Lue keskustelun säännöt.
Menetkö lukkoon ja järkytytkö, jos työkaverisi huutaa sinulle kiukkuisesti?
Kommentit (101)
Lähinnä enemmän jotenkin "tilttiin". Lopetin edellisen ammatin kohdalla yrittämisen ton huutamisen takia. Nykyisessä ammatissa menee lähinnä palikat sekasin( noita huutajia eksyy vissiin ammattiin kun ammattiin), varsinkaan jos en tee varsinaisesti mitään väärää ja huutaja vaan purkaa omaa paskaa oloaan. Lähinnä tekisi mieli huutaa takasin ja lisätä siihen pari omaa virkettä, huutamalla myös niin vatsan perukoilta kun lähtee, voisin lisätä kysymyksen että jatketaanko astetta pidemmälle jolloin tasan kellään ei ole kivaa..... mutta sillon loppuisi työ mun osalta ja olisi varmaan jonkin asteen syyte niskassa. Olen todennut että mielummin joustavuudella koitan pärjätä/mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai menen lukkoon ja järkytyn, koska huutaminen ja raivoaminen töissä ei ole järkevän ihmisen käytöstä eikä sellaista pidä sietää. Jatkuvasta ilkeilystä ja huutamisesta ottaisin yhteyttä esimieheen ja ellei hän auta - tai on itse se huutaja - niin ylemmäs työsuojeluun tms.
Töissä raivoavasta työkaverista tai esimiehestä tekisin saman tien työsuojeluilmoituksen. Oikein pahasta tilanteesta soittaisin saman tien hätänumeroon. Ei ole tarvinnut soittaa.
En jäädy enkä järkyty, olen kova ihminen kun minulla kettuillaan. Olen sanavalmis ja osaan olla tarpeen mukaan hyvin viileä, yleensä huutaja jää alakynteen kun sivallan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi huusi sinulle? Provosoitko itse, mikä oli sinun osuutesi? Oliko yrittänyt viestiä aiemmin muuten, kuuntelitko? Osaatko nähdä oma aosuuttasi, pohtia sitä? Harva syyttä huutaa, usein silloin asia jo aika pitkällä.
Jos huusi ilman mitään syytä, tuosta vain, silloin on kyse jostakin hänen ongelmasta ja voit unohtaa tyypin, kenties oli huono päivä yms.
Näitä ilman syytä huutajia ja tiuskijoita löytyy kyllä. Tekevät sitä ihan ilman provosointia. Ilmeisesti heillä on silloin huono päivä ja ärsyttää, niin heidän mielestään on ok kaataa kaikki toisen niskaan. Ja näillä saattaa tuuli kääntyä ihan saman päivän aikanakin.
Ei ole todellakaan hyväksyttävää käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen esimies kirjaimellisesti huusi ja raivosi asiakkaiden kuullen. Pari kertaa nielin, mutta kolmannella kerralla sanoin painokkaasti vastaan, että anna olla viimeinen kerta kun huudat minulle. Nainen jäi suu auki, mut siihen loppui. Hänellä oli todella vaikea persoona ja mesosi meille työntekijöille aikaa ja paikkaa katsomatta. Yleensä myymälässä asiakkaiden kuullen.
Entinen työkaveri huusi ja itki minulle neuvotteluhuoneessa tunnin ajan, miten olen pilannut hänen elämänsä. Täysi sekopää. Kävi ilmi, että vastaavaa on tapahtunut muillekin työkavereille vuosien ajan.
Valitin esimiehille, työterveyteen ja henkilöstöhallintoon. Työsuhteeni purettiin koeajalla. Hyvä niin, en olisi jäänytkään firmaan, jossa hyssytellään moista.
Ko. henkilö lähti itse firmasta jonkin aikaa minun jälkeeni. On yrittänyt olla kavereita sen jälkeenkin. En halua olla missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliherkät ihmiset ei siedä minkäänlaista ilkeyttä tai huutoa itseään kohtaan.
Eikä "nahkaa" saa kasvatettua sen paksummaksi yleensä koskaan.
Kyllä se on just toistepäin eli yliherkät huutaa ja tiuskii kaikesta. Olin vasta tullut taloon ja kirjoitin johonkin lappuun nimikirjaimeni ilmeisesti liian epäselvästi ja työkaveri tuli raivoissaan hampaiden välistä karjumaan minulle "kirjoita selvemmin" vaikka tiesi että siinä vuorossa olin ainoana töissä.
Samassa työpaikassa toinen nuori neiti huusi minulle niin että halli raikui "sinä et lähde minnekään paikaltasi!!!" kun olisin jaloitellut metrin päässä työpisteeltäni. Huom! Olen tehnyt samaa työtä 20v eli kauemmin kuin tuo neiti on elänyt. Ja ihan ilman ongelmia.
No tällaista se on uskovaisten kanssa työskennellessä. Etenkin kun pomona on mt ongelmainen uskovainen miehenkuvatus.
Kysyisin vielä että MIKSI kenelläkään pitäisi olla oikeus huutaa toiselle työpaikoilla? Eikö se kannata hakeutua hoitoon ja kunnon lääkitykseen jos ei työpäivästä selviä huutamatta ja karjumatta työkaverille? Omassa päässäsi se vika on jos pitää huutaa.
Vierailija kirjoitti:
En mene, en mene myöskään ystävä- tai parisuhteessa lukkoon tuollaisessa tilanteessa. Mutta varsinkin töissä. huutaminen (minulle tai jollekulle muulle) loppuu alkuunsa tai voi olla työura samassa firmassa mun kanssa aikas lyhyt. T: HR
Sulle olis paljon töitä eräässä kauppaketjussa 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri huusi ja itki minulle neuvotteluhuoneessa tunnin ajan, miten olen pilannut hänen elämänsä. Täysi sekopää. Kävi ilmi, että vastaavaa on tapahtunut muillekin työkavereille vuosien ajan.
Valitin esimiehille, työterveyteen ja henkilöstöhallintoon. Työsuhteeni purettiin koeajalla. Hyvä niin, en olisi jäänytkään firmaan, jossa hyssytellään moista.
Ko. henkilö lähti itse firmasta jonkin aikaa minun jälkeeni. On yrittänyt olla kavereita sen jälkeenkin. En halua olla missään tekemisissä.
Minkälaisia ne elämänpilaamissyytökset tarkemmin ottaen olivat? Oliko hän itse yrittänyt kiusata sinua (ja muita) eikä ollut onnistunut, ja käänsi sitten asiat ämpärilleen kuin narsku ainakin? Toki koko elämän voi pilata jo sekunnissakin, mutta sitten on kyseessä joku kammottava rikos...
En hyväksy mitään asiatonta ja lapsellista käytöstä. Annan ensimmäisen ja viimeisen varoituksen yhteistyön täydellisestä lakkaamisesta.
Jos tapahtuu uudestaan, välit menee poikki loppuelämöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo työkaverit huudelleet silloin kun olin työssä.
En ole koskaan ollut niin sairaassa työyhteisössä töissä että siellä huudettaisiin toisille. Mutta olen kyllä nähnyt tällaista muiden työpaikkoina joko yhteistyökumppanina tai asiakkaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En järkyty vaan heitän sitä nitojalla päähän. Kyllä hiljenee.
Jos joku huutaa minulle töissä niin se on melkein hr-keskustelun paikka.
Töissä tulee käyttäytyä asiallisesti, vaikka tilanne olisi vaikea.
Sulkeudun itseeni ja annan huutaa. Samalla myös jokin osa sisälläni kuolee, koska en voi arvostaa ihmisiä, jotka käyttäytyvät tuolla tavalla. Jatkossa olen mahdollisimman vähän tekemisissä ja kommunikoin lyhyesti ja kuivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri huusi ja itki minulle neuvotteluhuoneessa tunnin ajan, miten olen pilannut hänen elämänsä. Täysi sekopää. Kävi ilmi, että vastaavaa on tapahtunut muillekin työkavereille vuosien ajan.
Valitin esimiehille, työterveyteen ja henkilöstöhallintoon. Työsuhteeni purettiin koeajalla. Hyvä niin, en olisi jäänytkään firmaan, jossa hyssytellään moista.
Ko. henkilö lähti itse firmasta jonkin aikaa minun jälkeeni. On yrittänyt olla kavereita sen jälkeenkin. En halua olla missään tekemisissä.
Minkälaisia ne elämänpilaamissyytökset tarkemmin ottaen olivat? Oliko hän itse yrittänyt kiusata sinua (ja muita) eikä ollut onnistunut, ja käänsi sitten asiat ämpärilleen kuin narsku ainakin? Toki koko elämän voi pilata jo sekunnissakin, mutta sitten on kyseessä joku kammottava rikos...
Pilasin ilmeisesti hänen elämänsä olemalla olemassa. Olin hänen työparinsa, tein kuten hän halusi eikä hommissani pitänyt olla mitään valittamista. Alkuun hän halusi kovasti ystävystyä; kutsui käymään kotonaan, kertoi itsestään nyyhkyjuttuja, oli kaikin puolin hurmaava. Tyhmänä vähän menin tuohon ja ajattelin, että hänellä on ongelmia, mutta vaikuttaa muuten kivalta tyypiltä. Tuon huutosession jälkeen sitten soitti minulle ja anteeksipyyntöjen sijaan kertoi, miksi olin ansainnut huudot. Siinä vaiheessa olin lyönyt jo kaikki liinat kiinni ns. ystävyydestämme ja olin kuin teflonia. Hän yritti olla yhteydessä sen jälkeenkin kun jätin firman, kertoi lisää nyyhkytarinoita siitä miten häntä syytetään firmassa siitä että minä lähdin. Yritti tarjota jopa jotain yhteistyötä uudessa firmassaan. Käsittääkseni aika selkeä narsku.
Älkää sietäkö huutamista. Ottakaa asia esille. Vaihtakaa tarvittaessa työpaikkaa. Kenenkään ei tarvitse kestää tuollaista.
Mulle on kerran huudettu töissä. Olin aina ajatellut, että osaisin handlata tilanteen. Otin huudon vastaan ja totesin, että menen nyt pitämään lyhyen tauon, että saat rauhoituttua. Huutaja hämmentyi ja osasi taas puhua ihan asiallisesti kun palasin muutaman minuutin päästä. Hän kuitenkin alkoi kiusata monilla muilla tavoilla ja yritin ottaa rauhallisesti liian pitkään. Sairastuin työuupumukseen. Sovittelustakaan ei tullut mitään, mutta onneksi sain siirron toiseen tiimiin, jossa ei ole ikinä ollut mitään ongelmia, on tosi mukavat työtoverit ja olen innoissani työstäni. Huutaja on sittemmin vaihtanut työpaikkaa valtion virkaan.
Joo, kyllä menen lukkoon ja järkytyn.