono näkö luonnollisesti estää lentäjän hommat. Adhd ei välttämättä estä montaakaan ammattia. Opinnoissa voi tarvita erityisjärjestelyjä, ihan kuten vaikka pyörätuolilla liikkuvakin. Vai mihin hommiin liikuntavammaisten tulisi mielestäsi tyytyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ohjeesi olivat epäselvät, ja pakkohan sitä on opintojen ohella tehdä töitä aikuisena.
En ole opettanut aikuisia, mutta yliopistolla tämän kommentin asenne tuli hyvin esiin vähän vanhempien opiskelijoiden käytöksessä. Mikään ei koskaan ollut heidän vastuullaan selvittää tai tehdä, vaan aina syy oli jossakussa muussa.
Kuten tämä, että ”ohjeet ovat epäselvät”. Onhan se toki mahdollista, mutta harvemmin totta. Ja usein näistä käy aika nopeasti selville, että onko niitä ohjeita vaivauduttu edes vilkaisemaan.
Ehkä valittaminen ohjeiden epäselvyydestä on vain nykyajan yleinen tauti. Itse opiskelijana muutama vuosi sitten ja nyt opettajana olen huomannut, että nykyopiskelijat ovat valtavan turvallisuushakuisia jopa kurssitöissä. Ohjeiden pitää olla millintarkat, mitä pitää tehdä ja miten, mikä on pituus ja paljonko pitää olla lähteitä jne. Mitään ei osata edes aloittaa ilman tositosi tarkkaa ohjeistusta. Itse haluaisin antaa vähän väljyyttä niin, että kukin saisi tehdä omannäköisiään töitä, mutta se ei käy, koska liian väljät ohjeet aiheuttavat nykyopiskelijassa valtavaa ahdistusta, joka purkautuu opettajan syyttämisenä.
Tuo on sikäli ikävä ilmiö, että työelämässä ei usein ole ketään ohjaajaa eikä aina ohjeitakaan, pitää vain tehdä jotain ja toivoa, että se kelpaa. En tiedä, miten tällaiset tarkkojen ohjeistusten opiskelijat ikinä pystyvät työelämässä mitään tekemään.
Itse oon sellainen joka tykkää tarkoista ohjeista, ja siihen on syynsä. Nimittäin tosi usein ne väljemmät ohjeet on vain huonosti kirjoitettuja, ja kun seuraa niitä ja päättää itse asiat joita ei mainita, niin väärin menee. Eli oikeasti ajetaan takaa millintarkasti tietynlaista lopputulosta, mutta sitä ei jostain syystä kerrota. Jos riittävän monesti elämässään on liemessä sen takia että on omasta mielestään noudattanut ohjeita mutta se ei kelpaakaan, niin alkaa kaivata niitä millintarkkoja ohjeistuksia!
Luuletko töissäkin saavasi millintarkat ohjeistukset kaikkeen?
Mä kyllä oon aina ihmetellyt, miksi ahdh add yms oppimisvaikeuksien vuoksi pitäisi vielä yliopistossa saada erivapauksia. Jos ei pysy samalla viivalla muiden kanssa ilman jatkuvaa erityiskohtelua, miksi pitää tunkea juuri akateemisiin opintoihin? Ja miten se elämä muka töissä valmistuttua sujuu sen paremmin, pitääkö sielläkin työkaverien ja esimiehen aina erikseen pitää kädestä? Peruskoulu on kaikkien oikeus ja sen ymmärrän, mutta jotain vastuuta pitäisi ottaa siitä, että tekee omien valmiuksiensa mukaiset jatkokoulutusvalinnat.
Ite oon lyhyt ja huononäköinen, eli musta ei olisi voinut tulla vaikkapa lentäjää. En oo ikinä ajatellut että tähän voisi vaatia erivapauksia, vaikka nämäkin ovat synnynnäisiä tahdostani riippumattomia ominaisuuksia.