Onnellinen parisuhde ilman seksiä? No ei ole :(
Hei.
Aihe varmasti kosketaa liiankin montaa ihmistä.
Oma parisuhde on täydellinen mutta seksi puuttuu. Tietenkin 10v suhde on yksi selitys mutta mikä avuksi kun puhuminen tai odottaminen ei auta, ei myöskään kotitöissä auttaminen, kaupassa käyminen, jalkahieronta yms... Tuntuu että puhuninen vain pahentaa eikä puolisolla ole halua seksuaaliterapeutille.
Ulkopuolista seksiä en saa käyttää joten mitäs tässä tekisi?
Kaikki chatit on riskiä kun jää tietenkin kiinni tai muut treffipalsat. Maksullinen ei ole mun juttu!
Baareissa en käy!
Haenko riskillä seuraa millä tyydytän läheisyyden/seksin kaipuun vai odotanko loppuikäni :(
Kommentit (23)
Eipä ole päättymispäivää kerrottu :/
No, minä sanoisin puolisolle, että seksiä on parisuhteessa, joko tässä (mieluiten) tai toisessa. Hän saa valita.
Vierailija kirjoitti:
No, minä sanoisin puolisolle, että seksiä on parisuhteessa, joko tässä (mieluiten) tai toisessa. Hän saa valita.
Tuo pitää tehdä konkreettisesti siten kuin siinä vanhassa vitsissä. Kuuleppas kulta, meidän makuuhuoneessa harrastetaan seksiä tänä iltana klo 21, olit sitten paikalla tai et.
Betoille tehdään säännöt, jotka sitten rikotaan alfojen kanssa. Siinä sitten kiltit miehet miettii, miksi ei seksiä kun varpaanvälitkin hieroin... Säälittävintä mitä tällä palstalla kuulee miesten suusta on, että mahtava parisuhde, ei vaan oo seksiä. Eihän se ole mikään parisuhde. Niin monet tarinat kuulleena voin kuitenkin sanoa, että ne jotka tästä valittaa ei kuitenkaan oo miltei koskaan valmiita keikuttamaan venettä niin pitkälle, että oma nainen huomais et on sillä omallakin ukolla munat vielä tallella. Ja sit kun on menty liian pitkälle, niin tulee ero.
Oletko siis mies?
Sanot "auttavasi" kotitöissä. Sisimmässäsi siis ajattelet, että ne ovat naisten töitä ja sinä erityisen kiltteytesi takia sitten autat. Ne kuuluvat sinulle yhtä lailla, ja jos naisesikin on 10 vuoden aikana huomannut asenteesi, niin sieltäkin voi löytyä syy väheneviin seksihaluihin.
Mutta ainoastaan sielläkään on harvoin syy. Mies voi tehdä vaikka kaikki kotityöt ja olla silti naisensa silmissä beta-mies, joka ei sytytä. Sinuna lähtisin pohtimaan syytä siihen, miksi naisesi ei näe sinua Alfa-miehenä, joka saa pöksyt kastumaan. En tarkoita, että nainen tekisi muka kaiken "oikein" ja sinä tekisit "väärin", mutta sinä olet tässä se kärsijä, joten sinulla on varmaan motivaatiota tehdä muutoksia tarpeen mukaan.
Mitä naisesi on vastannut, kun olet kysynyt asiasta? Ja mitä oikeastaan olet kysynyt?
N30
Olen joo mies!
Olen ollut suhteen alusta asti osallistuva kaikkeen ja nössökään en ole. Halut vain kuulemma joskus naisilla hiipuu kun elämässä muutakin kun seksiä mietittävänä
Minulla ainakin seksihalut ovat vaihdelleet elämän aikana, kuulostaa jotenkin suorituskeskeiseltä se porukka jonka halujenmäärä on vakiintunut huippupisteeseen...
Ja niin epäreilua kuin se on, niin miehen epätoivoisuus ja sen hetkinen kärsiminen ei herätä intohimoa. Se voi herättää jotain herkkää ymmärrystä ja auttamishalua mutta ei intohimoa. Jotenkin miehestä on aistittava, että hän haluaa seksiä kanssasi, muttei ole epätoivoinen ja surkea.
Toimivaan seksielämään tarvitaan tietysti kaksi yleensä ja jos se nainen ei pidä itsestäänkään huolta, on masentunut ja hänellä on aivan omastakin syystä kurja olo aina ja seksinkin aikana niin et voi yksin sitä kaikkea korjata. Ethän ole parisuhteessa täysin holhottavan kanssa (vaikka aina silloin tällöin autetaan puolin ja toisin) vaan aikuisen, itsestään vastuussa olevan ihmisen kanssa?
Olen samaa mieltä yllä olevan kanssa, että vaikka epätoivo ja huoli on tilanteessasi täysin ymmärrettävää, niin naisen haluja se ei herätä. Jos keskustelulla olet sulkenut pois sen vaihtoehdon, että halujen menetys johtuu esim. omasta laiskuudestasi (nainen on kiukkuinen ja ylirasittunut) tai esimerkiksi jostain loukkauksesta, joka on jäänyt kalvamaan, niin ainoa keino, jolla on mahdollisuus parantaa tilannetta, on niin sanotusti voittaa naisesi takaisin. Ei riitä, että saat hänet suostumaan sekaisin, vaan hänen täytyy haluta sinua miehenä.
En tiedä, millainen tilanteesi on. Onko kunto ja ulkonäkö kondiksessa? Vaatekaappi ja tyyli ajan tasalla? Saisitko itsekin jotain piristystä ja kivaa vaihtelua, jos laittaisit ulkoisen olemuksen oikein olan takaa kuntoon?
Naisia viehättää se, että miehellä on jotain intohimon kohteita. Istutko siis iltaisin väsähtäneenä sohvalla verkkareissa vai saisitko uutta puhtia elämääsi ja seksielämäänne siitä, että löytäisit esimerkiksi uuden liikuntaharrastuksen? Näin naisellisesta näkökulmasta ehkä vielä mieluummin crossfitiä tai vapaaottelua kuin pöytätennistä.
Entä paljonko vietätte aikaa yhdessä ja millaista? Milloin viimeksi kävitte treffeillä, siis niin, että laittaudutaan kivasti ja mennään ilman kolmansia osapuolia (mukaan lukien kännykät) syömään hyvin ja tekemään jotain kivaa, suudellaan katulamppujen alla? Eikä puhuta lasten tai mummon asioista sitä punaviiniä juodessa.
Miten usein ylipäätään kuljette käsi kädessä, kuinka usein kosketat ja miten? Ovatko suudelmanne olleet jo vuosia kuivia pikkupusuja? Jos ovat, niin mihin ja miksi jäivät pois ne suhteen alun intohimoiset suudelmat, kun kaappasit naisen seinää vasten ja suutelit kunnolla?
Tässä vain joitakin ajatuksia. Oletko siis itse edesauttanut suhteen arkistumista jättämällä pois niitä asioita, jotka alussa juuri kutkuttelivat ihanasti?
N30
Vaimo lopetti seksin halujen puutteeseen ja siitä innostuneena minä lopetin parisuhteen samasta syystä.
Claris, Claris, Claris...
Laitoin ton oman beta/alfa kommentin ennen sinua, ja nyt kun palasin tänne lukemaan, niin pakko sanoa että puhut paljon mutta asiaa. En oo tällä palstalla ihan noin valveutunutta näkemystä vielä naiselta kuullut. Ainoo asiavirhe, et crossfit ei sovi miehille, ennemminkin kunnon bodaus tai voimanosto... :D
Ja tuolla ylempänä "suostumaan sekaisin" toki tarkoitti suostumaan seksiin. :)
Mutta oikeasti. Niin hirveän moni mies JA nainen lopettaa niiden asioiden tekemisen, jotka ovat ihania ja luovat seksuaalista jännitettä miehen ja naisen välille. Sitten katsellaan kaiholla romanttisia draamoja tai James Bondeja ja huokaillaan, että kylläpä se James suutelee ihanasti ja muijakin ihan liekeissä. Ei tarvitse olla mitään sinänsä ihmeellistä, vaivalloista ja kallista - Karibian risteily voi olla kiva, mutta kun sen romantiikan saa jo siitä, että mies ilmoittaa vaimolleen, että kello 18 sit kivat hepenet ja korkkarit päälle ja mennään kahdestaan korkkaamaan paikallinen uusi pubi, juodaan yhdet oluet ja katsotaan miten ilta siitä jatkuu. Eikä säästellä niitä kosketuksia ja suudelmia.
Ei pidä ihmetellä, että vaimo alkaa pitää miestään eroottisen sankarinsa sijaan lähinnä tohvelisankarina, jos mies aktiivisesti tarjoaa tällaista mielikuvaa. Sama pätee toiseen suuntaan!
Taas miehen vikaa kaikki. Voi että nämä N30 ja vastaavat ärsyttää.
Itse tein seuraavasti: pitkälti yli kymmenen vuotta seksittömyyttä. Yritin puhua ja tehdä kaikkeni, mikään ei auttanut. Sanoin että jos jokin ei muutu niin petän. No sekään ei auttanut ja petin. Se avasi silmät, minua alettiin kuunnella ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoden suhteessa. No halut ei siinä herännyt, ymmärrys kyllä. Pitkien keskustelujen jälkeen avasimme suhteen. Tällä hetkellä seksiä riittää ja useamman ihmisen kanssa, vaimonikin kanssa aina silloin tällöin. Tämä vähän hiertää välillä, mutta on sen arvoista ja minä en ole vastuussa siitä tuottaako tämä hänelle pahaa mieltä tai miten hän siihen suhtautuu. Minulla ei ole minkäänlaista velvollisuutta kärsiä loppuelämääni sen takia ettei vaimoani satu kiinnostamaan, eikä ole sinullakaan. Ota nyt härkää sarvista ja muuta elämääsi, haluton kumppanisi ei sitä puolestasi tee.
Vierailija kirjoitti:
Taas miehen vikaa kaikki. Voi että nämä N30 ja vastaavat ärsyttää.
Itse tein seuraavasti: pitkälti yli kymmenen vuotta seksittömyyttä. Yritin puhua ja tehdä kaikkeni, mikään ei auttanut. Sanoin että jos jokin ei muutu niin petän. No sekään ei auttanut ja petin. Se avasi silmät, minua alettiin kuunnella ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoden suhteessa. No halut ei siinä herännyt, ymmärrys kyllä. Pitkien keskustelujen jälkeen avasimme suhteen. Tällä hetkellä seksiä riittää ja useamman ihmisen kanssa, vaimonikin kanssa aina silloin tällöin. Tämä vähän hiertää välillä, mutta on sen arvoista ja minä en ole vastuussa siitä tuottaako tämä hänelle pahaa mieltä tai miten hän siihen suhtautuu. Minulla ei ole minkäänlaista velvollisuutta kärsiä loppuelämääni sen takia ettei vaimoani satu kiinnostamaan, eikä ole sinullakaan. Ota nyt härkää sarvista ja muuta elämääsi, haluton kumppanisi ei sitä puolestasi tee.
Ennen suurenpaa ärsytystä kannattaa lukea vaikkapa ihan ensimmäinen viestini, jossa sanon suorin sanoin, että EI ole kyse siitä, että mies tekisi kaiken väärin ja nainen kaiken oikein. Alimmassa viestissäni taas jälleen kerran mainitsen, että niin moni mies JA nainen aktiivisesti tekee rakkauselämästään väsähtänyttä ja sitten ihmettelee halujen hiipumista. Lisäksi mainitsen, että vaikka "vika" ei välttämättä olekaan aloittajassa, niin hän on selvästi tässä se joka eniten kärsii ja ehkä hän on siksi motivoitunut vielä yrittämään ja katsomaan, saisiko vaimonsa haluja lisättyä omalla toiminnallaan. Millä logiikalla sinä näiden kaikkien puheiden jälkeen saat väännettyä, että minun mielestäni kaikki on miehen syy? Luepa vielä kerran ilman sarvia ja hampaita, niin ehkä huomaat, että tällaista ajatusta noissa viesteissä ei ole.
Ja ilman muuta olen sitä mieltä, että vaimo tekee parisuhteensa kannalta väärin kuitatessaan pitkän haluttomuuden vain sillä, että semmoista se on. Ehkä hän ajattelee tekevänsä oikein itseään kohtaan, mutta avioliittoa kohtaan se on väärin. Mutta valitettava tosiasia on, että hänen halunsa eivät palaa sillä, että hänen todistetaan "tekevän väärin" ja käyttäytyvän parisuhdetta tuhoavasti. Haluja ei saa takaisin vetoamalla järkeen ja logiikkaan, ei vaikka vaimo tietäisi olevansa kuinka väärässä tahansa. Siksi mielestäni kannattaa vielä kääntää se kivi, että tekee jotain muutoksia elämässään ja katsoo, olisiko siitä apua - jos nimittäin tekee asiat aina samalla tavalla kuin ennenkin, on mieletöntä odottaa eri lopputulosta kuin aina ennenkin.
Ja sanothan anonyymi muuten itsekin tehneesi ja yrittäneesi kaikkesi, jotta olisitte saaneet seksielämänne takaisin. Et siis itsekään luovuttanut sillä lailla, että pelkällä puhumisella ja ihan normaaliin elämään kuuluvalla kotitöiden tekemisellä olisi pitänyt saada seksihalut takaisin, vaan olet ilmeisesti kääntänyt joka kiven ihan sinne pettämiseen ja siitä varoittamiseen saakka.
Kysehän on nyt vain siitä, kuinka pitkälle aloittaja on valmis menemään saadakseen vaimonsa takaisin. Haluaako hän lyödä hanskat tiskiin nyt, kun puhe ja imurointi ei ole auttanut, vai onko hän valmis työskentelemään sen eteen, että vaimo alkaisi nähdä hänet eri valossa kuin ennen? Epäreiluahan se on, että toinen vain ilmoittaa lopettaneensa seksin ja toinen yrittää viimeiseen saakka pelastaa avioliiton, mutta kuten sanottu, aloittajalla on valinnan paikka siinä, kuinka pitkälle hän on valmis yrittämään suhteen elvyttämistä yksipuolisesti ja ilman takeita menestyksestä.
Meillä miehen sairaudet ja lääkitykset ovat lopettaneet meidän seksielämämme miltei kokonaan. Seksiä on kerran kuussa tai kahdessa, suuseksiä olen saanut viimeksi puoli vuotta sitten. Mies ei fyysisesti pysty seksiin (ei erektiota lääkkeiden takia) eikä ilmeisesti pysty muuhunkaan kanssakäymiseen koska ei vain huvita. Kovasti pyytelee anteeksi ja toisaalta suhtautuu haluihini tosi negatiivisesti. Asiasta ei saa puhua tai edes mainita puolikkaalla sanallakaan mitään seksiin viittaavaa, sillä muutoin mies ahdistuu niin pahasti ettei sitä kestä katsella. Ei sen puoleen että aloitteita enää tekisinkään, kun sieltä saattaa tulla hyvinkin tyly torjunta.
Jos seksittömyys olisi joku "muuten vaan ei nappaa" -tapaus, olisin jo lähtenyt. Tuo sairaus-aspekti tekee asiasta vaikeamman, vielä kun asiasta ei saa sanoa mitään ikinä. Naimisissa emme ole mutta siihen suuntaan menossa, vähän toisaalta hirvittää että olenko loppuelämäni sitten ilman seksiä. Lapsiakin pitäisi tehdä tulevaisuudessa, mutta eihän nekään itsestään tule Pyhästä Hengestä.
N30
N30 ihana kuulla että sinulla tuollainen tilanne. Ihan oikein että naisetkin joutuvat kärsimään.
Mua ihmetyttää tämä nykymeininki että en saa kotona seksiä, hankin salarakkaan. Nähdään hirveä vaiva ensin tutustua ihmiseen, flirttaillaan, jutellaan seksistä ennen kuin päästään itse asiaan. Saman vaivan jos näkisi siihen oman puolison lämmittelyyn niin varmasti alkais sitä seksiä herumaan kotonakin ja omatuntokin pysyisi puhtaana. En ymmärrä miten ihmiset jaksaa säätää salassa niin kauheesti.
Puolet siitä parisuhteesta on sinun ja se parisuhde voi myös juurikin sillä tavalla miten itse sitä kohtelet. Siinä vaiheessa kun puolisoa pidetään itsestäänselvyytenä ja aloitteisiin nähdään aina vähemmän vaivaa niin on pienempi todennäköisyys että se kumppanikaan siitä innostuu. Varsinkin siinä vaiheessa jos toisella on halut vähän hukassa niin suora aloite on tosi ahdistava. Miksi ei omalle puolisolle voi flirttailla, katsella ihailevasti ja koskettaa siis ihan muuten vaan arjessa. Lähetellä vaikka vihjailevia viestejä kesken työpäivää. Puolisosta tuntuu että hän on haluttu ja seksikin varmaan kiinnostaa vähän enemmän. Samalla se suhteen dynamiikka muuttuu ja puolisokin alkaa flirttailla ja osoittaa kiinnostustaan. Parisuhteelta saa just mitä sille antaa. Seksittömyyshän on yleensä oire jostain mikä hiertää suhdetta. Hankkimalla salarakkaan vaan lisäät sitä emotionaalista vajetta. Pettäminen on aikamoinen paradoksi ja jos siihen meinaa lähteä niin olis vaan helpompaa erota samantien, kaikki pääsee helpommalla.
Ja se puhuminen... Eikö ihmiset osaa keskustella, ja ihan riitelemättä. Sanoa että musta tuntuu pahalta. Kysyä että miksi et halua mua enää? Tai miten sitten haluat että sua lähestytään? Ihmisetkin muuttuu niin myös mieltymykset niin voisko siitä omasta seksielämästäkin puhua että onko se tyydyttävää kummallekin vai minkälaista seksiä sinä haluat? Toiset tekee tästä elämästä ihan tarpeettoman vaikeeta.
Ja tämä naisvihaa kylvävä ihminen täällä.. ihan just en ihmettele jos teillä on kotona seksi loppu. Ei minkäänlaisia keskustelu taitoja.
En tiedä miksi kirjoitin näin pitkän tekstin tänne, tää on niin hemmetin hapokas palsta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen sairaudet ja lääkitykset ovat lopettaneet meidän seksielämämme miltei kokonaan. Seksiä on kerran kuussa tai kahdessa, suuseksiä olen saanut viimeksi puoli vuotta sitten. Mies ei fyysisesti pysty seksiin (ei erektiota lääkkeiden takia) eikä ilmeisesti pysty muuhunkaan kanssakäymiseen koska ei vain huvita. Kovasti pyytelee anteeksi ja toisaalta suhtautuu haluihini tosi negatiivisesti. Asiasta ei saa puhua tai edes mainita puolikkaalla sanallakaan mitään seksiin viittaavaa, sillä muutoin mies ahdistuu niin pahasti ettei sitä kestä katsella. Ei sen puoleen että aloitteita enää tekisinkään, kun sieltä saattaa tulla hyvinkin tyly torjunta.
Jos seksittömyys olisi joku "muuten vaan ei nappaa" -tapaus, olisin jo lähtenyt. Tuo sairaus-aspekti tekee asiasta vaikeamman, vielä kun asiasta ei saa sanoa mitään ikinä. Naimisissa emme ole mutta siihen suuntaan menossa, vähän toisaalta hirvittää että olenko loppuelämäni sitten ilman seksiä. Lapsiakin pitäisi tehdä tulevaisuudessa, mutta eihän nekään itsestään tule Pyhästä Hengestä.
N30
Meillä on lähes sama tilanne ja itselläni samanlaisia ajatuksia, kuin sinulla. En oikein tiedä mitä tässä tilanteessa tekisi.
N31
Kauanko pitäis viel odottaa?