Miten myöhästelijät pärjää työelämässä?

Ajatella, kuinka hyvin olisit pärjännyt, jos olisit ollut niin ylivertaisen tehokas kuin väität ja vielä AJOISSA. Ei olisi tullut potkuja, ei.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 14:09"]

Sain koeajalla potkut myöhästelyn takia oltuani kuukauden töissä. Myöhästyin tuona aikana noin joka toinen päivä 5-20min. Toisaalta tein töitä tehokaammin kuin muut työkaverit ja pidin lyhyemmät tauot. Lopetin työt vasta, kun muut olivat jo vaihtaneet siviilivaatteet ja lähdössä pois.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 14:09"]

Sain koeajalla potkut myöhästelyn takia oltuani kuukauden töissä. Myöhästyin tuona aikana noin joka toinen päivä 5-20min. Toisaalta tein töitä tehokaammin kuin muut työkaverit ja pidin lyhyemmät tauot. Lopetin työt vasta, kun muut olivat jo vaihtaneet siviilivaatteet ja lähdössä pois.

[/quote]

Onkohan nyt ihan objektiivinen mielipide...?

Vasta tulleena olit kuitenkin tehokkaampi kuin muut? Et kuitenkaan niin tehokas että olisit edes koeajan ollut täsmällinen?

20 minuuttia on aika paljon, siinä saa olla pirun tehokas, että saa esim viikossa 3x20min= tunti työaikaa noin vain korvattua.

Kyllä meilläkin saisi potkut jos olisi tunnin viikossa luvatta pois.

Lentokentällä kuulemma jos kapteeni/lentoemäntä on 5 min myöhässä, niin jo soitetaan varahenkilö paikalle.

Kaverini lapsi on lukiossa, jossa myöhästyneitä ei oteta tunnille.

3:lle - just, nyt kaikki aamuisin myöhästelevät peukuttavat kun ovat olevinaan tehokkaampia kuin aamuvirkut ;D

Meillä onneksi liukuva työaika, jolloin aamulla aikaisin tulevat hoitavat silloin akuutit asiat ja myöhemmin paikalle saapuvat taas jäävät neljän jälkeen hoitamaan hommia.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 10:01"]

Minä olen taas niitä, jotka eivät koskaan myöhästy. Niinpä sitten menee talolle joka päivä herkästi puoli tuntia, enkä saa niitä pois kun työaika on säännöllinen 8-16, ei kellokorttia. Alallani ei oikeasti olisi mitään väliä, milloin työt tekee, mutta pomo on tosi vanhanaikainen, monessa muussakin asiassa. En esim. saa poistua ruokatunnilla työpaikalta ilman lupaa. 

[/quote]

Jos tulee töihin joka päivä puoli tuntia etuajassa, niin sehän on ihan omaa "hölmöyttä" sitten. Tiedän sellaisia, jotka tulevat aina etuajassa, mutta käyttävät sen ajan sitten vaikka vaatteita vaihtaen, kahvia keitellen ja sitä juoden. Ei etuajassa tulevana kannata töitä alkaa tekemään, jos sitten valittaa, ettei saa niitä tunteja pois. 

Olen ollut kaupassa töissä eri myymälöissä ja on ikävää, kun joissain myymälöissä on näitä ikimyöhästelijöitäkin. Muut nimittäin joutuvat joustamaan heidän takiaan. Jos myöhästyy 15 minuuttia tai kauemmin, se napsaistaan jo palkastakin (monessa paikassa toimittu näin). On inhimillistä, että joku myöhästyy joskus mutta kaupassakin työnkuva on sitä fyysisesti paikan päällä olemista, joten myöhästely vaikuttaa aika nopeasti kuvioihin (esimerksi jouduin jättämään työntekijän ruuhka-aikaan yksin, kun seuraava työntekijä oli soittanut olevansa myöhässä, on aika selvä, että yksin työskentelevä voi joutua pulaan).

Itse taas olen ollut aivan toivoton myöhästelijä koko kouluajan ja joutunut siitä työelämässä opettelemaan pois.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 14:09"]

Sain koeajalla potkut myöhästelyn takia oltuani kuukauden töissä. Myöhästyin tuona aikana noin joka toinen päivä 5-20min. Toisaalta tein töitä tehokaammin kuin muut työkaverit ja pidin lyhyemmät tauot. Lopetin työt vasta, kun muut olivat jo vaihtaneet siviilivaatteet ja lähdössä pois.

[/quote]

jaaha, ja sinä siis itse objektiivisesti arvioit, että teit töitä tehokkaammin. Kuinka sulla sitten oli niin nipo pomo, että antoi potkut tehokkaimmalle työntekijälle. Oikeasti: tuollainen jokatoinen päivä myöhästely on syvältä ja sitä on turha selitellä omalla tehokkuudellaan. Hyvä, että sait potkut.

^

Minusta tuli yliopistotutkija = vapaat työajat.

Aiemmat sivutyöt hoidin hammasta purren lähes aina ajoissa, ja opiskeluaikana tein sellaista hommaa, missä mut haluttiin pitää (vaati hieman perehtymistä), vaikka muutaman kerran myöhästyinkin.

Kiitos vaan vanhemmilleni, jotka ovat aina myöhässä joka paikasta...ei tarvitse kauaa etsiä syytä taipumukselleni. Ja kyllä, häpeän sitä ja yritän kovasti päästä siitä eroon. Täysin en ole vielä onnistunut.

Olen krooninen myöhästelijä. En haluaisi olla. Kerran myöhästyin jopa työhaastattelusta työhön, jonka todella halusin. Noh, sain sitten selitettyä tilanteen parhain päin ja sain työn  0,5 tunnin myöhästymisestä huolimatta. En tiedä, mikä vika minussa on, etten saa lähdettyä ajoissa. Mieheni ei voinut uskoa silmiään, kun myöhästyimme jopa keisarileikkauksesta, jolle oli annettu aamuaika klo 9. Mies nauraa aina, että tyttärestämmekin tulee myöhästelijä, koska myöhästyi jo omasta syntymästäänkin. Minua tämä ei naurata :(

Kaverini sanovat minulle usein eri ajan kuin muille. He tietävät, että olen kuitenkin myöhässä, joten minut käsketään paikalle huomattavasti muita aikaisemmin. Noh, hyvä näin.

Kerran työvalmentajan kanssa kävin läpi myöhästelyäni. Sain hyviä neuvoja ja harjoitteita tilanteen parantamiseksi. Pian olin kuitenkin takaisin vanhoissa tavoissani.

Minulla vähän sama kuin 31:llä myöhästely on kroonista ja aika inhottavaa. En vain osaa lähteä ajoissa! Olen aamuvirkku ja puuhaan aamulla vaikka mitä. töihin en vaan saa lähdettyä. Jään aina siivoamaan keitiötä jne.

Ystäväni kutsuukin minua aikaoptimistiksi. Se kuvaa aika hyvin minua. Kuvittelen aina, että ehdin esim. kahdessa tunnissa hyvin käymään lenkillä, suihkussa, syömään pukemaan ja valmistautumaan iltaa varten. No en ehdi. En vain vieläkään ole sisäistänyt tätä.

31 ja 32, tunnistan itseni täysin näistä kuvauksista. Olen todella kyllästynyt omaan myöhästelyyni ja se hävettää minua, mutta en silti osaa olla ajoissa. Aina tapahtuu jotain, joka sekoittaa aikatauluni. Aikaoptimisti on hyvä sana!

Harmittaa, kun myöhästelijää usein syyllistetään väittämällä, ettei tämä arvosta muita ihmisiä ja siksi odotuttaa heitä. En todellakaan voi allekirjoittaa tätä. Monesti olen ihan itku kurkussa matkalla jonnekin, kun tiedän taas myöhästyväni ja suututtavani muut. En taatusti tee sitä tahallani, vaan ihan tosissani yritän olla ajallani tapaamisissa. Hirveän usein aikataulutukseni kuitenkin epäonnistuu, kun unohdun haaveilemaan omiani tai puuhailemaan jotain toisarvoista. Myönnän olevani myös hajamielinen. 

Työaikani on onneksi liukuva. Muussa tapauksessa olisin vuorenvarmasti saanut potkut jo monta kertaa.

Se on niin kuin mikä tahansa ikävä ominaisuus, pärjää hyvin, jos muut ominaisuudet kompensoivat vajetta ja huonosti, jos ajoissa oleminen on keskeisestä työtehtävän tai työilmapiirin kannalta. 

Olen myöhästelijä joka yrittää pärjätä työajan kanssa. Välillä onnistun tsemppaamaan ja olemaan yleensä ajoissa, mutta sitten homma taas leviää ja myöhästyn töistä aina. Olen aikaoptimisti ja toisaalta melkein mikään ei ole niin tärkeää, että jaksaisin olla ajoissa. Se on niin vaativa puristus. Etuajassa oleminen on vielä pahempaa, olen aivan hukassa ja turhaudun kun joudun odottelemaan.

tää on vähä off topic, mutta yläasteella ollessani kaverini kanssa tet-harjoittelussa n. 40km päässä kotoa, meillä meni bussiyhteydet niin, että oltiin aamulla noin 0,5h aiemmin harjoittelupaikassa, mitä virallisesti oltiin sovittu, ja alettiin tehdä hommia ihan normaaliin tapaan, muttaa etuajassa. Iltapäivällä vastaavasti jos oltaisi päästy virallisesti sovittua aikaa 5min aiemmin, oltais keretty aiempaan bussiin, eikä olisi  tarvinnut odottaa reilua tuntia uutta bussia jolla pääsi kotiin. Mutta yrityksen omistajalle ei käynyt että aloitamme aiemmin ja lopetamme hieman aiemmin, kun "ei työelämässäkään" voi niin tehdä.

Joten varmaan tässä kyseisessä paikassa ei myöhästele kukaan, ja jos myöhästelee, ei ole töitä kovin kauaa..

Jäipä aika p***a maku tuosta paikasta, oltiin todellakin vain ilmaista työvoimaa, eikä tuona aikana tutustuttu muuhun kuin tuon kahvilan tiskilinjastoon...

Esimerkiksi he pärjäävät töissä, joissa on joustava työaika.

Tulen aina viimetipassa ja joskus myöhästyn minuutin tai kaksi. Pahinta on se, että muhun suhtaudutaan kuin pikkulapseen, joka ei vaan osaa tulla ajoissa. Joskus tuntuu, että ajoissa olevat aamuvirkut saavat toisen myöhästelystä lyöntiaseen, jolla leimaavat muuten työnsä hyvin hoitavan ihmisen huonoksi.

Eipä tässä auta kuin toivoa työtä, jossa on liukuva työaika. Aikaisemmassa työpaikassa olikin näin, ja sehän sopi vallan mainiosti :) Nykyinen työ onkin sitten ihan toista, ollaan kovan kontrollin alla, esimies kyttää aamulla saapumisia ja niistä mielellään huomautellaan, vaikka kyse olisi ihan pienistä myöhästymisistä. Ahdistavaa. Pidän itseäni muutoin reippaana ja tuotteliaana, ja tekisin mielelläni vaikka vähän pidempään töitä. Mutta vaikeaahan se on muuttua, minäkin olen koko ikäni ollut tällainen :) 

Sanoisin, että tuolla asenteella ei vaikeaa, vaan mahdotonta.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 00:58"]

 Mutta vaikeaahan se on muuttua, minäkin olen koko ikäni ollut tällainen :) 

[/quote]

No hei ajatelepa asiaa niiden kannalta, jotka onnistuvat suoriutumaan vakituisesta reitistään aina ajoissa. Sinä kuljet saman reitin uudestaan ja uudestaan ja silti usein sinut yllättää se, kauanko siihen menee aikaa. Että oho, ei juoksuvaihto onnistunutkaan. Metro tulikin vasta 5 minuutin kuluttua. Siellä olikin, tammikuussa, tosi liukasta - kukapa olisi arvannut. 8.30 oli ruuhkaa, ei voinut tietää.

Kun näitä muille täysin itsestään selviä selityksiä kuuntelee tarpeeksi kauan, alkaahan se suhtautuminen henkilöön muuttua. Kyllä, tältä osin muuten ihan tolkkua tyyppiä aletaan pitää ns. rajoitteisena. Itse jätän vaativammat tehtävät antamatta yhdelle alaiselleni, koska vaikka hän sinänsä kykenisi niistä muiden taitojensa puolesta, hän ei kerta kaikkiaan kykene aikatauluihin. Tukea on annettu, mutta jos sama 20 minuutin metromatka on joka kerta suuri yllätys (henkilö asunut Itä-Helsingissä sivumennen sanoen 10 + vuotta), kertoohan se jostakin. Ikävä kyllä tällä on palkkavaikutuksia.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:25"]

Tulen aina viimetipassa ja joskus myöhästyn minuutin tai kaksi. Pahinta on se, että muhun suhtaudutaan kuin pikkulapseen, joka ei vaan osaa tulla ajoissa.

[/quote]

Meillä saa kolmesta myöhästymisestä potkut. Varakuski lähtee linjalle jos vuorokirja ei lähde hyllystä just oikeeseen aikaan. Tämä työ ei sovimyöhästelevälle tyypille.

Bussikuski