Lue keskustelun säännöt.
Mies ei pääse oman alan töihin
02.09.2020 |
Valmistuin 2014 yliopistolta yhteiskuntatieteiden linjalta, mies 2015 kauppatieteistä rahoituksen linjalta. Puoli vuotta valmistumisen jälkeen pääsin oman alan töihin. Mies haki oman alan töitä 3 vuotta, kävi haastatteluissa ja selvisi useissa paikoissa jatkokierroksillekin, mutta ei tullut valituksi. Minä tuin ja tsemppasin miestä parhaani mukaan. Vuosien kuluessa mies katkeroitui, masentui ja päätti hakea jotain muita töitä. Nyt hän on työskennellyt siivoojana kohta 3 vuotta.
Minua hävettää miehen puolesta hänen ammattinsa. Älkää käsittäkö väärin! Arvostan kyllä siivoojia, ilman heitä olisimme pulassa. Mielestäni siivoojien pitäisi saada lisää palkkaa. Miehen pitäisi kuitenkin olla "oman alan" hommissa, kun on niin pitkään käynyt koulujakin. Hänellä on hyvät suositukset, hakenut lähtötason paikkoja ja kävi aikoinaan myös työhaastatteluvalmennuksissa. Silti hän ei vaan pääse oman alan töihin.
Miestä asia ei niinkään harmita. Hän on tyytyväinen, kun on edes jotain työtä. Minua taas hävettää puhua miehen ammatista, kun näemme ystäviämme ja sukulaisiamme. Lähes kaikki muut lähipiiristämme ovat oman alan töissä, paitsi mieheni. Siksi asia hävettää. Tiedän, että asia on myös minun pääni sisäinen ongelma. Olen konservatiivisesta perheestä ja haluan, että puolisoni on koulutusta vastaavissa tehtävissä. Parisuhteessa meillä menee muuten suht hyvin, joskin toivoisin, että mies huomioisi minua paremmin. Tiedän, että minulla olisi ottajia muuallakin.
Mitä itse tekisitte tässä tilanteessa? Joo joo, olen ehkä vähän itsekeskeinen, mutta minusta vaatimukseni on ihan normaaleja. Haluan miehen, jolla on hyvä ammatti ja hyvä palkka. Pitäisikö minun lähteä tästä suhteesta, koska miehen osalta peli on aika pitkälti menetetty?
Ja tämä ei ole mikään provo.
Kommentit (77)
Asennetta on mahdollista muuttaa aina. Monilla asenne ja arvot kuitenkin muuttuvat vasta silloin, kun itselle tulee eteen suuria vastoinkäymisiä. Ja ne ovat yleensä juurikin sairastuminen tai jokin muu traaginen tapahtuma. Terveys, perhe, hyvä parisuhde ja ystävät ovat ne kantava voima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, alahan kyseenalaistaa niitä kotonasi oppimiasi asenteita. Siitä se lähtee.
Jossain vaiheessa useampi kuin joka kymmenes ekonomi oli työtön, olikohan 90-luvulla. Eli ei se sinänsä ihme ole. Jos haluat kiiltokuvaelämää niin vaihda miestä sellaiseen, jota kelpaa esitellä kuin statussymbolia.
Muista, ei muilla ole nokan koputtelua siihen, mikä mies sinulla milloinkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tiedä että akateemisesti koulutettuja työttömiä on juuri kaupallisella ja teknisillä aloilla.
Syy ei ole miehessäsi vaan hänen alallaan on enemmän kilpailua ja siten enemmän työttömiä.
Sinun tulisi nyt lopettaa turha valittaminen ja häpeily ja tukea miestäsi. Joku täydennyskoulutus tai vastaava voisi olla hänelle hyvä apu löytää töitä omalta alalta.
Eriäviä mielipiteitä on tullut varsin vähän, eli palstalaiset ovat minun kanssani samaa mieltä. Ei miestä enää mihinkään koulutuksiin saa. On jo luopunut "toivosta"
-AP
Miehesi on varmaan aika nuori vielä, joten ei kannata luovuttaa. Hän on satsannut paljon kouluttautumiseen ja varmasti on ajatellut työllistyvänsä koulutusta vastaavaan työhön. Edellä ehdotettu täydennyskoulutus olisi varmasti hyvä vaihtoehto, koska niitä on yleensä aloille, joilla on pulaa työvoimasta. Taisi olla viime Yhteishyvässä tms. juttu alanvaihtajista. Eräs akateeminen nuori nainen oli hakeutunut koodarikoulutukseen vuoden työttömyyden jälkeen. Oli myös työllistynyt jo koulutuksen aikana.
Vaikka siivoaminen tuntuu nyt miehestäsi ok-työltä, voi olla, ettei se pitkän päälle jaksa motivoida, vaikka tärkeää työtä onkin. Ja vaikkei miehesi juuri nyt haluaisi ajatella mitään koulutuksia, asia voi olla toisin jonkin ajan kuluttua.
Tiedän itse työnsaannin hankaluuksista vaikeasti työllistävän yliopistokoulutuksen hankkineena. Tärkeää on se, että joku on uskonut minuun, vaikka työura onkin ollut katkonainen.
Pääseekö joku alle 60-vuotias töihin?
Hallituksen mielestä 60v pitäkööt jobin puoliks jalka haudassa, nuoremmat orjaduuniin päläpälätehtaalle. SUOMI NOUSUUN! Sit nää vanhat sinne hautaan kupsahtaa ja jäljellä on orjakansa, ah, miten kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastat rahaa ja mainetta, et miestäsi.
Just joo! Mä voisin ottaa sun miehen! Mikä harvinainen ja upea voimavara, että pystyy pysymään positiivisena ja toimintakykyisenä varmasti suurtenkin pettymysten kohdatessa. Terveisin 3-kymppinen korkeasti koulutettu hyväpalkkainen konservatiivisen perheen tytär, joka ymmärtää pinnallisuuden tyhjyyden. Rakkaus on elämisen arvoista. Muu on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisko AP antaa sunmiehes jollekin toiselle? Ikävä asenne sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tiedä että akateemisesti koulutettuja työttömiä on juuri kaupallisella ja teknisillä aloilla.
Syy ei ole miehessäsi vaan hänen alallaan on enemmän kilpailua ja siten enemmän työttömiä.
Sinun tulisi nyt lopettaa turha valittaminen ja häpeily ja tukea miestäsi. Joku täydennyskoulutus tai vastaava voisi olla hänelle hyvä apu löytää töitä omalta alalta.
Eriäviä mielipiteitä on tullut varsin vähän, eli palstalaiset ovat minun kanssani samaa mieltä. Ei miestä enää mihinkään koulutuksiin saa. On jo luopunut "toivosta"
-AP
Miehesi on varmaan aika nuori vielä, joten ei kannata luovuttaa. Hän on satsannut paljon kouluttautumiseen ja varmasti on ajatellut työllistyvänsä koulutusta vastaavaan työhön. Edellä ehdotettu täydennyskoulutus olisi varmasti hyvä vaihtoehto, koska niitä on yleensä aloille, joilla on pulaa työvoimasta. Taisi olla viime Yhteishyvässä tms. juttu alanvaihtajista. Eräs akateeminen nuori nainen oli hakeutunut koodarikoulutukseen vuoden työttömyyden jälkeen. Oli myös työllistynyt jo koulutuksen aikana.
Vaikka siivoaminen tuntuu nyt miehestäsi ok-työltä, voi olla, ettei se pitkän päälle jaksa motivoida, vaikka tärkeää työtä onkin. Ja vaikkei miehesi juuri nyt haluaisi ajatella mitään koulutuksia, asia voi olla toisin jonkin ajan kuluttua.
Tiedän itse työnsaannin hankaluuksista vaikeasti työllistävän yliopistokoulutuksen hankkineena. Tärkeää on se, että joku on uskonut minuun, vaikka työura onkin ollut katkonainen.
Täydennyskoulutus? Minuakin kiinnostaisi. Esimerkkejä tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen pariterapiaan menemistä. Meillä se auttoi saamaan suhteen kuntoon. Pari vuotta siinä meni, mutta kyllä kannatti.
Ainoa suurempi valhe kuin ”en ole rasisti, mutta” on varmaan tuo ”tämä ei ole provo.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki akateemiset saa oman alan töitä, jos ei ole esim. suhteita, ei osaa markkinoida itseään tms. Silloin voi joutua vaihtamaan alaa. Pääasia on, että henkilö elää tyytyväisenä. Kurjaa toki, että työelämässä suhteilla on niin paljon merkitystä.
Mun mieheni on ammattikorkean käynyt ja oli niissä töissä 7v. Sitten sai tuotannollisista ja taloudellisista syistä potkut. Ei saanut enää saman alan töitä. Joutui kouluttautumaan uudestaan. Nyt tekee likaisia ja pienipalkkaisia, raskaita ja kiireisiä duunarin töitä. On tehnyt jo kohta 11v
Kai hän haluaisi vielä niihin helppoihin ja hyvin palkattuihin töihin mutta elämä nyt vaan meni näin. Tsemppiä ap. lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mies ei perusta omaa yritystä? Tekee vaikka niitä siivoustöitä mistä saa leivän pöytään ja samalla pyörittää esim sijoitusfirmaa. Tämä näyttäisi hyvältä cv:ssä kun hakee niitä oman alan töitä.
Pääasia että tekee töitä, mikäli miehesi on tilanteeseen tyytyväinen, niin hieno homma. Mikäli tavoitteena päästä oman alan töihin, niin suosittelen menemään b2b myyntiin, pärjätä siinä, niin johan alkaa positioita aukeamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaideta paikkakuntaa. Asutaan pääkaupunkiseudulla.
-AP
Tuossa tilanteessa naisten ratkaisu on yleensä käydä vierasta munaa, että jaksaa omaa miestä katsella.
Ei. Vierasta munaa käydään silloin, kun on otettu pösilö, jolla on rahaa. Ei se omassa elintasossa näy, vaikka välillä höyläisi vierasta.
Halveksunta on asia, joka lopulta tuhoaa parisuhteen. En oikein usko, että ap:n liitolla on mahdollisuuskia. Arvotuksen puute ei voi olla näkymättä arjessa ja lopulta kukaan ei voi hyvin.
Miksei mies perusta omaa siivousfirmaa kerta on kaupallinen koulutus ja siivouskokemusta useampi vuosi?
Miksei täällä ole enää mitään järkeviä aloituksia? Pelkkiä väsyneitä provoja ja mielenterveysongelmaisia höpötyksiä. Onko nää jotenkin hauskoja ihmisten mielestä?
Voisit miettiä terapiaan menemistä. Tai sitten menette yhdessä pariterapiaan.