Onko se tosiaan liikaa vaadittu että voisi kerran elämässään kokea romanttisen rakkaussuhteen, jossa molemmat olisivat toisilleen ns. "ykkösiä"

Eihän tuollaista voi kukaan vaatia. Toivoa voi. En minäkään saanut mitä olisin halunnut ja en ehkä koskaan tule saamaankaan.

Elämässä on kuitenkin paljon muutakin kuin parisuhde. Toiset eivät voi saada lasta, vaikka haluaisivat. Jotkut eivät ole koskaan eläessään nähneet, kuulleet, kävelleet jne.

Elämä voi silti olla hyvää ja onnellista, vaikka jotain itsensä toivomaa jäisikin

Uupumaan

Onnellisuus ei ole sitä että saa kaiken mitä tahtoo, vaan että tahtoo kaikkea sitä mitä itsellään on

Kyllähän 33-vuotiaana on monella jo lapset tehty. Ap kuulostaa hieman itsekeskeiseltä tyypiltä, jos kaikessa on tärkeintä olla itse ykkönen.

Ehkä löydät nuoremman naisen, joka suostuu lisääntymään kanssasi. Ehkä et. Valintojen maailma.

Vierailija kirjoitti:

Onnellisuus ei ole sitä että saa kaiken mitä tahtoo, vaan että tahtoo kaikkea sitä mitä itsellään on

Entä jos itsellä ei ole juuri mitään? :)

Ei asia ole ihan noin yksinkertainen. Jos ne tärkeimmät asiat jäävät elämässä uupumaan, siitä on luonnollista tuntea surua. Useimmat ihmiset kaipaavat läheisiä ihmissuhteita, minusta melko tylyä vastata silloin kuluneella sananparrella (jonka sisällön toki ymmärrän ;).

Vierailija kirjoitti:

Kaunis aloitus. Sehän onkin ihanaa niille, jotka saavat kokea aidon rakkaussuhteen, joissa ollaan ykkösiä toisille ja suunnitellaan yhdessä perheenlisäystä ja omakotitalon ostoa. Mutta nykyajan kertakäyttökulttuurissa jossa MINÄ olen tärkein, MINUN haluni ja tarpeeni ei ole mitenkään itsestäänselvää että saa tätä kokea. Olet vain yksi pano sadan muun joukossa. Surullista mutta totta.

Milloin muka on ollut se mennyt parempi aika jolloin suurempi osa sai kokea aidon rakkaussuhteen? Romanttisen rakkauden ideaali on yleensäkin historiassa aika uusi, ja sellaisten rakkaussuhteiden toteutuminen on aina ollut varsin harvinaista. Ennen vanhaan avioliitot yleensä oli järkiperusteilla tehtyjä, usein vanhempien suosittelemia tai joissain kulttuureissa suoraan järjestämiäkin. Se vaan oli sosiaalinen konventio että kun tiettyyn ikään tulee, joku pitää ottaa, mennä naimisiin ja sitten alkaa tulla lapsia. Vanhanpiian tai pojan asema oli sosiaalisesti hyvin halveksittu joten yhteisön paine ajoi pariutumaan nuorena. Seksiä ei oikein ennen avioliittoa saanut olla sekä uskonnollisista syistä että siksi, että olisihan se ennen ehkäisyn keksimistä johtanut hankaliin tilanteisiinkin kun olisi syntynyt aviottomia lapsia eikä vielä ollut edes sosiaaliturvaa, jolla sinkkuäiti elättäisi "äpäränsä".

Näköjään on liikaa vaadittu, mutta itseäni ei kyllä haittaisi naisen lapset, jos itse olisin kuitenkin se ykkösaikuinen tai -mies. Tosin voisin jopa hyväksyä toisen miehenkin, jos hän olisi ehdoton polyamoristi.

On se aika kova vaatimus. Harva taitaa sellaista loppujen lopuksi kokea. Itse ene ole kokenut, ikää 46 vuotta, mutta eipä tuo ole minun elämääni mitenkään häirinnyt. Lopetin haaveilunkin moisista joskus ehkä 25 ikävuoden paikkeilla ja keskityin omaan elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän 33-vuotiaana on monella jo lapset tehty. Ap kuulostaa hieman itsekeskeiseltä tyypiltä, jos kaikessa on tärkeintä olla itse ykkönen.

Ehkä löydät nuoremman naisen, joka suostuu lisääntymään kanssasi. Ehkä et. Valintojen maailma.

Ei ole itsekeskeistä haluta olla jonkun elämässä se tärkein ja rakkain. Miksi niin moni alkoi syyllistää ap:ta täysin inhimillisestä ja ymmärrettävästä toiveesta saada vastavuoroista rakkautta. Se on todellakin maailman mullistava kokemus, jos sen saa kokea ja vielä lapsenkin siihen onneen. Mutta ei sitä voi tietenkään vaatia kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se liikaa vaadittu...Maassa on 70 000 yliijäämämiestä ikäryhmässä 20-39 joille ei naista ole. Matemaattinen fakta

Matemaattinen fakta tuo olisi vain jos ne kaikki parisuhteessa olevat naiset suljettaisiin 20 vuodeksi kaappiin eivätkä he saisi erota mistään parisuhteestaan. Kun hetken mietit niin tajuat että ihmisillä on yleensä monia suhteita tuossa ikähaarukassa joten kyllä on ihan matemaattisestikin mahdollista että jokainen mies seurustelee jonkun naisen kanssa tuossa ikävälissä, ei vain ihan koko aikaa.

70 000 miestä joka tapauksessa yksin koko ajan, vähän kuin isossa tuolileikissä jossa on 70k tuolia liian vähän.

Ja eikös se tavoite ole kuitenkin löytää pitkäaikainen parisuhde?

Mutta kuten tuolileikkiä, tätäkin leikitään monta kierrosta, eikä ilman tuolia jääneet ole aina ne samat. Ymmärrätkö? Eikö logiikan pitänyt olla miehille helpompaa kuin naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se liikaa vaadittu...Maassa on 70 000 yliijäämämiestä ikäryhmässä 20-39 joille ei naista ole. Matemaattinen fakta

Matemaattinen fakta tuo olisi vain jos ne kaikki parisuhteessa olevat naiset suljettaisiin 20 vuodeksi kaappiin eivätkä he saisi erota mistään parisuhteestaan. Kun hetken mietit niin tajuat että ihmisillä on yleensä monia suhteita tuossa ikähaarukassa joten kyllä on ihan matemaattisestikin mahdollista että jokainen mies seurustelee jonkun naisen kanssa tuossa ikävälissä, ei vain ihan koko aikaa.

tässä näkee etuoikeutetun sokeuden omalle asemalleen

'

Mikä ihmeen etuoikeutettu? Olen keskimittaa lyhempi, laiha lihakseton mies jolla vähän vinot hampaat ja lievä puhevika. Koulutuskin on vain opistotasoa ja palkka siinä juuri ja juuri keskipalkan hujakkeilla.

Silti minulle on löytynyt nätti, mukava ja koulutettu nainen (joka vielä ansaitsee minua enemmän). Hänet olen saanut ihan vain olemalla oma mukava itseni, en millään etuoikeuksilla. Ottakaa jo se vastuu omasta elämästänne älkääkä aina syyttäkö pahaa ja epäreilua maailmaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän 33-vuotiaana on monella jo lapset tehty. Ap kuulostaa hieman itsekeskeiseltä tyypiltä, jos kaikessa on tärkeintä olla itse ykkönen.

Ehkä löydät nuoremman naisen, joka suostuu lisääntymään kanssasi. Ehkä et. Valintojen maailma.

Ei ole itsekeskeistä haluta olla jonkun elämässä se tärkein ja rakkain. Miksi niin moni alkoi syyllistää ap:ta täysin inhimillisestä ja ymmärrettävästä toiveesta saada vastavuoroista rakkautta. Se on todellakin maailman mullistava kokemus, jos sen saa kokea ja vielä lapsenkin siihen onneen. Mutta ei sitä voi tietenkään vaatia kukaan.

En ymmärrä tätä marinaa. Itselleen saa etsiä seuraa ihan omilla ehdoilla. Jos ei löydy niin ei se ole kenenkään toisen vika.

Vierailija kirjoitti:

Et ole ap siis yhtään kunnollista suhdetta pystynyt muodostamaan, minkä luulet sinulla menevän vikaan naisten kanssa? Oletko koskaan edes ollut rakastunut?

Olen ollut, yksipuolisesti

AP

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän 33-vuotiaana on monella jo lapset tehty. Ap kuulostaa hieman itsekeskeiseltä tyypiltä, jos kaikessa on tärkeintä olla itse ykkönen.

Ehkä löydät nuoremman naisen, joka suostuu lisääntymään kanssasi. Ehkä et. Valintojen maailma.

Minustakin paistaa läpi ap:n itsekeskeisyys. Valitettava tosiasia on, että ihmisistä suurin osa valitsee kumppaninsa salaperäisen kemian avulla, eikä siinä vaikuta lapsetomuudet, yh-statukset ym. ulkokultaiset tekijät. Jos ap ei tätä opi, ei hän osaa rakastaakaan.

Rakkautta ei vaadita, se ansaitaan. Eikä siinä mietitä omaa sijaintia kuvitteellisessa tärkeysjärjestyksessä.

Mieslapsena et sitten tajua, että seksuaalinen rakkaus ja vanhemman rakkaus lapsiinsa ovat aina täysin eri asioita?

Parempikin varmaan pysyä erossa yksinhuoltajien lapsista sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se liikaa vaadittu...Maassa on 70 000 yliijäämämiestä ikäryhmässä 20-39 joille ei naista ole. Matemaattinen fakta

Matemaattinen fakta tuo olisi vain jos ne kaikki parisuhteessa olevat naiset suljettaisiin 20 vuodeksi kaappiin eivätkä he saisi erota mistään parisuhteestaan. Kun hetken mietit niin tajuat että ihmisillä on yleensä monia suhteita tuossa ikähaarukassa joten kyllä on ihan matemaattisestikin mahdollista että jokainen mies seurustelee jonkun naisen kanssa tuossa ikävälissä, ei vain ihan koko aikaa.

70 000 miestä joka tapauksessa yksin koko ajan, vähän kuin isossa tuolileikissä jossa on 70k tuolia liian vähän.

Ja eikös se tavoite ole kuitenkin löytää pitkäaikainen parisuhde?

Unohtakaa nyt se matikka ja miettikää hetken ihan oikeaa elämää. Ei jokainen nainen ole koko ajan varattu vaan melkoisen iso osa ihmisistä on sinkkuja ihan jatkuvasti. Tuo "ylijäämä" on paljon pienempi kuin se määrä joita naisia on koko ajan kuitenkin vapaana.

Valot päälle... 70 000 enemmän tarkoittaa sitä, että jos naisia on vapaana 30 000, miehiä on 100 000

Jos naisia on vapaana 80 000 (enemmän kuin se 70 000) miehiä onkin sinkkuina 150 000

Fakta on sekin, että osa miehistä seurustelee keskenään tai haluaa seurustella keskenään, samoin osa naisista.

Joten vaikutus kokonaistilanteeseen on +-0

Vai mitä halusitkaan sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän 33-vuotiaana on monella jo lapset tehty. Ap kuulostaa hieman itsekeskeiseltä tyypiltä, jos kaikessa on tärkeintä olla itse ykkönen.

Ehkä löydät nuoremman naisen, joka suostuu lisääntymään kanssasi. Ehkä et. Valintojen maailma.

Ei ole itsekeskeistä haluta olla jonkun elämässä se tärkein ja rakkain. Miksi niin moni alkoi syyllistää ap:ta täysin inhimillisestä ja ymmärrettävästä toiveesta saada vastavuoroista rakkautta. Se on todellakin maailman mullistava kokemus, jos sen saa kokea ja vielä lapsenkin siihen onneen. Mutta ei sitä voi tietenkään vaatia kukaan.

En ymmärrä tätä marinaa. Itselleen saa etsiä seuraa ihan omilla ehdoilla. Jos ei löydy niin ei se ole kenenkään toisen vika.

Enhän viestissäni ole niin väittänytkään, että se olisi kenenkään toisen vika. Olen saanut kokea kolmesti vastavuoroisen rakkauden (eli kaikissa seurustelusuhteissani ja avioliitossani) , joten tiedän, miten hieno tunne se on. On jotenkin surullista, jos tuollainen toive tyrmätään itsekkäänä, koska se on minusta yksi tärkeimpiä asioita elämässä. Kaikki eivät sitä saavuta, mutta uskon, että suurin osa kuitenkin kokee sen, vaikka suhde ei kestäisikään.

Leila Koo kirjoitti:

Mille taholle tällaisia vaatimuksia voi esittää?

Kerro meille muillekin. Jokaisella on täyttymättömiä toiveita ja unelmia.

Yksittäisiin sanoihin takertuvat hullut ovat lehahtaneet taas paikalle.

Yrittäkää hahmottaa kokonaisuus aloituskesta, älkääkä takertuko yhteen sanaan vääntäen siitä väkisin negatiivista.

Hyvin epäkypsää ajatella rakkautta jonain kilpailuasetelmana. Ja että rakkautta on vain yhdenlaista, ja että se sulkee pois esimerkiksi muut läheiset, etenkin lapset, jotka ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan.

Onkohan vähän narsistinkin vikaa ap:ssä. Ei varmaan omistakaan lapsistaan piittaisi. Kokisi mustasukkaisuutta.

Nykymaailmassa toi on todella suuri toive, lähes mahdoton.

AP on liian naiivi. Mieti ap näin päin: kohta olet 40-50 -vuotias ja saat kasan uusia ongelmia, terveys pettää, sydänsairaudet ja liikunta- ja tukielmistösairaudet tulevat kiusaksesi. Vanhempasi ja myös ystäväsi kuolevat. Työelämään olet liian vanha, jos saat potkut uudelleentyöllistyminen vaikeutuu... Eikö näiden ongelmien rinnalla joku isäpuolen saappaat ole aika pieni murhe?

Vierailija kirjoitti:

AP on liian naiivi. Mieti ap näin päin: kohta olet 40-50 -vuotias ja saat kasan uusia ongelmia, terveys pettää, sydänsairaudet ja liikunta- ja tukielmistösairaudet tulevat kiusaksesi. Vanhempasi ja myös ystäväsi kuolevat. Työelämään olet liian vanha, jos saat potkut uudelleentyöllistyminen vaikeutuu... Eikö näiden ongelmien rinnalla joku isäpuolen saappaat ole aika pieni murhe?

Mieti että säkin voisit muuttaa Keniaan savimajaan asumaan...Siellä ihmisiä poltetaan noitina, aids rehottaa, lapset kuolevat nälkään eikä parempaa ole näköpiirissä.

Voisi noi keski-iän ongelmat tuntua sitten pieniltä