Tuleva vaimo haluaa pitää ex-miehen sukunimen
Enpä olisi uskonut tänne mitään kirjoittavani, mutta toisaalta tämä lienee se paikka, josta saa asiaan ainakin naisväeltä mielipiteitä. Tilanne on siis se, että olemme suunnitelleet avovaimon kanssa naimisiin menoa ja hän haluaa ehdottomasti pitää oman sukunimensä, joka on siis myös hänen ex-miehensä sukunimi vanhasta avioliitosta. Perusteluna mm se, että hän haluaa lapsellaan olevan sama sukunimi kuin itsellään.
En tiedä, että onko itseltäni pikkumaista ajattelua, mutta itse en vain lämpene tälle yhtälölle. Jos olisi edes tyttönimi, niin ei siinä mitään, mutta jotenkin tässä kohtaa tulee tunne, että edellisestä avioliitosta kannetaan iso palanen tähän uuteen mukaan. On se nyt jotenkin absurdia, että jos vaikka ex-mies tulee hakemaan lasta tapaamiseen, niin siinä kaksi "Virtasta" taas kohtaavat toisensa. Tulee tunne, että olen muodollisesti naisen kanssa naimisissa, mutta samalla katson sivusta hänen kakkosavioliittoaan. En tiedä... En vain voi sulattaa tilannetta.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti kokee huolestuttavana tilanteen lapsen kannalta, että lapselle jää eri sukunimi kuin muilla perheessä. Ei hän sitä eksää haikaile.
Mitä jos nainen saa Ap:n kanssa vauvan? Mikäs sukunimi hälle annetaan?
Exän tietysti😁
Vierailija kirjoitti:
Montakos vuotta Lipposka käytti edellisen miehensä nimeä ;DD Olihan se von H hienomman kuuloinen kuin tavallinen Lipponen. Tollehan naureskeltiin mediaa myöten. Jossain vaiheessa vaihtoi nimen lopulta, varmaan draamaa takana isomminkin XDD
samoin hanna kullikseen
Minusta tuo lapsiperustelu ei ole pätevä, koska on lapsen isä lapsen isä ja siten perhettä lapselle, vaikka ei olisi lapsen äidin kanssa missään tekemisissä. Ei perhe tarkoita vain saman talouden väkeä. Itse asiassa, jos lapsella on isän nimi ja äidillä ei, se voi olla lapselle jopa ihan hyödyllinen muistutus siitä, että isä on yhä olemassa vaikka asuu muualla.
Minäkin olen sitä mieltä että äiti ajattelee lastaan eikä eksäänsä tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Montakos vuotta Lipposka käytti edellisen miehensä nimeä ;DD Olihan se von H hienomman kuuloinen kuin tavallinen Lipponen. Tollehan naureskeltiin mediaa myöten. Jossain vaiheessa vaihtoi nimen lopulta, varmaan draamaa takana isomminkin XDD
Se "aito" von Hertsenröllöllöö ihan valtakunnan mediassa vaati että Päivi vaihtaa sen sukunimen nyt vaan.
Roskaa ja provoilua ja keksikää parempia juttuja
Saa kai ihminen pitää sen nimen mihin on tottunut, älä ole noin epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti kokee huolestuttavana tilanteen lapsen kannalta, että lapselle jää eri sukunimi kuin muilla perheessä. Ei hän sitä eksää haikaile.
Mitä jos nainen saa Ap:n kanssa vauvan? Mikäs sukunimi hälle annetaan?
Jos asiasta ei päästä sopuu niin äidin nykyinen nimi.
Jep, eli entisen ukon.
Kuuntelitko lainkaan, mitä avokkisi sinulle sanoi? Et selvästikään. Hän haluaa olla LASTENSA kanssa samanniminen, ei exänsä. Jos olet noin vainoharhainen ja sairaalloinen mustasukkainen naisesi menneestä suhteesta, niin ei kannata mennä naimisiin. Suhteenne on tuhon oma. Omien lasten tulee aina olla ykkösenä vanhemmilleen, ei uuden kumppanin. Jos tätä asiaa et ymmärrä, niin unohda koko juttu. Avokkisi ansaitsee fiksumman miehen. Toivottavasti tajuaa erota sinusta ajoissa.
Miksi sinä et ole valmis vaihtamaan sukunimeäsi?
Olis antanut kakaroilleen oman tyttönimensä ja pitänyt sen myös itsellään, mutta näköjään oli pakko ottaa miehen nimi ja nimetä vielä lapsetkin samalla. Tätä se on, kun ei naiset omaa sukunimeä kunnioita ja ollaan heti valmiina luopumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä ei kenenkään tulisi enää vaihtaa sukunimeään naimisiin mennessä niin välttyisi tällaisilta kuvioilta.
Itse erosin 15 vuotta sitten ja vaihdoin oman sukunimeni takaisin. Uudessa avioliitossa pidinkin sitten oman nimeni.
Mutta sitten tulisi ongelmaksi se, kumman vanhemman sukunimi lapsille annetaan.
Minä pitäisin myös nykyisen nimeni. Ei asialla ole exän kanssa mitään tekemistä, nimi on vaan ollut minulla jo kauan ja pidän siitä. Nimi on omani eikä exän, vaikka se avioliiton myötä tulikin. Jos se on tulevalle miehelle ongelma, ei ole mikään pakko mennä naimisiinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et ole valmis vaihtamaan sukunimeäsi?
Mihin nimeen?
älkää menkö naimisiin niin ei tarvitse miettiä tuollaisia
Äidilläni oli vielä ex-miehensä sukunimi, kun synnyin, joten se merkittiin minunkin nimekseni. Menivät isäni kanssa pian naimisiin ja nimeni muuttui, mutta ei oikein kiva. Yritti minulta vielä piilotella tätä tietoa, mutta väestörekisterista selvisi :’D
Vierailija kirjoitti:
Olis antanut kakaroilleen oman tyttönimensä ja pitänyt sen myös itsellään, mutta näköjään oli pakko ottaa miehen nimi ja nimetä vielä lapsetkin samalla. Tätä se on, kun ei naiset omaa sukunimeä kunnioita ja ollaan heti valmiina luopumaan.
Pitäisitkö oman nimesi jos se olisi vaikka Kökkeräinen ja tulevan miehesi vaikka Kultasanta? Ei tarvi vastata...
Ymmärrän tosi hyvin äitiä, sillä haluaisin itsekin olla samaa sukunimeä omien lasteni kanssa. Jos nyt eroaisin miehestäni, pitäisin sukunimen vain lasten takia. Voisin ehkä vaihtaa sukunimen, kun lapset olisivat 18-vuotiaita. Harmittaa ylipäätään, että otin miehen sukunimen alun perin. Olisi pitänyt pitää oma tyttönimi alun perinkin. Uusi nimilaki on siitä hyvä, että lapsilla voi olla kaksikin sukunimeä tyyliin Virtanen Korhonen. Se on kaikista tasa-arvoisin ratkaisu.
Mutta siis olisin aivan samassa tilanteessa kuin tuleva vaimosi. Pitäisin ex-miehen sukunimen, vaikken edes tykkää nimestä enkä todellakaan haikailisi exää, vaan haluaisin olla samalla nimellä lasten kanssa. Se on mulle niin tärkeää.
Niinpä tyhmä mies.