IL: Kätilöt kannustavat luomusynnytykseen

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:09"]

En ymmärrä, miksi synnytysten hoidossa halutaan mennä kehityksessä taaksepäin?

[/quote]

Minusta synnytysten hoidossa eteenpäin meneminen olisi sitä, että synnytystä ajateltaisiin kokonaisvaltaisemmin kuin pelkkinä mahdollisina yksittäisinä oireina, jotka voidaan hoitaa lääketieteellisin keinoin.

En vastusta tietenkään puudutuksia, vastustan sitä, että kun puhutaan synnytyksestä, puhutaan aika paljon vain puudutteista, vaikka oikeasti olisi muitakin tapoja lievittää kipuja. Puudutteiden antaminen ei ole niin yksiselitteistä, että semmoinen annetaan, se vie kivut pois eikä se vaikuta synnytyksen kulkuun mitenkään.

Musta olisi hyvä, että äidit kävisivät synnytysvalmennuksissa, joissa olisi tarjolla kunnollista tietoa synnytyksen kulusta ja esiteltäisiin myös erilaisia tapoja vaikuttaa itse kipuun. Meillä ainakin oli pelkkä perhevalmennus, jossa keskityttiin enimmäkseen erilaisiin lääkkeellisiin kivunlievittäjiin - siinä lähes kaikki anti synnytyksestä.

On olemassa erilaista tutkimustietoa siitä, millainen fysiologinen prosessi synnyttäminen on. Mielestäni sen tiedon valossa selviää parhaiten, millaiset keinot millaiseenkin tilanteeseen sopivat. Ne keinot eivät ole aina lääkkeellisiä.

^ Juuri näin (36). Synnyttäjät eivät nykypäivänä edes viitsi hakea tietoa ja valmentautua elämänsä tärkeimpään tapahtumaan. Sinne mennään asenteella, että sattua ei saa ja kaikki lääkkeet ja puudutukset kehiin. Ei kyetä ajattelemaan, että muitakin keinoja ja vielä tehokkaampiakin keinoja selvitä kivusta on. 

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:13"]

Nämä puudutteiden yllämainitut riskit ja haitat ovat aika harvinaisia onneksi. Kaivapa huviksesi myös äärimmäisen kivun aiheuttamat haitat synnytyksen kannalta. 

[/quote]

Tuota, miten tämä kommenttisi liittyy itse aiheeseen? Käsittääkseni kun kipulääkkeitä ei olla poistamassa. 

Epiduraalipuudutus voidaan antaa, kun synnytys on varmasti käynnistynyt. Kivunlievitys alkaa vähitellen, kun lääkkeet ovat kulkeutuneet hermoihin, yleensä noin 5–15 minuutin kuluessa.  Kerta-annoksen vaikutuksen kesto on yleensä noin 2 tuntia.

Epiduraalipuudutus saattaa vähentää tarvetta ponnistaa ja pidentää ponnistusvaiheen kestoa jonkin verran. Tällöin voidaan joutua käyttämään imukuppia lapsen ulosautossa. Nykyisin käytössä olevilla laimeilla puudute-kipulääkeseoksilla epätoivotut sivuvaikutukset ovat kuitenkin selvästi vähentyneet ja suurella todennäköisyydellä synnytys etenee ihan normaalisti.

Joskus nopea kivunlievitys saattaa aiheuttaa hetkellisen sikiön sykkeen hidastumisen. Näistä on harvoin haittaa, mutta synnyttäjän verenpaineiden seuranta ja sikiön valvonta ovat tärkeitä puudutusten aikana.

Suhteellisen harvoin (noin 1 synnyttäjä sadasta) selkäydinkalvon puhkaisu aiheuttaa pystyasennossa pahenevan päänsäryn ("postspinaalipäänsärky"). Spinaalipuudutuksen yhteydessä tämä kalvo läpäistään tarkoituksella ja epiduraalipuudutuksen yhteydessä se puhkeaa joskus tahattomasti. Reikä sulkeutuu itsestään ajan myötä, mutta päänsäryn ollessa hankala, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti anestesialääkärin asettamalla ns. "veripaikalla".

Joskus nopea kivunlievitys saa aikaan lyhytkestoista sikiön äänten laskua. Tutkimusten mukaan sikiön hapensaanti kuitenkin paranee puudutuksen aikana. Lääkevaikutukset vastasyntyneeseen ovat vähäisemmät kuin vahvoilla kipulääkkeillä. Epiduraalipuudutuksen saaneet tarvitsevat useammin imetystukea – vaikkei syy-seuraussuhdetta voida osoittaa - kuin ne, joiden synnytykseen ei tehokasta kivunlievitystä tarvita.

Terveyskirjasto

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:13"]

Nämä puudutteiden yllämainitut riskit ja haitat ovat aika harvinaisia onneksi. Kaivapa huviksesi myös äärimmäisen kivun aiheuttamat haitat synnytyksen kannalta. 

[/quote]

Mä voin kertoa omat ikävät kokemukseni epiduraalista. Eivät varmaankaan ole mitään harvinaisia ilmiöitä: epiduraalin kanssa ei yleensä voi seisoa, joten mun piti maata. Se oli ok jonkin aikaa, kunnes supistuskivut alkoivat tuntua takapuolessa. Niihin epiduraali ei enää auttanut, mutta en voinut itsekään niitä helpottaa, kun en päässyt jaloilleni. Onneksi lopulta pääsin jaloilleni, mutta aika monta kertaa jouduin pyytää. 

Ponnistusvaiheessa en tuntenut supistuksia kunnolla, ja koska supistukseni olivat (osittain epiduraalin vaikutuksesta) niin heikkoja, oli tosi vaikea ajoittaa ponnistamista pelkästään kätilön neuvomisen perusteella.

Sanoisin, että epiduraali teki ainakin mun synnytyksen pitemmäksi ja hankalammaksi, ja ehkä lopulta kivuliaammaksikin.

no mun eka ja toka synnytys meni niin eri tavalla että jos eka olis ollu yhtä helppo niin huutelisin täällä varmaan että mitä kamalaa synnytyksessä on.

että jollain eka synnytyskin voi mennä jo yhtä nopeesti ku toisilla toinen.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 16:38"]

Ahdistaa kätilöjen mielipiteet varsinkin nyt raskaana ollessa. Tosiaan, miksi epiduraali on heidän mielestään paha asia sinänsä? Tai kohdunkaulanpuudutus? Ymmärrän, että joskus epiä ei voida antaa, ettei esim. synnytys pysähdy, mutta silloin kun lääketieteellistä estettä ei ole, niin mikä ongelma asiassa on? Puudutteilla ei ole mitään haitallisia vaikutuksia vauvalle tai äidille. Jos joku on eri mieltä niin ystävällisesti linkkaa tutkimuksia, jotka osoittavat näin.

[/quote]

Ei ristus taas mitä tietämättömyyttä.

Puudutteet on todella vahvoja lääkeaineita, ja niillä todellakin on haittavaikutuksia sekä äideille että vauvoille.

Ystäväni vauvan sydänäänet romahti puudutteen antamisen takia, ja ystäväni puutui kaulasta alaspäin.

puudutteet lisäävät toimenpiteiden määrää, ja jokainen turha toimenpide lisää komplikaatioriskejä entisestään.

Puudutteiden takia vauva saattaa asettua väärään asentoon synnytyskanavaan ( kipu ei ohjaa äitiä pysymään pystyssä), ja se johtaa imukuppisynnytykseen tai sektioon.

Tässä nyt vaan muutamia riskejä ensi käteen. Jos ehdin tänään, voin hakea sinulle ihan virallisia tutkimustuloksia.

[/quote]

Olen itse tutkija (en lääkäri, mutta läheltä liippaavalla alalla), ja pystyn varsin hyvin itse etsimään ja arvioimaan tutkimuksia. Etsin siis joskus tässä aikaisemmin tutkimuksia epiduraalin haittavaikutuksista. Löysin nopealla etsimisellä lähinnä tutkimuksia, joiden mukaan epiduraalilla ei ole mitään vaikutuksia vauvan käytökseen tai imetyksen onnistumiseen tai apgarin pisteisiin. Myöskin löysin yhden tutkimuksen, jonka mukaan epiduraali ei lisää imukuppisynnytyksen riskiä. Varmaan löytyy sitten joitain päinvastaisiakin tuloksia, itse löysin yhden, jossa vauvat olivat joillain kriteereillä hidasliikkeisempiä epiduraalin jälkeen, mutta otos oli n. 10 luomuäitiä ja 6(!) epiduraalin saanutta äitiä. Noissa ei-vaikutuksia tutkimuksissa oli järjestään kymmenien tai satojen äitien otos. En nyt kerta kaikkiaan ehdi etsiä uudelleen, mutta tällä hetkellä uskon mieluummin omaa katsaustani kuin sinun päivittelyäsi.

Se on selvä, että väärään aikaan annettu epiduraali voi hidastaa synnytyksen kulkua ja johtaa sitä kautta komplikaatioihin. Ihmettelen vain sitä, että miksi myös sopivaan aikaan annettua epiduraalia vastustetaan.

Ihan naurettava tuo kätilöiden peruste, ettei synnytys ole sairaus. no eihän siinä sitä synnytystä lääkitäkään, vaan kipua. 

Viisaudenhampaan poistokaan ei ole sairaus, ihan turhaan siis puudutetaan. Sillain sitä ennen vanhaankin vaan kiskaistiin hampaat suusta tongeilla ilman turhaa vikinää. 

Myös syöpään kuoleminen ja siihen liittyvät kivut on ihan luonnollisia, joten mitä sitä turhaan tuhlaamaan kalliita lääkkeitä. 

Mun eka synnytys käynnistettiin kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen ja sehän lähti vauhtiin. Supistukset oli liki tauottomia, olin liki taju kankaalla kivun vuoksi enkä ilmeisesti osannut edes hengittää. Vauvan sydänäänet laskivat ja lapsivesi meni vihreäksi. Kätilö oli soittanut sitten anestesialääkärin kotoa paikalle epiduraalia varten, itsellä on hämärä muistikuva asiasta puudutuksen antamisesta.

Epiduraalin jälkeen lapsen sydänäänet palasivat normaaliksi. Minä olin jopa nukkunut ja viimeiset viisi senttiä aukeni tunnissa. Olin ihan virkeä ponnistusvaiheen tullessa ja ponnistin hienosti viisikiloisen vauvan alle kymmenessä minuutissa.

Sitä olen miettinyt, millaisen aivovaurion lapsi olisi ehtinyt hapenpuutteen vuoksi saada ellen olisi saanut epiduraalia.

Itselläni takana kaksi luomusynntystä: ensimmäiseen osunut kätilö oli ilmiselvästi luomun kannattaja, en saanut mitään kivunlievitystä. Repesin melko pahasti ja tämä kätilö oli tuohtunut ja melkein vihaisen oloinen, kun minua se yli 10 tikin laittaminen sattui vielä enemmän kuin koko synnytys yhteensä. Sanoi että " näähän on VAAN tikkejä!". Juu, tosiaan sinne melko kovia kokeneeseen ja aika herkkään alapäähän... Jokin aika sitten sormeeni ommeltiin neljä tikkiä, ja silloin kyllä puudutettiin. Pelokas ensisynnyttäjä kun olin, en edes tajunnut tosissani vaatia. Oli sen verran pelottava kätilö etten ehkä olisi uskaltanutkaan...

Toinen synnytys eteni niin nopeasti ettei puudutteleen ehditty. Sillä kertaa sain edes ilokaasua supparikipuihin. Kohta synnytän kolmatta kertaa ja toivoisin saavani spinaalin.

Mutta se mitä yritän sanoa on se, että nainen kyllä varmasti pystyy synnyttämään myös luomuna. Jos itse niin haluaa tai jos on pakko. Mutta miksi olisi? KAIKESSA muussa kyllä käytetään hyväksi nykyaikaisen lääketieteen tarjoamat mahdollisuudet. Joku ketjussa aikaisemmin jo toi esiin hyvän esimerkin hammaslääkärillä käynnistä. Kyllähän ihminen hampaiden porauksen, juurihoidon tai viisaudenhampaan pois kiskomisenkin kestää ilman puudutusta. Mutta harvemmin tarvii, kun puudutus on mahdollista.

Tuntuu tämä luomusynnytys-keskustelu nojaavan enemmän periaatteisiin kuin esim. tutkimustietoon vauvan voinnista. Miksi meidän pitäisi edelleen synnyttää nahan kappale hampaiden välissä kuin naiset sata vuotta sitten, kun mahdollisuus on muuhunkin? Vai vedotaanko tässä jotenkin alitajuisesti raamattuun; eikös jumala sanonut Eevalle "suuriksi minä teen raskautesi vaivat ja kivulla pitää sinun synnyttävän lapsesi"?

Hahhahhaaa! Minun kohdallani kätilö oli nimenomaan se, joka jo ovella tarjosi epiduraalia.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:38"]

Itselläni takana kaksi luomusynntystä: ensimmäiseen osunut kätilö oli ilmiselvästi luomun kannattaja, en saanut mitään kivunlievitystä. Repesin melko pahasti ja tämä kätilö oli tuohtunut ja melkein vihaisen oloinen, kun minua se yli 10 tikin laittaminen sattui vielä enemmän kuin koko synnytys yhteensä. Sanoi että " näähän on VAAN tikkejä!". Juu, tosiaan sinne melko kovia kokeneeseen ja aika herkkään alapäähän... Jokin aika sitten sormeeni ommeltiin neljä tikkiä, ja silloin kyllä puudutettiin. Pelokas ensisynnyttäjä kun olin, en edes tajunnut tosissani vaatia. Oli sen verran pelottava kätilö etten ehkä olisi uskaltanutkaan...

Toinen synnytys eteni niin nopeasti ettei puudutteleen ehditty. Sillä kertaa sain edes ilokaasua supparikipuihin. Kohta synnytän kolmatta kertaa ja toivoisin saavani spinaalin.

Mutta se mitä yritän sanoa on se, että nainen kyllä varmasti pystyy synnyttämään myös luomuna. Jos itse niin haluaa tai jos on pakko. Mutta miksi olisi? KAIKESSA muussa kyllä käytetään hyväksi nykyaikaisen lääketieteen tarjoamat mahdollisuudet. Joku ketjussa aikaisemmin jo toi esiin hyvän esimerkin hammaslääkärillä käynnistä. Kyllähän ihminen hampaiden porauksen, juurihoidon tai viisaudenhampaan pois kiskomisenkin kestää ilman puudutusta. Mutta harvemmin tarvii, kun puudutus on mahdollista.

Tuntuu tämä luomusynnytys-keskustelu nojaavan enemmän periaatteisiin kuin esim. tutkimustietoon vauvan voinnista. Miksi meidän pitäisi edelleen synnyttää nahan kappale hampaiden välissä kuin naiset sata vuotta sitten, kun mahdollisuus on muuhunkin? Vai vedotaanko tässä jotenkin alitajuisesti raamattuun; eikös jumala sanonut Eevalle "suuriksi minä teen raskautesi vaivat ja kivulla pitää sinun synnyttävän lapsesi"?

[/quote]

Juuri näin!

Miksi ihmeessä synnytyskipu olisi jotenkin "hienompaa" tai ihmistä "jalostavampaa" kuin muukaan kipu?

Itselläni kivut ensimmäisessä synnytyksessä olivat niin kauheat, että anestesialääkärinkin mukaan oli parasta puuduttaa, jotten pyörtyisi. Mitähän hienoa siinä olisi ollut, että olisin tuossa tilanteessa vain "urheasti" kestänyt kipuni ja synnyttänyt enemmän tai vähemmän taju kankaalla?

Jos joku haluaa luomuna synnyttää niin siitä vaan, mutta tuollainen luomusynnytyksestä puhuminen jotenkin lääkittyä synnytystä parempana on mielestäni ihme hörhöilyä.

jo 20% synnytyksistä käynnistetään, miltäs se kuulostaa? minusta noiden tujumpien lääkkeiden käyttöä synnytyksessä pitäisi rajoittaa rankemmalla kädellä, harva se taitaa kivusta pyörtyä..

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:03"]

En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät kipua. Mikään ei saa sattua. Synnytys on positiivinen tapahtuma, kivusta seuraa maailman ihanin palkinto. Se kipu on oikeasti hyvää kipua, ei mistään sairaudesta johtuvaa. Kivulla on tarkoitus. Ekassa synnytyksessä oli epiduraali koska kätilö suorastaan pakotti sen ottamaan enkä ensisynnyttäjänä uskaltanut sanoa ei. Kahdessa seuraavassa mentiin luomuna ja ne olivat kokemuksena aivan toista luokkaa. Olin harjoitellut rentoutumista ja olin psyykkisesti hyvin valmistautunut. Kipu oli vähintään yhtä kovaa kuin ensimmäisessäkin, mutta asentoituminen ratkaisi sekä kätilön kannustus. 

[/quote]

Ei se "maailman ihanin palkinto" siitä kivusta seuraa vaan synnyttämisestä ;)

Kukaan ei kai ole epiduraalia kokonaan kieltämässä, mutta kyllä pistää silmään nää mammat jotka huutaa epiduraalia tai vaatii opiaattipojaisia kipulääkkeitä jo synnärin ovella ilman että edes yrittää hallita kipua jollain lievemmillä keinoilla. Epiduraalipuudute on hemmetin tehokas joo, se pistetään selkäytimeen. Vähänkin väärin laitettuna se saattaa halvaannuttaa tilapäisesti, oikein laitettunakin sillä on riskejä.

Ja sitä mä en ymmärrä. Että ennen kun edes lähdetään synnyttämään, uhotaan että mä todellakin vedän kaikki lääkkeet mitä saa. Väistämättäkin tulee mieleen että onko se oma mukavuus sit niin tärkeetä ettei viitsitä edes yrittää muita konsteja vaan heti se tehokkain ja vaarallisin. Että kuinka tärkeetä se vauvan hyvinvointi sit on jos jo ennen synnytystä äidin mukavuudenhalu on niin suurta että muitta mutkitta ollaan valmiita riskeeraamaan vauvan hyvinvointi.

En mä sano etteikö epiduraalille olis paikkansa, mutta että jokainen synnyttäjä sitä välttämättä tarvitsisi..? Ja että se päätetään jo reilusti ennen synnytystä.

Jos miehet synnyttäisivät, niin epiduraali käytäisiin antamassa jo kotona ennen synnytyssairaalaan lähtöä. Mun mielestä tuollaiset kätilön jutut ovat todella törkeitä!

Disadvantages:

More use of instruments to assist with the birth
Increased risk of Caesarean section for fetal distress
Longer delivery (second stage of labour)
Increased need of oxytocin to stimulate uterine contractions
Increased risk of experiencing very low blood pressure
Increased risk of muscular weakness for a period of time after the birth
Increased risk of fluid retention
Increased risk of fever

Vaikutus lihasvoimaan. Nykyaikaisilla laimeilla puudute-opioidi seoksilla on mahdollista vaikuttaa pääasiassa kohdusta kipua välittäviin hermoihin niin, että lihasten toiminta säilyy. Tällöin synnyttäjä voi yleensä nousta jalkeille, kun 30 minuuttia on kulunut puuduteannoksen ruiskuttamisesta. Alaraajoihin kohdistuva puudutusvaikutus on kuitenkin yksilöllistä. Siksi on tärkeää, että ennen liikkeellelähtöä varmistetaan alaraajojen riittävä lihasvoima ja että synnyttäjä ei liiku yksin.

Tärinä ja kutina. Puudutus voi lisätä vaaratonta tärinää ja lievää ihon kutinaa. Kutinaa esiintyy useammin spinaalipuudutuksen yhteydessä kuin epiduraalipuudutuksessa.

Virtsaamisvaikeus. Synnytys sinänsä, mutta myös puudutus, voi aiheuttaa virtsaamisvaikeutta. Tämän vuoksi kätilö arvioi säännöllisesti virtsarakon täyttymistä synnytyksen aikana.

Vaikutus synnytyksen kulkuun. Epiduraalipuudutus saattaa vähentää tarvetta ponnistaa ja pidentää ponnistusvaiheen kestoa jonkin verran. Tällöin voidaan joutua käyttämään imukuppia lapsen ulosautossa. Nykyisin käytössä olevilla laimeilla puudute-kipulääkeseoksilla epätoivotut sivuvaikutukset ovat kuitenkin selvästi vähentyneet ja suurella todennäköisyydellä synnytys etenee ihan normaalisti. Puudutusten ei ole osoitettu lisäävän keisarileikkauksen riskiä.

Riittämätön kivunlievitys. Joskus kivunlievitys jää vajaaksi tai on esimerkiksi toispuolinen. Useimmiten tilanne voidaan korjata epiduraalikatetrin syvyyttä muuttamalla tai lääkeannosta lisäämällä. Joskus harvoin voidaan joutua asettamaan uusi katetri.

Synnyttäjän verenpaine ja sikiön syketaajuus. Selkäpuudutukset yleensä alentavat hieman verenpainetta, jonka varalta äidille asetetaan käteen suonensisäinen nesteyhteys (tippa). Joskus nopea kivunlievitys saattaa aiheuttaa hetkellisen sikiön sykkeen hidastumisen. Näistä on harvoin haittaa, mutta synnyttäjän verenpaineiden seuranta ja sikiön valvonta ovat tärkeitä puudutusten aikana.

Selkäsärky. Pistoalueella voi esiintyä joitakin päiviä kestävää arkuutta. Selkäsärky on yleistä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeenkin. Selkäpuudutusten ei ole todettu lisäävän selkäsäryn vaaraa.

Päänsärky. Suhteellisen harvoin (noin 1 synnyttäjä sadasta) selkäydinkalvon puhkaisu aiheuttaa pystyasennossa pahenevan päänsäryn ("postspinaalipäänsärky"). Spinaalipuudutuksen yhteydessä tämä kalvo läpäistään tarkoituksella ja epiduraalipuudutuksen yhteydessä se puhkeaa joskus tahattomasti. Reikä sulkeutuu itsestään ajan myötä, mutta päänsäryn ollessa hankala, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti anestesialääkärin asettamalla ns. "veripaikalla".

Lämmönnousu. Pidempikestoisen epiduraalipuudutuksen yhteydessä saattaa äidille ilmaantua lievää lämmönnousua.

Vaikutus sikiöön, vastasyntyneeseen ja imetykseen. Joskus nopea kivunlievitys saa aikaan lyhytkestoista sikiön äänten laskua. Tutkimusten mukaan sikiön hapensaanti kuitenkin paranee puudutuksen aikana. Lääkevaikutukset vastasyntyneeseen ovat vähäisemmät kuin vahvoilla kipulääkkeillä. Epiduraalipuudutuksen saaneet tarvitsevat useammin imetystukea – vaikkei syy-seuraussuhdetta voida osoittaa - kuin ne, joiden synnytykseen ei tehokasta kivunlievitystä tarvita.

Hermojuuri- ja selkäydinvauriot. Sikiön pää painaa synnytyksen aikana synnytyskanavan kohdalla kulkevia hermoja ja tästä voi joskus aiheutua ohimeneviä tuntopuutoksia alaraajoissa ja lantion alueella jopa yhdelle sadasta synnyttäjästä. Näillä ei yleensä ole mitään yhteyttä käytettyihin puudutuksiin. Vakavat ja pysyvät hermovauriot, jotka aiheutuvat verenvuodosta, mekaanisesta vauriosta tai infektiosta, ovat erittäin harvinaisia. Koko Suomessa näitä voidaan arvioida esiintyvän harvemmin kuin kerran vuodessa.

Lääkkeen yliannostus. Jos epiduraalipuudutuksen yhteydessä pääsee lääkeseosta tahattomasti verisuoneen tai selkäydinnesteeseen, voi esiintyä oireita lääkkeen yliannostuksesta (esimerkiksi huimausta, sydämen tykytystä tai liiallista puutumisen tunnetta jaloissa). Tämä on erittäin harvinaista ja pääsääntöisesti hyvin hoidettavissa.

Tuossa 39 viestissä olevat tiedot ovat niitä, joiden perusteella synnytyssairaaloissa hoitoa suoritetaan, joten haittavaikutukset ovat ihan faktaa. 

Terveyskirjaston artikkelit ja ohjeet ovat asiantuntijoiden laatimia ja perustuvat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin tuottamiin kansallisiin hoitosuosituksiin ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemiin lääkäreiden käsikirjoihin Terveyskirjaston sisällöt täydentyvät ja kehittyvät jatkuvasti uusien päivitysten myötä.

What are the Disadvantages of epidural anesthesia?
Epidurals may cause your blood pressure to suddenly drop. For this reason your blood pressure will be routinely checked to help ensure an adequate blood flow to your baby. If there is a sudden drop in blood pressure, you may need to be treated with IV fluids, medications, and oxygen.
You may experience a severe headache caused by leakage of spinal fluid. Less than 1% of women experience this side effect. If symptoms persist, a procedure called a “blood patch”, which is an injection of your blood into the epidural space, can be performed to relieve the headache.
After your epidural is placed, you will need to alternate sides while lying in bed and have continuous monitoring for changes in fetal heart rate. Lying in one position can sometimes cause labor to slow down or stop.
You might experience the following side effects: shivering, ringing of the ears, backache, soreness where the needle is inserted, nausea, or difficulty urinating.
You might find that your epidural makes pushing more difficult and additional interventions such as Pitocin, forceps, vacuum extraction or cesarean might become necessary
For a few hours after the birth the lower half of your body may feel numb. Numbness will require you to walk with assistance.
In rare instances, permanent nerve damage may result in the area where the catheter was inserted.
Though research is somewhat ambiguous, most studies suggest that some babies will have trouble “latching on” causing breastfeeding difficulties. Other studies suggest that a baby might experience respiratory depression, fetal malpositioning, and an increase in fetal heart rate variability, thus increasing the need for forceps, vacuum, cesarean deliveries and episiotomies.