Kohdunulkoinen raskaus piilossa
Hei! Löytyisikö vastaavan kokenutta naista?
Tein positiivisen raskaustestin ja koska menkkani ovat olleet hyvin epäsäännölliset, oli mahdotonta arvioida, monennellako viikolla olen. Oireiden ja Clearbluen testin perusteella luulin olevani rv 5:llä. Varasin seuraavalle viikolle ajan varhaisultraan lähinnä innostuksen ja raskauden keston selvittämisen kanssa.
Kohdussa ei näkynyt mitään. Kätilö, joka ultran otti, havaitsi outoa sivukaikua ja lähetti minut Naistenklinikalle. HCG:n nousu mitattiin ja nyt kahta viikkoa myöhemmin se on noussut 280:sta 611:sta eli se on kohonnut hyvin hitaasti. Kohdussa eikä missään muuallakaan ei näy mitään, ei yhtään mitään.
Minulla ei ole mitään kohdunulkoisen riskitekijöitä eikä ainuttakaan oiretta. Raskausoireita on kyllä ollut. Huomenna HCG mitataan uudestaan ja se kertoo ehkä jotain, mutta tilanne on täysin absurdi. Valeraskaus ei voi olla kyseessä, sillä HCG tosiaan on noussut, siinä se ei nouse lainkaan.
Kommentit (23)
Moikka,
Kiitos kysymästä! Ultrassa ei näkynyt mitään ja sain lääkkeen, joka keskeytti kohdun ulkoisen raskauden. Nyt se lääke löysi ”vauvan” ja vuodan verta ja kudosta. Sattuu välillä hemmetin paljon.
Sinänsä yllättävää, että tämä lopullinen kauhea asia on kuitenkin henkisesti helpompaa, kuin se odotusaika epätietoisuudessa.
Ensi viikolla on vielä kahdet verikokeet ja ultrassa jälkitarkastus. Toivon, että hcg tippuu äkkiä, niin päästään yrittämään uudestaan.
Harmillinen juttu :( mutta toisaalta tosiaan tuo epävarmuus on varmasti ollut raskasta ja hyvä, että tuli joku päätös asialle. Tsemppiä toipumiseen ja jatkoon!
Miten siellä kävi? Paljon jaksamista. Tosi kurja tilanne. Toivottavasti asia pian etenisi ja oma tilanne kohenisi. Aika kamalan pitkä odottaminen ja epätietoisuus.
Tuntuu ylipäänsä siltä, että raskauksiin (ja niiden menetyksiin....) liittyvät ongelmat ovat aikamoisia kidutuksia, joita naiset joutuvat käymään läpi niin hurjan yksin ja hiljaa surien.
Tuosta Naikkarista. Hurjaa että synnytysosasto on samassa kuin päivystys. Ymmärrettävää, mutta tuntuu siinä hetkessä karvaalta, kun itse on menettämässä omaa vauvaansa.