Sain poikaystävältäni synttärilahjaksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs olet poikkikselle ostanut? Ulkomaanlahjoja, luksusta ja koruja? 

Tuoksuja ja pyjaman, oikeaa silkkiä.

Eli muutamien kymppien lahjoista sinun pitää saada tuhansien eurojen edestä lahjoja? 

Missä myydään muutamalla kympillä silkkivaatteita?

Minä en saa koskaan mitään, joten osaisin arvostaa essuakin.

Minä en saanut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tästä pitäiis ajatella? En ole mikään kodinhengetär-tyyppi.

Haluaisi sun olevan.

Me ollaan ihan sovittu miehen kanssa että merkkipäivinä ja jouluna ei mitään lahjoja osteta. Turhaa stressiä vaan ja toinen sitten saa jotain mistä ei edes pidä. Ollaan aikuisia työssäkäyviä ihmisiä, joten voidaan itse ostaa itsellemme mitä katsomme tarpeelliseksi. Sen sijaan saatamme ihan muuten vaan ostaa jotain kivaa toisillemme. Miehellä on tapana ostaa kukkia aika usein, ihan vaan hetken mielijohteesta, tai jotain herkkuja ihan tavallisena arki-iltana. Mä saatan ostaa miehelle jotain kivoja vaatteita, jos tulee vastaan jotain mikä mielestäni sopisi hänelle, ja mistä arvelen hänen pitävän. Voidaan siis ostaa, tai voidaan olla ostamatta! Kumpikaan ei näistä ota stressiä.

Onnenpekka. Minä sain muovikukan Hankkijalta, kun oli unohtanut synttärini ja hän koki, että jotain täytyy hakea äkkiä matkan varrelta.

Vierailija kirjoitti:

Olisin halunnut jotain henkilökohtaista, romanttista, ylellistä. Tämä on todella arkinen.

Oletko keskustellut poikaystäväsi kanssa lahjatoiveista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs olet poikkikselle ostanut? Ulkomaanlahjoja, luksusta ja koruja? 

Tuoksuja ja pyjaman, oikeaa silkkiä.

Tuoksut on turhia ja pyjama on täysin verrattavissa essuun. Mitä henkilökohtaista tai omaperäistä jossain hajuvedessä edes on? Puhu sille miehellesi äläkä valita täällä. Sanot ensi kerralla kaupassa että tuon haluan, voit ostaa sen vaikka saman tien.

Mies antoi syntymäpäivälahjaksi vanhan puhelimensa, vaikka minulla on toimiva kännykkä.

Itse annoin hänelle hänen syntymäkuukautensa Playboy-lehden ja kellon.

Mullakin on raidallinen essu, paksua kangasta. Tykkään kokkaamisesta, se säästää paljon paitoja. 

Nuorena tuli kokkailtua vain essussa, lapsiperhevuosina ei viitsinyt, nyt se lapsikin on jo maailmalla, ja essu edelleen olemassa. Nykyään enimmäkseen vaatteet sen alla. :D

En ymmärrä näitä aikuisia, jotka vaatii jotain synttärilahjoja. Kyllä se huomioiminen arjessa ja kodin yhdessä pyörittäminen on paras rakkauden ja huomionosoitus ihan joka päivä.

Sait sentään jotain, mistä jää jotain käteenkin. Itsehän sain aikoinaan ex-poikaystävältä valmiiksi pakattuja Lidlin muffinsseja, vaikka tiesi minun odottavan synttäreitä ja lahjaa innolla. Olin niin katkera, että nykyinen puoliso tietää kyllä, että synttärilahjaksi ei osteta mitään valmispakattuja leivonnaisia tai ylipäänsä mitään syötävää. Leivonnaisilla voi ilahduttaa herkkusuuta arkena, mutta synttärilahjaksi eivät sovi. Poikkeuksena näihin syötäviin lahjoihin ovat esim. ravintolaillalliset ja jotkut erikoiset suklaat ym. makeiset (unohtakaa ne Pandan ja Fazerin rasiat), joita ei ihan joka paikasta saa, mutta nämäkin edellyttävät että lahjan vastaanottaja pitää makeasta.

Viime vuonna kun juhlin kolmekymppisiä, mies jätti ostamatta lahjan kokonaan, mitä ihmettelivät niin molempien vanhemmat kuin sisaruksetkin, mutta meillä oli sovittu, että kun täytän 30v, ehkäisy jää pois käytöstä, joten en mieltäni pahoittanut, kun sain haluamani joka tapauksessa. Nyt on sitten se seuraavien vähintään 18 vuoden "synttärilahja" tuloillaan :)

Saa nähdä muistaako mies tänä vuonna koko syntymäpäiviä (tulossa parin viikon päästä) vai "unohtaako" tarkoituksella, kun on niin paljon muitakin kulueriä tulossa, ettei lahjaan jää rahaa. Saatan yrittää tehdä taas jonkinlaisen sopimuksen, että lahjan voi jättää hankkimatta, jos ostetaan ne yhdistelmävaunut, joiden olen selvittänyt olevan hyvät käyttöömme, sen sijaan että mies haluaa käytettynä mahdollisimman halvat, joiden kunnosta tai sopivuudesta ei ole mitään takuuta. Näin koko perhe hyötyisi "lahjasta", vaikka maksaisinkin itse siitä puolet. Ne tavarat kun on kuitenkin hankittava.

Minähän siis ostan aina miehelleni synttäri- ja joululahjan, mutta minun on myönnettävä, että lahjat eivät kyllä ole välttämättä mitään hurjan uniikkeja. Kymmenen vuoden aikana on tullut hankittua läjä niitä klassisia poikaystäväboksereita, bambusukkia, parranhoitoaineita ym, mitä mies ei välttämättä itse tajua hankkia, mutta jotka lisäävät käyttömukavuutta (bambu ei hiosta, ja parta ei kunnon aineilla hapsota) ja toisinaan (yleensä jouluksi) sitten niitä vähän persoonallisempia lahjoja, kuten mieluisia bändipaitoja ym. vastaavaa. Joskus ostan lahjoja, kuten noita sukkia ja söpöjä boksereita ihan huvikseni miehelle, jos löydän jotain mieluisaa lahjakauden ulkopuolella, mutta mieheltä on turha odottaa samanlaista huomiointia. Minulle riittää, jos huomioi edes jouluna ja synttäreinä :)

Mä sain edellisenä jouluna mieheltä Fallout 4 pelin. En pelaa.

Ai jotkut saavat lahjojakin? En muista, milloin olisin viimeksi saanut lahjan vaikka niitä muille ostelen.

Kaikesta se pitääkin loukkaantua. Tarviiko aina olla joku koru ja kynttiläillallinen. Ei kaikki miehet ole siirappisia ällöromantikkoja. Lahjat voivat olla myös käytännöllisiä.