Kesäkuiset 2014

Meillä oli tänään ihan liian jännittävä päivä! Vauvan liikkeet ollut tähän asti tosi voimakkaita ja vilkas masuasukki ollut, mutta viime päivinä ollut hiljaisempaa ja eilinen ilta ja tämä aamu meni laskeskellessa liikkeitä.. En päässyt edes mehun juonnilla 10liikettä/tunti joten päätettiin että parempi lähteä käymään päivystyksessä.. Kaikki oli lopuksi hyvin, syytä ei oikein löytynyt mutta ensi viikolle varattiin silti kontrolli aika. Siellä meni päivä käyriä tuijotellessa mutta en silti sano että turha reissu. Mielummin ns. turha käynti ja varmuus että kaikki hyvin, kuin jättää selvittämättä :) Onko muilla ollut tälläisiä hiljaisempia päiviä niin että joutuu olemaan sydän syrjällään?

Hiluh, joo täällä oli tosi hiljainen ajanjakso rv 23-24? tienoilla ja sit uudelleen rv 28. En ole päivystykseen lähtenyt, sillä kotiin olen hankkinut dopplerin ja sillä varmistanut aina pelon hiipiessä, että sydänäänet ainakin kuuluu voimakkaana. Vaikka ei sekään silti aina kerro, että kaikki olisi hyvin. Liikkeet on kuitenkin aina alkaneet viimeistään muutaman päivän sisällä odottelusta :) Nyt sit taas on liikkeet alkaneet muuttaa muotoaan eli ei enää potkikaan kunnolla vaan nyt se on enemmän sellaista kääntyilyä ja myllertämistä, taitaa tilan puute vaivata :D

30+0

Niin ja piti vielä lisätä, että olen hiljaisina päivinä käyttänyt juurikin tuota 10 liikettä/tunti laskemista ja jos ei oo tullut, niin jotain kunnolla sokerista syötävää ja juotavaa niin johan toisen laskutunnin aikana on alkanut monottelemaan :) Lisäksi kannattaa pitää vatsa paljaana ja antaa kylpeä auringonvalossa tai kirkkaan lampun valossa ja koittaa siten myös herätellä, ja kokeilla se vasemmalla kyljellä makaaminen ja vaikka pistää jotain rytmikästä musiikkia soimaan. Noita oon ite silloin kokeillut ja on alkanut taas liikkumaan :)

Ihan oikeastikko te laskette noita liikkeitä?  Täällä on hiljaisempia päiviä olut siitä lähtien kun liikkeet alkaneet tuntua ja ne alkoivat tuntua tosi myöhään 22 rv jälkeen koska istukka etupuolella. Sitten taas on päiviä kun tykittää kokoajan, varsinkin kun olleilee enemmän tuolla toisella sivustalla ja monottaa istukan "ohi" kylkiin. Kaikki eivät siis vauvan ollessa aika iso jässikkäkin, välttämättä TUNNE kaikkia ptkuja/liikkeitä. Useimmiten möngerrys tuntuukin kämmeneen vatsalla, mutta ei "mahassa". Erikoista:)

En mä hirveesti seurannu esikoiseltakaa liikkeitä vaikka sen kaavakkeen neuvolasta lopussa antovat. Tämäki vauveli on kyllä välillä hiljasempi, mutta yleensä tuo sokerimehu tai ihan vatsan töniminen sen herättää touhuamaan. Ei kai sitä kukaan jaksa joka päivä samallalailla myllertää? On piettävä lepopäiviäkin :)

Joo, 2 kertaa olen laskenut liikkeitä ja ne oli noi  pari kertaa kun oikeesti havahduin, etten ole tuntenut oikein mitään 3-4:n päivään. Mielestäni sellaisissa tilanteissa ihan fiksua :) Niin ja liikkeitä oon tuntenut jo jostain rv 16-17 lähtien eli aika kauan. Lepopäivät se vauvakin tarvitsee, mutta jos monta päivää putkeen ihan hiljaista niin silloin on järkevää itse tehdä pientä seurantaa sen sijaan, että lähtis heti soittelemaan synnärille tai päivystykseen, eri asia sitten tietty jos poppakonstienkaan jälkeen ei mitään kuulu.

31+1

Joo kyllä mäkin ihan tosissani pitkän hiljaisuuden jälkeen laskeskelin liikkeitä ja olin ollut tosi rajussa taudissa edeltävinä päivinä, joten pelästyin kunnolla kun oli niin hiljaista :) Mielummin varmistaa kun jättää varmistamatta.. 

Onpas täällä ollut hiljaista viime aikoina..:)

Meillä oli eilen neuvolalääkäri jossa kaikki oli muuten hyvin, mutta nyt parin viikon päästä jo kontrolli lääkärille, kun kohdunkaula on alkanut jo pehmentymään.. Lääkäri ei vielä ainakaan antanut mitään rasitus kieltoo mutta oma pää heti sano että nyt täytyy ihan oikeesti varmaan ruveta ottaan rauhallisemmin ettei pienokainen ihan vielä tulisi maailmaan.. Mutta positiivinen yllätys oli et mun hemoglobiini oli noussu 113 --> 132, ei oo ollu mulla koskaan noin ylhäällä..:D

Ootteko ostellu jo kaikki tarvikkeet vauvalle valmiiks? kohtahan se kesäkuu jo on! :)

Meillä aika hyvin jo tavarat kasassa, tietysti jotain pientä puuttuu mitä voi sit käydä ostelemassa kun jää töistä pois..:)

Mukavaa kevät odotusta kaikille!!!:)

Juhannuslapsi 31+5

Moikka pitkästä aikaa. :)

Miten teillä kaikilla menee? Onko maha jo pahasti tiellä? 

Mulla menee hyvin. Painoa on tullut melkein 10 kg jo ja rv31 tuli tänään täyteen, aika juoksee siis tosi kovaa! :D

Meillä olis muutto uuteen kotiin toukokuussa, joten ei olla kauheesti vielä tarvikkeita vauvalle ostettu. 

Ihanaa loppuraskautta kaikille!!!!! :)

Lintu89  ja vauva rv31

Liityn nyt vasta joukkoonne, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan! Olen 26 vuotias helsinkiläinen ja odotan ensimmäistä tyttöäni. LA on 14.6, mutta jotenkin vaan uskon saavani lapseni rinnalleni ennen laskettua päivää.

Oli kiva lukea, miten monilla teistä on ollut mukava ja lähes huomaamaton raskaus. Kuvittelin itselleni samaa, koska olinhan hyväkuntoinen ja terve nuori nainen. Mutta ehei.. viimeiset 7 kuukautta ovat olleet elämäni rankimpia. Yhden vaivan poistuttua tuli uusi tilalle. Olenkin ollut lähes koko odotusajan sairaslomalla.

Lähes raskauden puoliväliin asti minulla oli rajua pahoinvointia, mutta ei kuitenkaan niin rajua, että olisin joutunut sairaalahoitoon. Pahaan oloon ei auttanut muu kuin syöminen ja lähtöpainosta 58kg tuli nopeasti 66kg. Nykyään rv 33 painoni on 77kg. Painoani alettiin kuitenkin seuraamaan tuosta 66kg lähtökohdasta, koska se oli ensimmäinen punnitus neuvolassa. 

Pahoinvoinnin jälkeen sain kauheita päänsärkykohtauksia, johon sain Panacodia (mikään muu ei auttanut). Päänsärkykohtausten jälkeen tunsin kipua oikeassa kyljessä, jotka saattoivat johtua pienistä munuaiskivistä tai muuten vain kasvukipuja. Kuitenkin tämän vaivan takia Naistenklinikan päivystyksessä pariin otteeseen. Munuaiskivet eivät ultralla näy, joten ei voinut muuta kuin arvuutella syytä ja syödä Litalginia kipuun. Tämäkin vaiva meni viikossa pois, kun join paaaljon karpalomehua ja huuhtelin munuaisiani huolella.

Noh, sitten kolkutteli vielä yksi vaiva ja se taitaa pysyä synnytykseen asti eli mielettömät SI-nivelten kivut kävellessä ja kumarrellessa. Vaiva pahenee päivä päivältä ja nykyään näytän muumi-mammalta pienini tipsutteluaskelineni tuolla ulkona :D.

Kummasti olen kuitenkin kaikesta huolimatta iloinen raskaudesta. Vauvalla ollut kuitenkin kaikki hyvin ja liikkeet tuntuvat hyvin päivittäin. Viime kuussa hoidettu muutto pois alta ja tavarat alkaa olla kasassa. Enää vaunut puuttuvat, mutta ne haetaan parin viikon kuluttua kaupasta. Turhaan ne pyörisi nurkissa täällä. 

Synnytys alkaa jännittää ja erityisesti aamuyöstä saatan herätä outoon jännityksen tunteeseen. Apua, minusta tulee äiti :D

Täällä pamahti 35 viikkoa täyteen tänään ja laskettu aika vaan lähenee... Apua! Tuntuu että kaikkea mahdollista täytyis vielä ehtiä tehdä. :)

Miten te nukutte? Mun on vastattava, että mä nukun huonosti. aika noin kahdesta viiteen menee poikkeuksetta valvoessa. En edes sano, että pyöriessä, kun sekään ei onnistu. Välillä valvon aamuun saakka, töissä väsyttää. No 2 vkoa vielä töitä jäljellä.

Huonosti nukutaan täälläkin, tosi myöhään saan unta enkä pysty myöhään nukkumaan aamuisinkaan. 

Täälläkin kaikki ok :) Oon ylpeä, että jaksoin olla töissä ihan viimeiseen asti ja nyt alkaakin sitten äippäloma! Vatsa on niin valtavan suuri (itse taas melko pienikokoinen), että moni ihmettelee, miten la voi olla vasta kesäkuussa ja kyselee onko tulossa kaksoset jne jne. Vaatteita on enää pari-kolme kappaletta, mitkä mahtuu päälle ja mikään takki ei mene kiinni. Mutta eipä hirveästi innosta ostaa raskausvaatteita enää kun ensi kuussa pitäisi jo syntyä! H&M:n mama-osastolta ostin jossain vaiheessa parit äitiyspaidat, mutta nekin ovat jo ihan liian pienet tälle mahalle.

Edellisiin kysymyksiin voisin vastata, että rv 32 tienoilla alkoi tulla unettomia öitä, mutta nyt on taas uni alkanut maistumaan uudestaan ja tekee mieli nukkua aika pitkälle aamuun, aikaiset herätykset ei oikein tahdo onnistua. Ja suunnilleen joka toinen aamu alkaa hullulla suonenvedolla pohkeessa! Se on tullut ihan uutena juttuna tässä parin viikon aikana.

Aika malttamattomia aletaan molemmat miehen kanssa olla, huomenna mennään taas neuvolaan :)

34+3

Täällä tänään rv 36+2 ja äippälomalla oleskeltu vajaat pari viikkoa... tosin en tiedä voiko sanoa oleskeluksi jatkuvaa siivoamista, kyläilyä, leipomista, pyykkäystä jne. :) Mutta on ollut ihana puuhastella omaan tahtiin.

Mun mahaa on sanottu pieneksi, siis ystävät, työkaverit ym. Puolitutut ym. ovat olleet ihmeissään, että neljän viikon päästäkö jo laskettu aika. Ehkä jo vähän kyllästyttää kuulla samaa kommenttia viikko toisensa jälkeen. Sf oli viikko sitten silti 33,5cm ja terkkarin käsikopelon mukaan keskikokoinen vauva. Ehkäpä se keskikokoinenkin vauva sinne minun 175cm:n runkoon piiloutuu mukavasti. Ja onhan tuo maha nyt kuitenkin ihan selvä vauvamaha, mutta kengät pystyn vielä itse solmimaan ja kumartelemaankin tarvittaessa.

Vauvan liikkeistä... joinakin viikkoina oon tuntenu vauvan tosi selkesti ja joinakin en läheskään niin helposti. Terkkari sanoi viikko sitten, että tässä vaiheessa on ihan normaalia, että vauva nukkuu välillä niin sikeästi, ettei häntä saa hereille edes tönimällä, jopa 2-3tuntia voi nukkua putkeen. Toisaalta ihan hyvähän niitä liikkeitä on jo tässä vaiheessa vähän kuulostellakin. Ja tarvittaessa mennä näytille.

Ite tajusin tässä pari viikkoa sitten, että oon varmaan tottunutkin vauvan liikkumiseen niin, että en enää rekisteröi sitä. En myöskään tunne läheskään kaikkia liikkeitä vatsanahassani. Sen sijaan kun katselen paljasta vatsaa, niin monesti kuitenkin näen liikettä. Hassua oli tajuta, että näen liikkeet paremmin kuin tunnen. Isommat muljahdukset, potkimiset ja venyttelemiset toki tunnenkin. Ja jos käden laitan mahalle niin tuntuu yleensä heti, vaikka ilman kättä ei tuntuisi mitään.

Nelisen viikkoa on enää laskettuun aikaan.. kaikki synnytysvalmennukset ym. on nyt käyty ja nyt vaan odotellaan. Koko raskaus on ollut helppo ja vähäoireinen. Harjoitusupistuksia odotin jo kauan sitten, mutta en niitä tuntenut. Nyt muutaman viikon aikana on muutaman kerran särkenyt alaselkää/takareittä, mitkä tulkitsen supistuksiksi. Ja varmaan on supistellut vähäisesti aiemminkin, mutta en ole niitä huomannut/osannut tunnistaa.

Synnytys ja sen jälkeinen aika jo pyörii mielessä. Onneksi sentään ihan mukavana. Odotan jo kovasti, että näen meidän rakkaan vauvan.

Kaikkea hyvää teille kaikille loppuodotukseen! Muistakaahan kuunnella itseänne ja huilata riittävästi. Ja ihanaa kun kesäkin tulee!

- Pauliina

http://odotammesinuapieni.blogspot.fi/

Moi, pitkästä aikaa minunkin puolestani!

Äkkiä ovat viikot edenneet ja täällä tulee huomenna täyteen 36, joten ei sitä odotusta enää kauaa ole jäljellä:) Ihanaa, toisaalta jännittävääkin. Kaikki on mennyt vauvan ja masun osalta hyvin ja helposti. Ehkäpä tämän vuoksi sainkin pienen "rangaistuksen"...koska alkuviikosta mulle nousi kuume ja tuli kaamea yskä! Kun kuume nousi yks ilta jopa lähelle 39 ja kaivelin panadolia (ekat lääkkeet raskauden aikana) mietin mielessäni, että jos nyt joutuisin synnyttämään, en varmaan selviäisi siitä hengissä. Olin niin puhki, makasin vain! Kuume onneksi hellitti suhteellisen nopeasti, mutta jäljelle jäi raju yskä +nuha. Yskiminen on ollut aika "haastavaa" mahan kanssa..tosin nyt jo tuntuu, että lihaksetkin ovat tottuneet jännittymisellä auttamaan yskäpuuskan ohi. Yhden kylkiluun reuna vain on ärtynyt melkoisesti...

Onneksi mulla sattui neuvolalääkäri tälle viikolle ja sain apua yskään. Nyt vaan toivon, että tauti oikeasti talttuisi mahdollisimman pian. Muuten olen saanut nukkua hyvin, mutta tän yskän myötä sellasissa pahimmillaan 10min pätkissä.. Vauvelilla oli onneksi kaikki hyvin<3 ja se on liikkunut tosi paljon. Oli myös kiva kuulla, että kroppani soveltuu normaaliin alakautta synnytykseen, eikä vauvakaan ole ihan mikään jättiläinen:D Suunnilleen kaikki tarpeellinen on hankittuna, muttei vielä aivan kasattuna (odotan miestä reissusta kasaamaan niitä).

Toivon todella muille mammoille terveitä loppuraskauden päiviä, tukalahkosta olosta huolimatta iloa jännittävään odotteluun ja voimia loppurutistukseen! Palkinto on varmasti valloittava<3

Kesämami14

Terve myös täältä pitkästä aikaa! Meillä on öisin valvoskeltu aika usein, tai lähinnä suunnilleen joka toinen yö nukahtaminen kestää ihan hirmuisen kauan, kun masussa on niin kauhea vilske päällä ja mikään asento ei kelpaa... Aamulla tulee herättyä myös aikaisin johtuen valoisuudesta (ja siitä, että pimennysverho odottaa vielä appiukon järeää porakonetta lainaan...). Nyt on kuitenkin saanut muutaman päivän vähän rentouduttua, kun opinnot alkavat olla kasassa tältä keväältä :) Tai sivuainekokeeseen ajattelin vielä tiistaina itseni kärrätä, saa nähdä mitä siitäkin tulee tämän mahan kanssa :D

Muutoin raskaus on edennyt hyvin, painoa ei ole tullut mitenkään hirmuisesti (alle 5 kg ensimmäisestä punnituksesta ja alle 3 kg "raskautumisesta"). Viime viikolla käytiin tutustumassa sairaalassa ja hyvin meni sekin käynti. Eilen lääkäri sanoi myös tämän kaverin kääntyneen pää alaspäin, eli hyvin menee senkin suhteen. Koosta en kyllä yhtään tiedä, mitään arvioita ei ole tullut... Sf-mitta tähän asti yläkäyrää seuraava, mutta nyt oli "tipahtanut" keskikäyrälle, mikä johtuu kuulemma vauvan laskeutumisesta. Mitään hirveän isoa mötikkää ei kyllä kiinnostaisi sisuksistaan puskea :D Aika hurjaa kyllä, että laskettuun aikaan on alle kuukausi, vähän tässä jo jännittää :) Eritoten siksi, että juuri miehen sukulaiset saivat oman nyyttinsä kolme viikkoa etuajassa.

Tänään paukahti 37 viikkoa täyteen ja toissapäivänä lähti limatulppa irti. Kipeitä supistuksia silloin tällöin vaihdellen ja vihlaisuja häpykummulla vai mikä se nyt on. :D Jotenkin tuntuu siltä että piakkoin alkais tapahtumaan jotain...

Vähiin käy viikot, ei enää kauaa niin alkaa varmaan ensimmäiset kesäkuiset vauvat tupsahtelemaan :)

Mulla paino sen kuin nousee ja nousee, tähän mennessä +16kg. Kuulostaa kyllä hurjalta, mutta ei ole kyse raskausmyrkytyksestä/diapeteksesta tms, kiloja vain jostain syystä on "siunaantunut" mulle. Oon huomannut, että en pysty siihen vaikuttamaan yhtään mitenkään, liikun edelleen ihan yhtä paljon ja usein kuin alkuraskaudessakin ja syön pääosin terveellisesti+juon paljon vettä (sunnuntaisin herkkupäivä) ja silti vaan nousee ja nousee vauhdilla. Noh, mutta neuvolassa eivät ole olleet huolissaan niin ei kai tässä itekään tartte olla huolissaan? Sf-mitta oli 35 viime mittauksessa, joten sekin on keskiverto suurempi. Jos jotain positiivista silti voi sanoa niin ei ole onneksi ilmestynyt raskausarpia, vaikka kiloja vaan tulee ja sf mitta huitelee hurjissa lukemissa :D

Te, jotka olette ehtineet käydä neuvolalääkärillä nyt loppuviikoilla, niin onko tullut millaisia tilannearvioita esim. vauvan laskeutumisesta/kiinnittymisestä/kohdunsuun tilanteesta?

36+4

Viime viikolla kävin lääkärillä (36+0 muistaakseni) ja silloin lääkäri sanoi muksun olevan jo melko laskeutunut ja raivotarjonnassa. Tällä viikolla olin neuvolassa maanantaina ja hoitsu möyhi mahaa ja sanoi myös, että pää on siellä missä pitääkin, mutta ihan vielä ei ole kiinnittynyt (tarkat sanat taisi olla suunnilleen, että vielä tää pää täällä heiluu :D). Kohdunsuu oli ainakin vielä viikko sitten kiinni, eikä muutenkaan kyllä yhtään tunnu, että tämä olisi täältä kohta syntymässä (vaikka la onkin jo ihan kohtapian).

Nyt tuntuu omituiselta, kun näin opiskelijana ei ole ollut moneen vuoteen kunnon lomaa (kesät ja joulun ajat menneet töissä jne.) ja tosiaan tiistaina kävin vielä sivuainekokeenkin tekemässä. Nyt kun yhtäkkiä ei olekaan mitään kiikarissa (paitsi nyt tietenkin tämä vauvan syntyminen :D) niin tuntuu jotenkin niin turhauttavalta, kun ei ole mitään deadlineja tai töitä tai muuta. Liian pitkään tullut suoritettua, ettei osaa enää edes rentoutua :D