Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Syntyvyyden väheneminen ei johdu vain lapsen saannin lykkäämisestä, lapsiluku Suomessa pienenee voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin
01.09.2020 |
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006620661.html?utm_campaign=hs_tf&utm…
"Aiemmin on todettu, että suomalaisnaiset lykkäävät äidiksi tuloaan yhä myöhäisempään ajankohtaan, usein yli kolmekymppiseksi. Jos näin tapahtuisi, yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyys paranisi.
NÄIN ei ole kuitenkaan ole tapahtunut vuoden 2010 jälkeen. Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkimus osoitti, että myös yli 30-vuotiaat naiset saavat vähemmän lapsia kuin muutama vuosi sitten. Se tarkoittaa, että suomalaisnaisten lopullinen lapsiluku tulee pienenemään voimakkaasti."
"ENSIMMÄISTÄ kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni kaikissa ikäryhmissä. Vuosina 2010–2017 erityisen voimakkaasti se väheni 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä."
"Alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia. Parikymppiset suomalaisnaiset tulevat äideiksi yhä harvemmin."
"SYNTYNEIDEN lasten määrä on vähentynyt vuodesta 2010 kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa suuntaus on ollut erityisen voimakas."
"Hellstrand uskoo, että syitä on monia, koska lapsettomuus on niin yleistä. Syntyvyys on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien sekä maaseudulla että kaupungeissa ja kaikissa koulutusryhmissä. Tiedetään, että vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt, mutta samoin on käynyt myös eri syistä johtuvalle tahattomalle lapsettomuudelle."
Herättääkö aihe keskustelua täällä?
Osaatko sinä kertoa syitä tälle?
Olen itse lapseton ikisinkku ja ikää noin 30 vuotta.
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatko sanoa, mikä erityisesti lapsuudessasi sai sinut päättämään, että et halua omia lapsia?
Kai sen voi tiivistää siihen, että vanhemmat eivät välittäneet ollenkaan. Eivät viettäneet aikaa lasten kanssa, eivät jutelleet oikein mistään. Huutoa, haukkumista, alkoholinkäyttöä, yksin jättämistä. Perhe-elämä on sitä, että vanhemmat eivät rakasta lapsiaan eivätkä lapset vanhempiaan, kunhan asutaan pakon sanelemina samassa asunnossa.
Ja toki näin aikuisena ymmärrän, ettei kaikki perheet ole samanlaisia, mutta kyllä tuommoinen jäljet jättää.
Olen kasvanut riitaisassa uusperheessä, jossa oli alkoholismia, pettämistä ja tuli myös avioero. Tämän jälkeen nuoruus meni yh-perheessä ja sekin vanhempi ”katosi” avoliittoon muualle. Olin lapsi, josta ei pahemmin välitetty, alkoholi ja seurustelukumppanit olivat vanhemmilleni tärkeämpiä.
Minulla tuo aiheutti aikuisena ensin pelon ettei minusta ole äidiksi, mutta toisaalta sai haluamaan sitä omaa perhettä enemmän kuin mitään muuta. Kesti aikansa että luotin parisuhteeseen ja olin saanut kipuiltua omaa oloani, mutta noiden vuosien jälkeen lasten saaminen oli minulle ehdottomasti tärkeintä elämässä.
Eli itse koen että se huono lapsuus päinvastoin sai minut haluamaan lapsia ja sen perheen, jota minulla ei ollut lapsena ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska raskaaksi tuleminen miehelle on alistumista. Ja sellainen ei enää 2000-luvulla käy päinsä, mikäli yliopiston viisaita koulutettuja tietäjiä on uskominen.
Oliskin samat edut kuin Virossa niin jaksais. Äitiysloma täydellä palkalla 1,5 vuotta.
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole niin paljoa hyvin lisääntyvää kansanosaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ei tässä ole kyse siitä, että "Ingrid" olisi jotenkin parempi nainen kuin "Jenna".
Suomen lestadiolaisalueella on maailman suurin syntyvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole niin paljoa hyvin lisääntyvää kansanosaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ei tässä ole kyse siitä, että "Ingrid" olisi jotenkin parempi nainen kuin "Jenna".
Suomen lestadiolaisalueella on maailman suurin syntyvyys.
Suomen suurin, ei maailman. Ei lähelläkään maailman suurinta. Lestadiolaisillakin lapsiluku laskee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole niin paljoa hyvin lisääntyvää kansanosaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ei tässä ole kyse siitä, että "Ingrid" olisi jotenkin parempi nainen kuin "Jenna".
Suomen lestadiolaisalueella on maailman suurin syntyvyys.
Toki lestadiolaiset kantavat kortensa kekoon, mutta ei taida riittää kun Ruotsissa on paljon heitä joille 5 on normaali.
Ei mulla muuta, veetuttaa vaan median höllästi heittelemät syyllistävät lauseet, joita ei sen ihmeemmin avata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan internettiä syyksi, kun kaikki tieto leviää niin nopeasti
Sit uskonnon vallan väheneminen, kun se oikein lietsoi ihmisiä lisääntymään mutta nyt kun kaikki todistelee kilpaa ettei jumalaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Eikös se tiede tutkinut asiaa. Älykkäät eivät lisäänny. Älykkäät tekee ehkäisyvälineitä ja kouluttaa varsinkin naisia niin pitkälle ettei lapsien teko enää ole järkevää. Älykkäät yhteiskunnat huolehtii hyvästä sosiaaliturvasta jolloin ei ole tarvetta roiskia lapsia vanhuuden turvaksi. Ja Pandemiat ja kriisit vaan lisää ongelmia kun ne kärjistää edellä mainittuja probleemeja.
Joku yhden lapsen politiikka saattaa pian olla pakollinen. Maailmahan tuhoutuu jo nyt monin paikoin pelkkään muovisaasteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me haluttiin lapsia ja rikottiin hedelmällisyysraja järkyttävän nuorina. Ymmärrän kuitenkin miksi monikaan ei ole kiinnostunut koska holhousyhteiskunta jne ja ihan tuokin, että suurinosa nuorista ei lapsia tee, joten lapsia saaneen täytyy sopeutua siihen, ettei enää koskaan kuulu joukkoon. Hommaa vaikeuttaa tosiaan nämä pätkätyöt vaikka me tämä köyhyyteen kompastuskivi vältettiin yrittämällä.
Sisaristani toinen on lapseton nisti ja toinen vain lapseton varmaan juuri siksi, että ei ole vielä tullut sellaista naista vastaan jonka kanssa ajatus huvittaisi. Todennäköisesti (tilastollisesti) sitä naista ei huvita vaikka veljeä alkaisi joskus huvittaa.
Itselleni ei ole ensiarvoisen tärkeää pitää minkään hetkistä parisuhteeni kasassa luopumalla mistään mitä tahdon ja pidän about realistisena. Sittenhän sen parisuhde ei ole sinulle sopiva jos se ei kestä elämänmuutoksia. Mutta oikein kiva, että parisuhde on kestänyt, ihme kyllä, ja on nyt parempi kuin aivan alunperin. Mutta ei kaduttaisi lapsiamme vaikka ei oltaisi pariskuntana kestettykään. Jotkut eivät halua lapsia sitten, sehän on selvä, mutta eivät varmaan haluaisi vaikka olisi 100% takuu että parisuhde on pikkulapsiaikaan samanlainen kuin just nyt tai ilman lapsia myöhemmin.
Ei tämä ilmiö ole yksin kenenkään henkilökohtainen vika tai saavutus tai valinta vaan ihmisille luonnollista käytöstä näissä yhteiskunnallisissa oloissa. Tietysti yksilöiden henk.koht. kertomukset ja perustelut on ihan kiinnostaviakin joskus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Eikös se tiede tutkinut asiaa. Älykkäät eivät lisäänny. Älykkäät tekee ehkäisyvälineitä ja kouluttaa varsinkin naisia niin pitkälle ettei lapsien teko enää ole järkevää. Älykkäät yhteiskunnat huolehtii hyvästä sosiaaliturvasta jolloin ei ole tarvetta roiskia lapsia vanhuuden turvaksi. Ja Pandemiat ja kriisit vaan lisää ongelmia kun ne kärjistää edellä mainittuja probleemeja.
Joku yhden lapsen politiikka saattaa pian olla pakollinen. Maailmahan tuhoutuu jo nyt monin paikoin pelkkään muovisaasteeseen.
Minkäs vuoksi koulutetut saavat tutkitusti Suomessa enemmän lapsia kuin kouluttamattomat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en suoraan sanottuna ymmärrä miten muut naiset jaksaa tehdä työn lisäksi vielä lapsiakin? Tai siis niiden tekeminen on tietenkin helppoa, mutta että pitäisi jaksaa sitä hullua työelämää kohtuuttomine vaatimuksineen ja samalla olla vielä hyvä äiti? Olen aivan puhki aina työpäivän jälkeen. En jaksa edes tapailla miehiä, en oikein kavereitakaan ja sitten pitäisi olla joku tehomamma.
Arvostan kyllä suuresti niitä naisia jotka siihen pystyvät, mutta ymmärrän hyvin ettei heistäkään moni halua kuin yhden lapsen. Ainakin tällaisessa matalapalkan työssä tahti on nykyään ihan älytöntä. Korkeakoulutetuilla naisilla taas kyse on siitä, että heillä menee paljon aikaa siihen kouluttautumiseen ja uran luontiin, jolloin ei lapsille ole aikaa ja rahaa kuin vasta vanhemmalla iällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Eikös se tiede tutkinut asiaa. Älykkäät eivät lisäänny. Älykkäät tekee ehkäisyvälineitä ja kouluttaa varsinkin naisia niin pitkälle ettei lapsien teko enää ole järkevää. Älykkäät yhteiskunnat huolehtii hyvästä sosiaaliturvasta jolloin ei ole tarvetta roiskia lapsia vanhuuden turvaksi. Ja Pandemiat ja kriisit vaan lisää ongelmia kun ne kärjistää edellä mainittuja probleemeja.
Joku yhden lapsen politiikka saattaa pian olla pakollinen. Maailmahan tuhoutuu jo nyt monin paikoin pelkkään muovisaasteeseen.
Minkäs vuoksi koulutetut saavat tutkitusti Suomessa enemmän lapsia kuin kouluttamattomat?
Veikkaisin että koulutetut naiset tekevät usein sen 1-2 lasta ja koulutettuja naisia ei jää niin usein lapsettomiksi. Kouluttamattomat naiset taas jäävät joko lapsettomiksi tai sitten ne perustavat perheen missä on 3-6 lasta.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä tuntuu siltä, ettei tajuta, että niistä kaivatuista lapsista kasvaa aikuisia. Suomessa on valtavasti syrjäytettyjä (nuoria) aikuisia, joille ei ilmeisesti ole mitään järkevää tekemistä tai paikkaa. Joskus he olivat niitä toivottuja vauvoja. Miksi hankkia lapsia, joiden kohtalona on elää koko aikuisikänsä syrjässä yhteiskunnasta? Kai pitäisi ajatella ettei omalle lapselle tapahdu koskaan mitään pahaa, mutta ainakin itselläni on sellainen perimä ettei ole syytä tuollaiseen haihatteluun.
Olen Helsingin kantakaupungissa koko elämäni asunut lapseton noin 40v mies. Syitä lapsettomuuteen löytyy sekä itsestäni, naisista, että ympäröivästä yhteiskunnasta:
1. Asunnot ovat niin kalliita täällä, että en ole vielä valmis ottamaan sitä taloudellista riskiä, minkä kumppanin ja lapsen hommaamisesta tulisi. Perhekokoinen asunto maksaa järjettömän paljon.
2. Koen työelämän melko epävarmaksi, enkä sen vuoksi välttämättä ole valmis perhe-elämään ennen kuin minulla on passiivista tuloa riittävästi kokonaisen perheen välttämättömien menojen kattamiseen.
3. Sopivaa naista ei ole tullut vastaan. Löytyy tatuoituja alkoholisteja, löytyy feminismin aivopesemiä älykköjä, löytyy prinsessoja jotka luulevat itsestään liikoja. Näidenkö kanssa sitä perhettä pitäisi perustaa? Tavallisia "kunnon naisia" sen sijaan on yllättävän vaikea löytää.
4. Tiedostan myös että omat kriteerini unelmien perhe-elämän materialistisista vaatimuksista ovat kovemmat kuin vaikkapa omilla vanhemillani. Oletettavasti ne ovat kovemmat myös vastakkaisella sukupuolella.
5. Nykyinen sosiaalisen median kohujen ja katastrofien täyttämä maailma ei luo sitä perusturvallisuuden tunnetta, mikä tarvittaisiin perheen perustamiseen. Haluaisin pystyä henkisesti irtaantumaan tästä kaikesta ja matkustamaan aikakoneella takaisin rauhalliselle 80-luvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Eikös se tiede tutkinut asiaa. Älykkäät eivät lisäänny. Älykkäät tekee ehkäisyvälineitä ja kouluttaa varsinkin naisia niin pitkälle ettei lapsien teko enää ole järkevää. Älykkäät yhteiskunnat huolehtii hyvästä sosiaaliturvasta jolloin ei ole tarvetta roiskia lapsia vanhuuden turvaksi. Ja Pandemiat ja kriisit vaan lisää ongelmia kun ne kärjistää edellä mainittuja probleemeja.
Joku yhden lapsen politiikka saattaa pian olla pakollinen. Maailmahan tuhoutuu jo nyt monin paikoin pelkkään muovisaasteeseen.
Minkäs vuoksi koulutetut saavat tutkitusti Suomessa enemmän lapsia kuin kouluttamattomat?
Prekariaatti ei uskalla lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni koulutetutkaan naiset ei ole tajunneet iän merkitystä. Esim. ystäväni alkoi vasta 35-vuotiaana harkita lasten hankintaa, kun gynekologi piti puhuttelun hedelmällisen iän hupenemisesta. Sitten lopulta kun hän ryhtyi miehensä kanssa toimeen, kestikin kauan tulla raskaaksi, tuli keskenmeno ja sitten taas pitkään uutta yritystä.
Kaikkeen tähän meni niin paljon aikaa, ettei hän lopulta lapsen saatuaan ole saanut enää toista lasta, vaikka olisi kovasti toisenkin halunnut.
Eikös se tiede tutkinut asiaa. Älykkäät eivät lisäänny. Älykkäät tekee ehkäisyvälineitä ja kouluttaa varsinkin naisia niin pitkälle ettei lapsien teko enää ole järkevää. Älykkäät yhteiskunnat huolehtii hyvästä sosiaaliturvasta jolloin ei ole tarvetta roiskia lapsia vanhuuden turvaksi. Ja Pandemiat ja kriisit vaan lisää ongelmia kun ne kärjistää edellä mainittuja probleemeja.
Joku yhden lapsen politiikka saattaa pian olla pakollinen. Maailmahan tuhoutuu jo nyt monin paikoin pelkkään muovisaasteeseen.
Minkäs vuoksi koulutetut saavat tutkitusti Suomessa enemmän lapsia kuin kouluttamattomat?
Tämä on tätä kun jotkut (eivät kaikki) velat aliarvioivat muiden kanssaihmisten älyn (katsellessaan omaa naapurustossa ja elinpiiriään) ja luulevat että ehkäisyn ja jälkiehkäisyn käyttö on jokin osoitus poikkeuksellisesta älykkyydestä ja elämänhallinnasta. Että tyhmät ne vain laput silmillä lisääntyy. Suomessa aika pitkälti enemmistöllä on raskaudenehkäisy hallinnassa vähintään riittävällä tasolla ja ehkäisynkäyttö sujuu niin fiksuilta kun pöljemmiltäkin. Onneksi lapsia tulee enimmäkseen toivotusti niitä toivoville. Se lasten kasvatus onkin nykyaikana yllättävän haastava projekti ja siksi ehkäisyn jättävät yleensä harkitusti käytöstä sellaiset vähän muita paremmin pärjäävät.
Olen psyykkisesti sairas, köyhä, ei kumppania enkä halua lapsia, miksi minun siis pitäisi lisääntyä?
Vierailija kirjoitti:
Olen Helsingin kantakaupungissa koko elämäni asunut lapseton noin 40v mies. Syitä lapsettomuuteen löytyy sekä itsestäni, naisista, että ympäröivästä yhteiskunnasta:
1. Asunnot ovat niin kalliita täällä, että en ole vielä valmis ottamaan sitä taloudellista riskiä, minkä kumppanin ja lapsen hommaamisesta tulisi. Perhekokoinen asunto maksaa järjettömän paljon.
2. Koen työelämän melko epävarmaksi, enkä sen vuoksi välttämättä ole valmis perhe-elämään ennen kuin minulla on passiivista tuloa riittävästi kokonaisen perheen välttämättömien menojen kattamiseen.
3. Sopivaa naista ei ole tullut vastaan. Löytyy tatuoituja alkoholisteja, löytyy feminismin aivopesemiä älykköjä, löytyy prinsessoja jotka luulevat itsestään liikoja. Näidenkö kanssa sitä perhettä pitäisi perustaa? Tavallisia "kunnon naisia" sen sijaan on yllättävän vaikea löytää.
4. Tiedostan myös että omat kriteerini unelmien perhe-elämän materialistisista vaatimuksista ovat kovemmat kuin vaikkapa omilla vanhemillani. Oletettavasti ne ovat kovemmat myös vastakkaisella sukupuolella.
5. Nykyinen sosiaalisen median kohujen ja katastrofien täyttämä maailma ei luo sitä perusturvallisuuden tunnetta, mikä tarvittaisiin perheen perustamiseen. Haluaisin pystyä henkisesti irtaantumaan tästä kaikesta ja matkustamaan aikakoneella takaisin rauhalliselle 80-luvulle.
Kaikesta tästä vuodatuksesta tuli esille se todellinen syy: naisen puute.
Nelikymppisellä lapsettomalla miehellä on tilastollisesti enää vain pieni mahdollisuus tulla isäksi, sillä naiset harvoin hankkivat lapsia itseään kovin paljon vanhempien miesten kanssa ja nelikymppisten naisten hedelmällinen ikä alkaa olla vähissä.
Itse olen 25 v nainen. En koe haluavani lapsia, sillä itse ole työtön ja on sairauksia, joita en haluaisi eteenpäin. Ja en koe jaksavani lapsia kun oman ajan tarve on suuri. (Hyväkäytöksiset)Lapset osaavat olla kyllä söpöjä, mutta en jaksaisi itse niitä kasvattaa.