Olenko ihan hirveä ja ylimielinen? Voitin aika paljon rahaa.

Kerronpa oman esimerkkini: olin yksi sukuni jäsenistä, joka jätettiin ilman rahaa.

Sukulaiseni voitti arvalla päävoiton (n. 20-vuotta sitten) ja päätti myös jakaa lähisuvulleen osan voitostaan. Meillä hyvin pieni suku, joten jaettavaa oli seitsemälle. Hän antoi kaikille muille 10 000 markkaa, paitsi minulle ei mitään. Jakaessaan voittoaan hän perusteli, että minulla oli asiat siinä reilassa, etten tarvitse ylimääräistä. Sukulaisuussuhteessa olin täsmälleen samassa asemassa kuin nuo muut 6, jotka rahaa saivat.

Osa meistä oli opiskelijoita, osa työssäkäyviä. Minä en ollut koskaan valitellut osaani tälle sukulaiselle (olin todella pienituloinen, elin kädestä suuhun ja säästin tulevia opintojani varten). Esim. opiskeleva veljeni taas oli hyvätuloinen (!) johtuen alasta joka työllisti jo opintojen aikana. Eli rahojaan jakava ei oikeasti tiennyt mikä on kenenkin taloudellinen tilanne, perusteli jakoaan kuitenkin tämän kautta.

Seurauksena oli se, että välini tähän jakajaan menivät. Ei tarkoituksella, mutta en vain pystynyt enää luontevasti olemaan hänen seurassaan hänen tekonsa jälkeen. Tuntui pahalta ja epäoikeudenmukaiselta, tuntui hylätyksi tulleelta. Kukin tietysti antaa rahansa kenelle haluaa. Mutta kuka haluaisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka valikoi ja sivuuttaa sinut täysin? Aiemmin pidin paljon tästä ihmisestä.

Jos minulle suotaisiin sama onni kuin ap:lle, en valikoisi. Ihmisten taloustilanteista ei aina voi oikeasti tietää. Toiset ovat hanakampia kertomaan huolistaan kuin toiset. Lahjan antaminen on taitolaji, jossa ihmissuhteita puntaroidaan - halusi tai ei. Tämän huomaa jokainen kohdallaan saadessaan itse lahjan tai antaessaan vastalahjan.

Ongelma voi olla se että vaikka antaisit rahaa, läheisen tilanne ei muutu jos ei osaa sitä k'yttää ja noin yleisesti vaikeuksien myötä oppinut toisenlaista, ennakoivaakin rahankäyttöä.

Jos se ei haittaa, eli ei tule tunne että kankkulan kaivoon meni, jos niin käy, niin go for it anna kelle lystäät:)

Ole hiljaa rahoistasi, on minun neuvoni!

Vaihtoehto b.

- ja mainittakoon tässä vielä, että taidat olla hyvä ihminen :) 

Ihanaa lukea joskus tällaisia viestejä, tulee itsellekin hyvä mieli.

AP:n kuvaus veljestä kyllä vahvisti mun ajatusta siitä, että hänelle on turha antaa kuin korkeintaan joku vähän kalliimpi joululahja, kun kerta oikeasti tarvitseviakin sukulaisia on, ja hyvä idea, että jättää vähän säästöön, jospa veljelle käykin joskus huonosti ja hänkin "ansaitsee" apua.

Minä kertoisin kaikille että voitin (esim) 20 000 euroa, joista 10 000 käytän omiin velkoihin ja toiset 10 000 jaan 10 sukulaiselle, jokaiselle yhtä paljon. Tämä siis, vaikka olisitkin oikeasti voittanut enemmän.

Sitten vaan annat jokaiselle sen tonnin ja myöhemmin, sopivan tilaisuuden tullen, jeesaat vähävaraisempia sukulaisia vaikka maksamalla lapsen autokoulun tms. Mahdollisimman vähäeleisesti, ettei siitä tule mitään sanomista ja toisaalta ettei tule kenellekään myöskään sitä käsitystä että sinulla on rahaa loputtomiin. 

Antaisin rahaa sitä tarvitseville, lahjoja saa muuten ostaa, se ei ole veronkiertoa jos kyseessä on sellaiset tavarat kuin polkupyörät.

Juu, rahat vaan niille jotka eivät ole jaksaneet opiskella, tehdä töitä ja ovat ottaneet lainaa yli oman maksukyvyn, sekä vielä tehtailleet liian monta lasta!!!!

huoh

Jos puhut jälkikasvustasi, niin tasapuolinen kohtelu on oikeudenmukaista. On väärin rangaista niitä, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. 

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:18"]

Kyllä huomaa, että palstalaiset ovat pääasiassa kädestä suuhun eläviä. 

[/quote]

Niin huomaa. Miksi pitäisi "rangaista" paljon työtä tekeviä ja taloutensa hyvin hoitavia ja palkita laiskat ja huonosti taloutensa suunnittelevat...?

[/quote]

Sun mielestä pienituloiset kuten minä ( teen keittiössä töitä 8 tuntia pää märkänä ) olemme laiskoja ja huonosti taloutta hoitavia ? Tekis oikeesti mieli sanoa sulle, että haista v.... senkin tietämätön pas.a !

Osta isompituloisille sukulaisille lehmä Afrikkaan ja pienituloisemmille kaksi.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:18"]

Kyllä huomaa, että palstalaiset ovat pääasiassa kädestä suuhun eläviä. 

[/quote]

Niin huomaa. Miksi pitäisi "rangaista" paljon työtä tekeviä ja taloutensa hyvin hoitavia ja palkita laiskat ja huonosti taloutensa suunnittelevat...?

[/quote]

No mä mietin kieltämättä ihan samaa.

Ymmärrän hyvin, jos perheessä on oikeasti tapahtunut onnettomuus, on sairautta tai yllättävää työttömyyttä. Mutta jos kyse on elämäntapavalinnoista, eli siskosta onkiva ollut notkua vuosikausia kotiäitinä ja tehdä lapsia vähän liikaa, niin ymmärtäisin erinomaisen hyvin, jos veli perheineen siitä loukkaantuisi.

Lisäksi veljen perheen pitäisi oikeasti olla todella hyvin toimeentuleva, ennen kuin lisäraha ei olisi ollenkaan tarpeen.

Itse varmaan järjestäisin koko suvulle mieluummin jonkun mahtavan elämyksen rahalahjoituksen sijaan. Vaikka meillä olisi sinänsä ollut käyttöä rahallekin, oli tosi ihanaa lähteä isovanhempien kustantamana safarille. Lapsetkin sai elämyksen, mitä eivät ikinä olisi vain meidän kanssamme saaneet. 

Ja sillä reissulla oli mukana kaikki sisarukset, ne erittäin varakkaat ja sitten me köyhemmät.

Lahjoita jollekin järjestölle (oliskohan Pelastakaa lapset ry.llä jotain) joka auttaa tyttöjä pääsemään opiskelemaan etteivät päädy lapsimorsiameksi tai prostituutioon. Mua järkytti se Omanissa tapahtunut, tai ainakin väitetty 8v tytön kuolema hääyönään... On olemassa niin paljon kärsimystä että meidän länsimaalaisten huolet rahojen riittämisestä lapsen IPhoneen tai muihin vempaimiin tuntuvat niin hullulta! 

Hmm, vaikea tilanne. Vaikka 2000e tai 4000 on melko pieni raha nykyään, on se kuitenkin iso raha jos sen saa odottamatta, ylimääräisenä. En usko että salaisuus säilyy, mutta voithan kysyä siskolta että osaako pitää salaisuutena ja antaa hänelle se 4000e.

Itse saattaisin jopa olla niin itsekäs että antaisin siskollekin vähemmän ja hankkisin sijoitusasunnon. Haluaisin kerätä turvaa omille lapsilleni. Ja varmaan antaisin myös joillekin järjestöille jonkun verran.

Huh mitä mielipiteitä..! Täällä osa porukasta ihan pokerilla väittää, että ihminen, joka työkseen hoitaa vaikkapa yksinäisiä, avuttomia vanhuksia lähes nälkäpalkalla, on laiska lusmu joka ei osaa hoitaa talouttaan ja on tyhmyyttään ja laiskuuttaan sössinyt elämänsä?!

Ja vastaavasti joku satoja tuhansia tienaava on ilmeisesti jonkin sortin pyhimys, koska palkkanauhastahan se ihmisen arvo katsotaan..!

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:09"]

En antaisi kenellekään tai sitten saman kaikille. Sana lähtee kuitenkin kiertämään ja ihmiset varmasti ärsyyntyvät epätasapuolisesta kohtelusta.

[/quote] Millaisia läheisiä teillä oikein on? Minun sukulaiseni eivät ainakaan kadehtisi jos joku saisi rahaa tiukassa tilanteessa. Itsekin olen kieltäytynyt perinnöstä siskojeni kanssa serkkumme hyväksi.

Tätä tilannetta ei pysty hoitamaan niin että kaikki olisivat tyytyväisiä. Aina joku tuntisi jääneensä vaille ja sota syttyisi suvussasi, niin se valitettavasti menee ap. Itse samassa tilanteessa en missään nimessä antaisi käteistä rahaa kenellekkään vaan mieluummin ottaisin selvää ihmisten elämäntilanteesta pitkällä aikajaksolla ja auttaisin sitten tarvehankinnoissa niitä joiden kokisin sitä tarvitsevan. Mutta toisaalta, kuinka hyvin tiedämme läheistemme raha-asioista? Monet eivät välttämättä edes kerro jos on talous vaakalaudalla koska se saatetaan kokea suureksi häpeäksi. Vaikka rahalle olisi kova tarve. Ja sinulla vain olisi jatkuvasti sellainen käsitys että hyvin sillä serkulla menee.

Minulla on nyt taloudellisesti hyvä tilanne, on varaa ostaa kaikki mitä tarvitsen ja jää vähän ylimääräistäkin. Jos siskoni voittaisi lotossa ja antaisi rahaa veljelleni, joka on kohta kaksi vuotta ollut työttömänä ja jolal on asuntovelkaa, en pahastuisi asiasta. En katso, että minullekin pitäisi antaa, koska olen sukulaissuhteessa yhtä läheinen kuin veli.

Sinun itse pitää päättää miten toimit. Huomioithan kuitenkin että verottomana voit antaa 3999€/henkilö eli käytännössä voit neljähenkiselle perheelle antaa lähes 12 000€ ja miehesi voi antaa saman summan.

Minä antaisin kaikessa hiljaisuudessa sille, jonka perhe oikeasti tarvitsee. He osaavat sitä todella arvostaa. Ne, jotka eivät oikeasti ole tauloudellisesti ahtaalle, eivät sitä tarvitse, se raha menee hurvitteluun. Ilahduttaa kyllä, mutta ei pelasta mistään ahdingosta. Lähtevät ehkä lomalle, mutta se loma unohtuu jo seuraavaan matkaan mennessä. Miksi siis antaisit heille ylimääräistä karkkirahaa kun ovat ihan samassa tilanteessa kuin sinäkin? Miksi oikeastaan heidän pitäisi sinun varoistasi saada ylimääräistä, sellaista rahaa jolle ei varsinaisesti ole tarvetta? Nyt on sinun tilaisuutesi ja vuorosi ostaa itsellesi jotain kivaa extraa ja elämyksiä, ehkäpä matkan muodossa, nauti siitä myös itse :) Ei sinun tarvitse kustantaa koko rahalla sitä extrakivaa vain muille!

Selitä siskollesi(en jaksanut lukea koko ketjua, oliko niin että siskosi olisi rahapulassa?) rahojen alkuperä. Sano, että haluat auttaa ja ilahduttaa, vilpittömästi ja ilman vastapalveluksia. kerro ja painota, että eivät jää senttiäkään kiitollisuudenvelkaan, et oleta mitään ja et halua että mikään teidän välillä muuttuu näiden rahojen vuoksi nyt eikä tulevaisuudessa. Et tule koskaan vetoamaan näihin rahoihin, pyytämään niiden varjolla palveluksia tai apua. Nämä rahat annetaan nyt ja sitten ne unohdetaan. Tämä on tärkeää, koska muuten se voi ajan myötä vaivaannuttaa siskoa. Ei kehtaa ottaa rahoja vastaan tai ne alkavat nolottaa myöhemmin, sisko voi alkaa ajattelemaan että pitäisi sitä ja tätä kun sitä rahaakin annoit jne.

Anna raha joko tilille ja sano, että toivot sillä ostettavan jotain sellaista, mitä ovat suunnitelleet mutta mihin ei ole ollut varaa. Jos todella haluat vielä sen jälkeenkin rahaa enemmän antaa, niin tuo on hyvä idea, että ostat lapsille pyörän/sukset/vaatetta tai jonkun harrastuksen lukukausimaksun vaikkapa. Mutta painota, että lapsille ei saa koskaan kertoa, koska lavertelevat sen kuitenkin eteenpäin.

Minäkin olen ajatellut, että jos joskus voitan lotossa tai arvassa isosti, niin annan iloa myös muille. Itselleni jättäisin sen verran, että isot menoerät kuten lainat tulisi hoidettua tai ainakin hyvän matkaa maalia kohti ja sitten jättäisin kohtuullisen määrän ylimääräistä rentoutumisrahaa. Loput antaisin tavalla tai toisella sisaruksille ja vanhemmille. Olisi minusta ihanaa ilahduttaa tiukalla eläviä siskojeni lapsiperheitä, ylimääräistä kun ei yhtään ole ja pakollisten menojen jälkene jää vain vähän ja harvoin rahaa mihinkään extraan. No, sitä voittoa odotellessa =)

Kannattaa huomioida, että rahalahjat vaikuttavat tukiin. Älä laita tilille, eikä saajan kannata tallettaa pankkiin, vaikka käteisenä antaisit.