22-vuotias mies otti äitinsä mukaan..
Sattui pieni kolari, että ajoin rampilla toisen auton perään. Sen suurempaa onnettomuutta ei tapahtunut tai ollut vaaratilannetta, ainoastaan perään tuli selkeä lommo. Pysähdyttiin ja mies pyysi yhteystietojani, että sovitaan asia ja ne annoin. Sanoi palaavansa asiaan ja sit lähettiin molemmat ajamaan eteenpäin. Mies laittoikin sit tekstarin, että tule x kellonaikaan y kahvilaan. No, sinne menin ja yllätys olikin melkoinen, kun miehellä oli mukanaan ÄITI. Siinä kohteliaasti kyselin että, mikäs on hänen roolinsa ja äiti sanoi, että hän on "tukihenkilönä". Siis what? Mies ei siis ollut millään sortilla vammainen, jos ei jonkinlaista henkistä vammaa lasketa, eihän hän muuten ottaisi äitiä mukaan...? Suht pienellä paikkakunnalla kun asun niin sain tiedon, että tämä mies on ihan kait ihan "normaali" ja tekee ravintolan extraajana duunia, on 22-vuotias ja asuu omillaan.
No, koko neuvottelu eteni tosi erikoisesti. Äidillä oli ensinnäkin vihko ja kynä mukana ja hän kirjasi about kaikki sanomani ylös. En kysynyt syytä, itsekseni ihmettelin. Lisäksi hän tenttasi ihan pimeitä juttuja, kuten "Onko sinulla tarkoitus vierittää syy x:N (siis poikansa) harteille vai tunnistatko syyllisyytesi". Siihen tietysti vastasin, että totta kai myönnän syyllisyyteni, sitä vartenhan täällä ollaan. Lisäksi äiti oli pääosin äänessä, mies sanoi muutaman kommentin silloin tällöin. Äiti oli varsinainen päällepäsmäri.
Ja sit erikoisin: odotin jonkinlaista korvausesitystä kun sitä varten oli kokoonnuttu, niin tämä äiti sit sanoi että "no niin, nyt on kaikkien kortit lyöty pöytään, jäämme harkitsemaan asiaa ja otamme yhteyttä uudemman kerran." Yritin kysellä, että mitä tässä nyt pitää harkita, että eikö tämä ole selvä juttu, että ettekö etukäteen miettineet korvausvaatimusta jne. Äiti vain sanoi, että palaamme asiaan, ja tulepa nyt x (poika), meillä on toinen palaveri kohta. Whaaat?
Mä rupesin miettimään, että mitä nämä ihmiset, lähinnä äiti, ajaa takaa ja miksi ylipäätään oli mukana. Että eikö mies pysty omaa asiaansa hoitamaan tai eikö voinut ottaa mahd. tyttöystäväänsä tai kaveriaan mukaan, miksi äiti? Olen alkanut epäillä, että yrittääköhän ne pyytää jotain täysin kohtuutonta korvausta vai mikä on taustalla?
Kommentit (34)
Itse olisin kyllä varmasti ottanut isäni vastaavassa tilanteessa mukaan, etenkin, jos olisin pelännyt, että kolhimani auton kuski asiallisen keskustelun sijasta lyttää minut. Toisaalta hän on (ilmeisesti pojan äidistä poiketen) diplomaattinen ja mukava hankalissakin tilanteissa ja tietää ammattinsa (autokauppias) puolesta, miten vastaavissa tilanteissa toimitaan. Eli ottaisin apujoukot mukaan, että asia tulee molemmin puolin oikein ja asiallisesti hoidetuksi.
t. Nynny 20v.
Voi kiasus sinua.
22-vuotias on vielä aika nuori eikä todellakaan välttämättä osaa ottaa kaikkea tarvittavaa huomioon.
En ymmärrä, mikä tässäkin taas oli ongelma. Varmaan se kun oli poika kyseessä. Tyttö olisi saanut ottaa mukaan vaikka koko vitun sukunsa. Poikien pitäisi aina ottaa yksin vastaan kaikki paska mitä tulee?
Ei se sun ruttusesta pesästäs ollut kiinnostunut varmaankaan, joten mitään tarvetta esittää mitään alfa-adonista ei ollut. Deal with it, bitch.
Minusta on ihan normaalia että nuori ihminen ottaa tuossa tilanteessa vanhempansa mukaan. Hieman outoa tosin että tavataan kossain kahvilassa ja sovitaan uusia tapaamisia. Jos on ihan pienestä jutusta kyse,niin rahakorvaus riittää, mutta yleensä ne taitaa vakuutuksen piikkiin mennä, kun summat nousee äkkiä pilviin.
Tuo on täysin normaalia. 22-vuotias on vielä riippuvainen vanhemmistaan monella tavalla. Nuori tarvitsee turvallisen aikuisen tukea ja huolenpitoa tuollaisissa tilanteissa. Parikymppinen ei kykene vielä pitämään huolta itsestään tai tarvittaessa puolustautumaan. Omaa tahtoa kun ei vielä ole ja aivotkin ovat kehittymättömät.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 13:32"]
Kyllä normaali teini-ikäinen/murrosikäinen nuori tarvitsee vanhempiaan tueksi. Murrosikä (henkinen+fyysinen) loppuu vasta 25-vuotiaana.
[/quote]Miten tää on saanut kolme yläpeukkua? Täällä ilmeisesti pidetään 22-vuotiasta murrosikäisenä??
22-vuotiaissa on todella paljo eroja.
Ei kaikki ole siinä iässä vielä olleet perse pystyssä onnelan vessassa jonon kiemurrellessa tiskillä asti.
Moni 22-vuotias on paneutunut opintoihinsa ja tehnyt niiden parissa täysipainoisesti töitä kun taas joku toinen on siinä iässä tehnyt ansiotyötä jo vuosikausia.
Joku on maistanut alkoholia ehkä ylioppilasjuhlissaan kun taas joku toinen on jo vuosikausia luokiteltu suurkuluttajaksi.
Yksi ei ole ikinä maistanut tupakkaa kun taas joku toinen on täysverinen pirihuora.
Aika absurdia olettaa, että kaikki 22-vuotiaat vielä tietäisivät maailman raadollisuuden. Eikä se ole mielestäni huono juttu ollenkaan. Ihmisluontoja on niin paljon erilaisia ja samoin ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämissään.
Vastuullinen vanhempi huolehtii lapsestaan. En itsekään päästäisi 22-vuotiasta yksin tuollaiseen tilanteeseen. Tuon ikäisellä on vielä melko huono arvostelukyky.
No jos se oli äidin auto? Ap ei olisi varmaan ollut millänsäkään, jos kyseessä olisi 22-vuotias tyttö isänsä kanssa?
Nyt unohdat tyypin kokonaan, ja laitat asian vakuutusyhtiön hoidettavaksi. Ei muuta, kun vahinkoilmoituksen teet netissä. Sitten asia on sillä selvä. Jos sinulla löytyy kasko, niin maksat vain omavastuun, eli ei tarvitse koko lystiä kustantaa. Siihen sisältyy siis sekä oman, että toisen auton vauriot. Hyvin helppoa ja stressitöntä. Ei tarvitse olla kenenkäänkanssa tekemissä sen kummemmin.
Minkä ikäisiä nämä " 20-vuotiaat eivät vielä ajattele itse"- messuajat ovat? Kuolleiden sieluja on syöksynyt kohdusta ilmeisesti jo viimeiset 400 vuotta ja ikiaikaisia enttejä, jotka pysyvät nuorempien elämäniloa tarpomalla elossa? Jösses sentään...
No minulla oli 20-vuotias solukämppis, joka hoisi kaiken kommunikoinnin äitinsä kautta. Aina kun ei ollut tyytyväinen mun siivoukseen niin soitti äitinsä kylään ja äiti sitten nipotti minulle, kuinka pitäisi imuroida tai kuinka minun pitäisi pestä solun yhteinen ikkuna, vaikka yhtähyvin olisi ollut hänen tyttärens vuoro.
Äiti muisti jokakäänteessä muistuttaa kuinka hyvä ja pärjäävä hänen tyttönsä on kun oli sentään ollut kuukauden kesätöissä ihan ulkomailla (Pohjola-norden). Siinä oli huumori aika vähissä..
Mutta itse asiaan. On kummallista että asiaa ei sovittu heti. Ota yhteys omaan vakuutusyhtiöösi pian! Onko sinulla vastapuolen rekisterinumero?
No minulla oli 20-vuotias solukämppis, joka hoisi kaiken kommunikoinnin äitinsä kautta. Aina kun ei ollut tyytyväinen mun siivoukseen niin soitti äitinsä kylään ja äiti sitten nipotti minulle, kuinka pitäisi imuroida tai kuinka minun pitäisi pestä solun yhteinen ikkuna, vaikka yhtähyvin olisi ollut hänen tyttärens vuoro.
Äiti muisti jokakäänteessä muistuttaa kuinka hyvä ja pärjäävä hänen tyttönsä on kun oli sentään ollut kuukauden kesätöissä ihan ulkomailla (Pohjola-norden). Siinä oli huumori aika vähissä..
Mutta itse asiaan. On kummallista että asiaa ei sovittu heti. Ota yhteys omaan vakuutusyhtiöösi pian! Onko sinulla vastapuolen rekisterinumero?
Siis hei????
Mikä ihmeen treffi jossain - auto menee vakuutusyhtiön kautta korjaamoon ja se siitä. Jos siitä ei pääse jo paikan päällä yhteisymmärrykseen niin mikä kumma sä olet ettet soittanut paikalle poliisia toteamaan tuo ihan yksinkertainen juttu.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 13:27"]
Sattui pieni kolari, että ajoin rampilla toisen auton perään. Sen suurempaa onnettomuutta ei tapahtunut tai ollut vaaratilannetta, ainoastaan perään tuli selkeä lommo. Pysähdyttiin ja mies pyysi yhteystietojani, että sovitaan asia ja ne annoin. Sanoi palaavansa asiaan ja sit lähettiin molemmat ajamaan eteenpäin. Mies laittoikin sit tekstarin, että tule x kellonaikaan y kahvilaan. No, sinne menin ja yllätys olikin melkoinen, kun miehellä oli mukanaan ÄITI. Siinä kohteliaasti kyselin että, mikäs on hänen roolinsa ja äiti sanoi, että hän on "tukihenkilönä". Siis what? Mies ei siis ollut millään sortilla vammainen, jos ei jonkinlaista henkistä vammaa lasketa, eihän hän muuten ottaisi äitiä mukaan...? Suht pienellä paikkakunnalla kun asun niin sain tiedon, että tämä mies on ihan kait ihan "normaali" ja tekee ravintolan extraajana duunia, on 22-vuotias ja asuu omillaan.
No, koko neuvottelu eteni tosi erikoisesti. Äidillä oli ensinnäkin vihko ja kynä mukana ja hän kirjasi about kaikki sanomani ylös. En kysynyt syytä, itsekseni ihmettelin. Lisäksi hän tenttasi ihan pimeitä juttuja, kuten "Onko sinulla tarkoitus vierittää syy x:N (siis poikansa) harteille vai tunnistatko syyllisyytesi". Siihen tietysti vastasin, että totta kai myönnän syyllisyyteni, sitä vartenhan täällä ollaan. Lisäksi äiti oli pääosin äänessä, mies sanoi muutaman kommentin silloin tällöin. Äiti oli varsinainen päällepäsmäri.
Ja sit erikoisin: odotin jonkinlaista korvausesitystä kun sitä varten oli kokoonnuttu, niin tämä äiti sit sanoi että "no niin, nyt on kaikkien kortit lyöty pöytään, jäämme harkitsemaan asiaa ja otamme yhteyttä uudemman kerran." Yritin kysellä, että mitä tässä nyt pitää harkita, että eikö tämä ole selvä juttu, että ettekö etukäteen miettineet korvausvaatimusta jne. Äiti vain sanoi, että palaamme asiaan, ja tulepa nyt x (poika), meillä on toinen palaveri kohta. Whaaat?
Mä rupesin miettimään, että mitä nämä ihmiset, lähinnä äiti, ajaa takaa ja miksi ylipäätään oli mukana. Että eikö mies pysty omaa asiaansa hoitamaan tai eikö voinut ottaa mahd. tyttöystäväänsä tai kaveriaan mukaan, miksi äiti? Olen alkanut epäillä, että yrittääköhän ne pyytää jotain täysin kohtuutonta korvausta vai mikä on taustalla?
[/quote]