Kirjallisuuden politisointi

Suomalainen nykykirjallisuus on alas ajettu. Sun pitää kuulua määrättyyn poliittiseen blokkiin, muuten teoksiasi ei julkaista. Tämä on väistämättä heijastunut teoksiin Suomessa. Jokainen voisi tarkemmin miettiä tätä. Tuosta kuplasta tulee mieleen lähinnä jokin lievempi versio tyyliin NL, DDR, jne. Suomi on harmaa reunavaltio  maailmassa. Pienet on piirit ja teokset sen mukaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tod. äärimmäisen huono asia taiteen kannalta. Kulttuuri rappeutuu ja katoaa sen myötä kun politiikka sekoitetaan siihen.

Ajatteletko, että esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa ei olisi saanut olla sotaa lainkaan, koska toinen maailmansota oli reaalipoliittinen tilanne? Vai olisiko riittänyt, että kirjan henkilöiden sotaa koskevat kommentit olisi poistettu? Kenelläkään ei olisi ollut mitään mielipidettä sodasta, everybody happy?

En tarkoita tuota. Kirjailujan tulee ehdottomasti olla perillä ja ajan hermolla, mitä maailmassa tapahtuu. Onko sinusta Linnan teos poliittista manipulointia? Itselleni ei heti tule sellainen mieleen.-sama

Kaunokirjallisuus on aina manipulointia, tai sitten ei koskaan. Kirjailija haluaa lukijan uskovan fiktioon.

Kyllähän Linna selkeästi haluaa antaa äänen vasemmistolaisille, mutta jos hän kirjoittaisi siten, että lukija kokisi tulleensa käännytyksen kohteeksi, hän olisi huono kirjailija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tod. äärimmäisen huono asia taiteen kannalta. Kulttuuri rappeutuu ja katoaa sen myötä kun politiikka sekoitetaan siihen.

Ajatteletko, että esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa ei olisi saanut olla sotaa lainkaan, koska toinen maailmansota oli reaalipoliittinen tilanne? Vai olisiko riittänyt, että kirjan henkilöiden sotaa koskevat kommentit olisi poistettu? Kenelläkään ei olisi ollut mitään mielipidettä sodasta, everybody happy?

En tarkoita tuota. Kirjailujan tulee ehdottomasti olla perillä ja ajan hermolla, mitä maailmassa tapahtuu. Onko sinusta Linnan teos poliittista manipulointia? Itselleni ei heti tule sellainen mieleen.-sama

Mutta mitä luettu kirja kertoo itse lukijasta ja tämän ajatuksista? Voidaan jo siitä päätellä toisesta ihmisestä mitään?

Jokainen kokee taideteoksen täysin omalla tavallaan. Se jää taiteilijalle aina mysteeriksi. -sama

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nykykirjallisuus on alas ajettu. Sun pitää kuulua määrättyyn poliittiseen blokkiin, muuten teoksiasi ei julkaista. Tämä on väistämättä heijastunut teoksiin Suomessa. Jokainen voisi tarkemmin miettiä tätä. Tuosta kuplasta tulee mieleen lähinnä jokin lievempi versio tyyliin NL, DDR, jne. Suomi on harmaa reunavaltio  maailmassa. Pienet on piirit ja teokset sen mukaisia.

Suomalainen nykykirjallisuus on monipuolisempaa ja laadukkaampaa kuin koskaan. Ja kirjanhan pystyy julkaisemaan nykyään kuka vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tod. äärimmäisen huono asia taiteen kannalta. Kulttuuri rappeutuu ja katoaa sen myötä kun politiikka sekoitetaan siihen.

Ajatteletko, että esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa ei olisi saanut olla sotaa lainkaan, koska toinen maailmansota oli reaalipoliittinen tilanne? Vai olisiko riittänyt, että kirjan henkilöiden sotaa koskevat kommentit olisi poistettu? Kenelläkään ei olisi ollut mitään mielipidettä sodasta, everybody happy?

En tarkoita tuota. Kirjailujan tulee ehdottomasti olla perillä ja ajan hermolla, mitä maailmassa tapahtuu. Onko sinusta Linnan teos poliittista manipulointia? Itselleni ei heti tule sellainen mieleen.-sama

Mutta mitä luettu kirja kertoo itse lukijasta ja tämän ajatuksista? Voidaan jo siitä päätellä toisesta ihmisestä mitään?

Jokainen kokee taideteoksen täysin omalla tavallaan. Se jää taiteilijalle aina mysteeriksi. -sama

Mutta voidaanko kirjan lukijasta päätellä mitään varmaa ja poliittista luetun kirjan perusteella?

Äiti ujutti keksimiinsä iltasatuihin ovelia viestejä ja kasvatti niiden avulla kuusi lasta: "En aluksi tiedostanut sitä"

https://yle.fi/uutiset/3-11517473

Swoman kirjoitti:

Onhan tämä touhu hulluksi mennyt, mutta kannattaa repiä huumoria sieltä mistä sitä saa.

Ajatelkaa kaikkia niitä nykyajan suvaitsevaisia vassareita, joille Harry Potterit olivat elämää suurempi asia. Nyt ne polttavat kirjojaan ja kiroavat kirjailijaa.

En nyt kuitenkaan kutsuisi esim. amerikkalaisia Rowlingia maalittavia ja vainoavia aktivisteja "suvaitsevaisiksi vassareiksi" :D 

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Monipuolinen lukija lukee kaikenlaista. Jos on kysymys asiateksteistä ja samaa aihetta on paljon, voi päätellä jotain kiinnostuksista, mutta ei silloinkaan poliittisista mielipiteistä. Kaunokirjallisuuden kohdalla tuo piti joskus paikkansa. Runoilijoista jotkut tunnustautuivat oikeistolaisiksi, jotkut vasemmistolaisiksi. Kirjallisuuden ystävä osaa kuitenkin erottaa politiikan ja kirjallisuuden. Kehtaan lukea V. A. Koskenniemen runoja koska ne ovat edelleen hyvin kirjoitettuja, samoin Maiju Lassilan tuotantoa. Toinen on leimattu äärioikeistolaiseksi, toinen oli punikki.

Mutta pitäisitkö vaikka siitä että koska olet lukenut jonkin Margaret Mitchellin romaanin niin muut saavat tulkita siitä että kannatat samoja aatteita, arvoja ja maaiomankuvaa kuin Margaret Mitchell koska olet lukenut hänen kirjansa?

Ap

Ei tietenkään voi tulkita tuolla tavalla. Mistä olet tullut sellaisiin ajatuksiin?

Ap:n kysymys on parhaita kysymyksiä ikinä, mitä olen tällä foorumilla nähnyt. Tätä piti ryhtyä todella miettimään. Kerron ajatuksiani, mutta toivvon että jokainen miettii nämä asiat itse. En halua puuttua kenekään näkemyksiin, enkä ohjailla ketään. Tuli mieleen kaksi esimerkkiä, jotka nekin ovat yksinkertaistettuja ja karkeita. Esim. otetaan kommunistien laulut ennen vanhaan. Kestivätkö ne aikaa? Eivät. Houkuttelivatko ne kaikkia kuuntelemaan? Eivät. Varmaan moni karttoi niitä kuin ruttoa. Sitten esim. uskonnolliset teokset, myös romaanit, joiden pitää täyttää tietyn tyylijajin kriteerit, ennen kuin ne sopivat kustannusohjelmaan. Siitä huolimatta molemmat lajit voivat olla todella korkeatasoisia taiteellisesti. No, sitten olen sitä mieltä, että taiteilija lähestyy aihetta kauempaa, ei ehkä niinkään tunteen vallassa. Hänen ehkä pitäisi osata nähdä kauempaa omat teoksensa. Olla enemmän objektiivinen kuin kirjoittaa tunteen vallassa. Tässä joitakin omia ajatuksiani, aiheen ydin on loppujen lopuksi mysteeri. En väitä että olisin oikeassa, mutta olisi tosi kiinnostavaa kuunnella muidenkin näkemyksiä. Taiteilija voi kylläkin olla tunteen vallassa kun saa inspiraation, mutta lopullisessa luomistyössä hänen pitäisi etäännyttä teos itsestään, mutta kuitenkin eläytyä siihen täysillä.  Nämä asiat ovat äärimmäisen vaikeita selittää sekä analysoida tarkasti ainakaan heti.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kysymys on parhaita kysymyksiä ikinä, mitä olen tällä foorumilla nähnyt. Tätä piti ryhtyä todella miettimään. Kerron ajatuksiani, mutta toivvon että jokainen miettii nämä asiat itse. En halua puuttua kenekään näkemyksiin, enkä ohjailla ketään. Tuli mieleen kaksi esimerkkiä, jotka nekin ovat yksinkertaistettuja ja karkeita. Esim. otetaan kommunistien laulut ennen vanhaan. Kestivätkö ne aikaa? Eivät. Houkuttelivatko ne kaikkia kuuntelemaan? Eivät. Varmaan moni karttoi niitä kuin ruttoa. Sitten esim. uskonnolliset teokset, myös romaanit, joiden pitää täyttää tietyn tyylijajin kriteerit, ennen kuin ne sopivat kustannusohjelmaan. Siitä huolimatta molemmat lajit voivat olla todella korkeatasoisia taiteellisesti. No, sitten olen sitä mieltä, että taiteilija lähestyy aihetta kauempaa, ei ehkä niinkään tunteen vallassa. Hänen ehkä pitäisi osata nähdä kauempaa omat teoksensa. Olla enemmän objektiivinen kuin kirjoittaa tunteen vallassa. Tässä joitakin omia ajatuksiani, aiheen ydin on loppujen lopuksi mysteeri. En väitä että olisin oikeassa, mutta olisi tosi kiinnostavaa kuunnella muidenkin näkemyksiä. Taiteilija voi kylläkin olla tunteen vallassa kun saa inspiraation, mutta lopullisessa luomistyössä hänen pitäisi etäännyttä teos itsestään, mutta kuitenkin eläytyä siihen täysillä.  Nämä asiat ovat äärimmäisen vaikeita selittää sekä analysoida tarkasti ainakaan heti.

Sori kirjoitusvirheet. En tiedä voiko näitä muokata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tod. äärimmäisen huono asia taiteen kannalta. Kulttuuri rappeutuu ja katoaa sen myötä kun politiikka sekoitetaan siihen.

Ajatteletko, että esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa ei olisi saanut olla sotaa lainkaan, koska toinen maailmansota oli reaalipoliittinen tilanne? Vai olisiko riittänyt, että kirjan henkilöiden sotaa koskevat kommentit olisi poistettu? Kenelläkään ei olisi ollut mitään mielipidettä sodasta, everybody happy?

En tarkoita tuota. Kirjailujan tulee ehdottomasti olla perillä ja ajan hermolla, mitä maailmassa tapahtuu. Onko sinusta Linnan teos poliittista manipulointia? Itselleni ei heti tule sellainen mieleen.-sama

Kaunokirjallisuus on aina manipulointia, tai sitten ei koskaan. Kirjailija haluaa lukijan uskovan fiktioon.

Kyllähän Linna selkeästi haluaa antaa äänen vasemmistolaisille, mutta jos hän kirjoittaisi siten, että lukija kokisi tulleensa käännytyksen kohteeksi, hän olisi huono kirjailija.

Juuri näin, tätä tarkoitan kun politiikasta puhutaan, mutta en osannut pukea sitä sanoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Swoman kirjoitti:

Onhan tämä touhu hulluksi mennyt, mutta kannattaa repiä huumoria sieltä mistä sitä saa.

Ajatelkaa kaikkia niitä nykyajan suvaitsevaisia vassareita, joille Harry Potterit olivat elämää suurempi asia. Nyt ne polttavat kirjojaan ja kiroavat kirjailijaa.

En nyt kuitenkaan kutsuisi esim. amerikkalaisia Rowlingia maalittavia ja vainoavia aktivisteja "suvaitsevaisiksi vassareiksi" :D 

Ajattelin lähinnä suomalaisia. Intersektionaaliset feministit lienevät se maalitusporukka ja suomessa ne ainakin ovat myös vassareita ja omasta mielestään suvaitsevaisia. Eivät vain suvaitse sitä, että jonkun mielestä naista kuuluu sanoa naiseksi.

Eiköhän toi päde myös maailmanlaajuisesti.

Ei se tietenkään niin mene, että lukijan poliittisen aatteen, arvot ja kannat pystyisi päättelemään kirjoista, joita hän lukee. Lukija voi olla jopa täysin päinvastaisella kannalla kuin mitä hän katsoo lukemansa kirjan edustavan, ja vielä niin, että hän on kirjaan tarttuessaan tiennyt sen.

Uskon tämän olevan melko yleistäkin. Itsekin luen silloin tällöin tekstejä, joiden aatemaailmaa ja näkökulmaa vieroksun. 

Ennen sen politisoinnin useimiten kesti, koska vasemmistolaisuus oli hillittyä ja kohtuullista. kommunismi taas pelkästään huvittavaa. Nykyinen vastenmielinen ylikorrekti ja ääriajatuksia sisältävä vasemmistomädätys pilaa suuren osan viihteestä.