Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kopioija Louekari kolmatta päivää kadoksissa
28.09.2013 |
Louekarin työn tuomaroinut dekaani: Emme tienneet Lepon kuvasta
28.9.2013 20:33
STT
Tieto Markus Lepon valokuvasta Maija Louekarin Hetkiä-työn pohjana olisi ehkä vaikuttanut Louekarin voittoon nuorten suunnittelijoiden kilpailussa vuonna 2003, sanoo kilpailua tuomaroinut Aalto-yliopiston dekaani Helena Hyvönen. Hyvösen mukaan ainakin siitä olisi keskusteltu, onko valokuvan käyttäminen työn pohjana sopivaa.
Hyvösen mielestä ratkaisevaa Marimekon plagiointikohuissa on, että suunnittelija ei ole heti kertonut inspiraationsa lähteistä.
Louekarin Hetkiä-kuva nousi Hyvösen mukaan Marimekon ja Taideteollisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä kilpailussa esille piirrosjäljen ajankohtaisuuden vuoksi.
"Tuollainen jälkihän syntyy tekemällä tasapaksusti, jolloin perspektiivi saadaan häivytettyä. Se sopii kankaaseen. Tällainen läpipiirtäminen on ihan hieno tekniikka suunnittelussa. Mutta toki moraalisesti täytyy tietää, mitä tekee."
Aalto-yliopiston koulutuksessa kehotetaan Hyvösen mukaan olemaan huolellisia suunnittelutöiden ainutlaatuisuudesta. Hän arvioi, että asiasta on keskusteltava yliopiston professoreiden kanssa lähiaikoina.
"Nämä tapaukset varmasti hämmentävät opiskelijoitamme."
STT ei ole tavoittanut Maija Louekaria kommentoimaan asiaa.
---
Pravdakin vielä kiusaa:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Tuoreimman+Marimekko-kohun+suurin+ongelma+on+valehtelu/a1380335386673
Kommentit (355)
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:43"]
Taiteessa inspiraation lähdettä ei välttämättä ilmoiteta samoin kriteerein kuin tieteessä. Esim. postmoderniin taiteeseen kuuluu se, että olemassa olevia teoksia kommentoidaan ironisesti ja katsoja/kokijaa puoelstaan tuntee mielihyvää (tai mitä tahansa kokeekin) tunnistaessaan mitä teos kommentoi (jos siis tunnistaa).
[/quote]
Eli suunnittelija voi rauhallisin mielin tehdä saman vaikkapa Annie Leibovitzin kuvasta ja Marimekko voi sen ottaa tuotantoonsa huoletta, ilman pienintäkään pelkoa kopiontisyytteistä? Niinkö se menee?
Itse en pidä Louekarin piirrosta kopiona, vaan se on itsenäinen teoksensa, ihan hyvä sellainen. Hänellä on muitankin hyviä töitä. Olisi Louekarin itsensä edun mukaista, että hän olisi kertonut miten teos syntyi, varsinkin kun osallistui sillä kilpailuun. Ehkä olisi tästä huolimatta voittanut, ehkä ei. Jos kyseinen Louekarin kuva olisi ollut jonkun lehtijutun kuvitusmatskua, kiinnostaisiko ketään miten kuva syntyi?
Mitä tulee taideteosten syntyprosessin kuvaamiseen (täällä on väitetty, että sitä ei tehtäisi), uudempi taidehistoriakirjoitus teorisoi myös tätä prosessia, esim. Kontturi.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:50"]
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
[/quote]
Eiköhän syy ollut se, että laittoi kuvan julkiseen levitykseen, eikä se, että hän teki ryijyn.
Väsyttää tämä Marimekon mollaaminen. Minkä muun suomalaisen tai varsinkaan ulkomaisen yrityksen tuotteita on tutkittu samalla tavalla suurennuslasilla?
Kaiken huippu oli Liukko-Sunströmin kopiointisyytös: vaatii todella mielikuvitusta nähdä kankaan muistuttavan edes vähän hänen keramiikkatöitään. Ilmeisesti hän katsoo omistavansa yksinoikeudet pellon ja taivaan kuvaamiseen.
Itse asiassa isoäitini jo 30-luvulla maalasi taulun, jossa on viljapelto ja taivasta ja jota Liukko-Sunströmin laatta kovasti muistuttaa. Maalausta katsellessa tuntuukin että Liukko-Sunström on raiskannut isoäitini, ainakin kuvaannollisesti.
Gikgo-puun lehtiä kuvaava kangas oli vastaava tapaus: Japanissa niitä on kuvattu taíteessa vuosisatoja ennen kuin suomalsinen taiteilija "keksi" että sellaisia voi piirtää. Marimekon kankaassa lehdet on kuvattu luonnollisella tavalla, ilmeisesti siihenkin oli sitten jollain suomalaisella suunnittelijalla yksinoikeus.
Marimekon johdon sijassa siirtäisin koko puljun sinne missä markkinat ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:50"]
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
[/quote]
Eiköhän syy ollut se, että laittoi kuvan julkiseen levitykseen, eikä se, että hän teki ryijyn.
[/quote]
Häh, että teki ryijyn kotinsa seinälle, otti itse kuvan ja laittoi sen omaan blogiinsa?
Hups, tuli näppihäiriö sanaan ginkgo (suomeksi Neidonhiuspuu).
Korjaan ennen kuin joku takertuu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:50"]
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
[/quote]
Se on todella tekopyhää, mutta tässä tapauksessa kyse ei ole tekijänoikeuksista vaan tavaramerkistä. Unikko on Marimekon rekisteröimä tavaramerkki, ja tavaramerkkien haltijat yleensä vahtivat niitä haukkana. Jos esimerkiksi ostat virallista Hello Kitty -kuosista kangasta, ompelet siitä kestovaippoja ja myyt niitä netissä - siis itse kaupasta ostamastasi kankaasta ompelemiasi tuotteita! - Sanrion lakimiehet hyökkäävät taatusti kimppuusi.
Jos joku käsityöbloggaaja kutoisi oman versionsa vaikkapa Marimekon Koirat-kuosista (pöljä esimerkki, sillä tuo kuosi lienee lähes mahdoton kutoa :D), en usko, että Marimekko reagoisi siihen mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:43"]
Taiteessa inspiraation lähdettä ei välttämättä ilmoiteta samoin kriteerein kuin tieteessä. Esim. postmoderniin taiteeseen kuuluu se, että olemassa olevia teoksia kommentoidaan ironisesti ja katsoja/kokijaa puoelstaan tuntee mielihyvää (tai mitä tahansa kokeekin) tunnistaessaan mitä teos kommentoi (jos siis tunnistaa).
[/quote]
Eli suunnittelija voi rauhallisin mielin tehdä saman vaikkapa Annie Leibovitzin kuvasta ja Marimekko voi sen ottaa tuotantoonsa huoletta, ilman pienintäkään pelkoa kopiontisyytteistä? Niinkö se menee?
[/quote]
Ei ei, en tarkoita tätä. Marimekon tuotteet ovat kaupallisia, ja siksi nimenomaan ei tulisi ottaa yksi yhteen kopiota kenenkään työstä.
Toisaalta, onhan esim. Benetton käyttänyt uutiskuvia, joihin on sitten lyöty Benettonin logo. Esim. lapsityövoimaa kritisoiva kuva on sellainen. Kuten moni muukin. Toscani on avoimesti kertonut näistä kuvista, jotka hän on löytänyt uutisvirrasta. Uskoisin kyllä, että Benetton on maksanut kuvista korvauksen.
Taiteessa ollaan vapaampia, onhan esim. yhdestä Leibovitzin tunnetuimmasta työstä tehty monta mukaelmaa, nimittäin Demi Mooren raskauskuvasta. Sama asetelma, sama sommitelma jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryijystä sen verran että omaan käyttöön saa kyllä kopioida vaikka painaisi Marimekon kankaan, mutta myyntiin ei saa tehdä ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:50"]
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
[/quote]
Eiköhän syy ollut se, että laittoi kuvan julkiseen levitykseen, eikä se, että hän teki ryijyn.
[/quote]
Häh, että teki ryijyn kotinsa seinälle, otti itse kuvan ja laittoi sen omaan blogiinsa?
[/quote]
Mitä kohtaa et ymmärtänyt? Marimekolla ei ole mitään sanottavaa siihen, että blogisti teki ryijyn ja laittoi seinälleen, eikä vielä siihenkään, että hän otti siitä kuvan. Kuvan julkaiseminen internetissä oli se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:41"]
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Jos voipaperitaiteen tekemiben on niin kovin helppoa niin miksei sitä enemmän avmammatkin harrasta?
[/quote]
Kommenttisi on absurdi ja tiedät sen. Ensinnäkin kuka av-mamma? Etkö itse ole av-mamma? Oletat siis, että av-mamma-massa koostuu ihmisistä, jotka eivät kykene tuottamaan voipaperitaidetta. Tiedäthän, että täällä käy tuhansia Ihmisiä päivittäin ja sekaan mahtuu eri ammattien edustajia. Niin lähihoitajia, juristeja, putkimiehiä, muotoilijoita. Tässä keskustelussa taitaa juuri nyt olla tihentymä suunnittelija-av-mammoista ja -papoista. Varmasti moni näistä tekee voipaperitaidetta työssään. Se ei ole se pointti tässä ollenkaan.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:50"]
Kyllä Marimekon linjaus on, että jos joku tekee heidän kuvioillaan omaan käyttöön jotain, se on kiellettyä kopiointia. Muisteluni mukaan muutama vuosi sitten joku neuloi unikkoryijyn omalle seinälleen ja erehtyi laittamaan siitä blogiinsa kuvan, Marimekko ärähti. En tiedä miten jutussa lopulta kävi.
[/quote]
Eiköhän syy ollut se, että laittoi kuvan julkiseen levitykseen, eikä se, että hän teki ryijyn.
[/quote]
Häh, että teki ryijyn kotinsa seinälle, otti itse kuvan ja laittoi sen omaan blogiinsa?
[/quote]
Mitä kohtaa et ymmärtänyt? Marimekolla ei ole mitään sanottavaa siihen, että blogisti teki ryijyn ja laittoi seinälleen, eikä vielä siihenkään, että hän otti siitä kuvan. Kuvan julkaiseminen internetissä oli se ongelma.
[/quote]
Miten ja miksi itse otetun kuvan julkaiseminen ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:00"]
Tästä huomaa, miten outo suhde ihmisillä on tekijänoikeuksiin nykyään. Keskiverto kansalainen kunnioittaa internetin aikakautena tekijänoikeuksia todella vähän. On jotenkin irvokasta, miten tässä tapauksessa vaahdotaan valokuvaajien oikeuksien puolesta, vaikka valokuvaajan tekijänoikeuksia ei ole millään tavalla rikottu. Kuitenkin valokuvat leviävät netissä kuin kulovalkea samojen tavallisten keskivertokansalaisten toimesta, ilman mitään kunnioitusta tekijänoikeuksia kohtaan. Itselle keksitään jopa omia lakeja: totta kai minä saan skannata tämän kuvan ja julkaista sen keskustelufoorumilla, kun en kerran hyödy siitä mitään. Totta kai minä saan laittaa tämän kuvan blogiini, kun kerron reilusti, mistä sen löysin. Totta kai saan lisätä tämän kuvan Pinterestiin, kun kerran muutkin niin tekevät. Ja niin edelleen.
[/quote]
Juuri noin. Aika surutta ihmiset käyttävät toisten valokuvia. Harva vaivautuu selvittämään, millaisilla ehdoilla kuvia saa käyttää. Netti on kuitenkin pullollaan kuvia, joita saa käyttää varsin vapaasti oman teoksen osata, joten ei ole mikään pakko valita juuri sitä kuvaa, jonka käyttämiseen kuvaaja ei ole antanut lupaa.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 16:43"]
Taiteessa inspiraation lähdettä ei välttämättä ilmoiteta samoin kriteerein kuin tieteessä. Esim. postmoderniin taiteeseen kuuluu se, että olemassa olevia teoksia kommentoidaan ironisesti ja katsoja/kokijaa puoelstaan tuntee mielihyvää (tai mitä tahansa kokeekin) tunnistaessaan mitä teos kommentoi (jos siis tunnistaa).
[/quote]
Eli suunnittelija voi rauhallisin mielin tehdä saman vaikkapa Annie Leibovitzin kuvasta ja Marimekko voi sen ottaa tuotantoonsa huoletta, ilman pienintäkään pelkoa kopiontisyytteistä? Niinkö se menee?
[/quote]
Tämä on oikeastaan jännä esimerkki pohdittavaksi. Otetaan esimerkkinä vaikka Leibovitzin ikoninen kuva John Lennonista ja Yoko Onosta:
Tällaisen kuvan "Louekarimaista" käyttöä monimutkaistaa muut asiat kuin tekijänoikeudet. Kuva on itsessään sen verran kuuluisa ja ikoninen, että se voidaan laskea tavaramerkiksi (en tiedä, vaikka se olisikin rekisteröity tavaramerkki: luultavaksi). Sen lisäksi, jos John Lennon ja Yoko Ono olisivat kuvasta tunnistettavissa, se loukkaisi heidän "tavaramerkkiään" - julkkisten näköisyyttä ei saa käyttää ilman heidän lupaansa. En voi esimerkiksi piirtää selkeästi tunnistettavaa kuvaa Angelina Joliesta ja lätkäistä sitä omakustannekirjani kanteen.
Mutta jos otetaan vaikkapa tämä Leibovitzin kuva Angelina Joliesta:
Jos piirros olisi samalla tapaa epämääräinen ja abstrakti kuin Louekarin "Hetkiä", ja nainen kuvassa olisi samalla tapaa kasvoton, mitään ongelmaa tuskin tulisi. Ainakaan mitään tuomiota ei tulisi, se on varmaa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 17:17"]
Itse en pidä Louekarin piirrosta kopiona, vaan se on itsenäinen teoksensa, ihan hyvä sellainen. Hänellä on muitankin hyviä töitä. Olisi Louekarin itsensä edun mukaista, että hän olisi kertonut miten teos syntyi, varsinkin kun osallistui sillä kilpailuun. Ehkä olisi tästä huolimatta voittanut, ehkä ei. Jos kyseinen Louekarin kuva olisi ollut jonkun lehtijutun kuvitusmatskua, kiinnostaisiko ketään miten kuva syntyi?
Mitä tulee taideteosten syntyprosessin kuvaamiseen (täällä on väitetty, että sitä ei tehtäisi), uudempi taidehistoriakirjoitus teorisoi myös tätä prosessia, esim. Kontturi.
[/quote]
Jep. Mutta se on sitä jälkikäteen ulkopuolelta selittämistä, esim. Kontturi. Sori, oli pakko.
Se ei kuulu työn tekemiseen. Se kuuluu myöhempään arviointiin. Makers are busy making.
Ihmisten oikeustaju on tässä kohtaa nyt pahasti hukassa, ja he eivät kerta kaikkiaan tiedä, miten taide on prosessina toiminut niin kauan kun sitä on olemassa.
Kuten aiemminkin jo todettiin syntyykö Kansallisteatterin ensi-illan jälkeen moraalinen paniikki siitä, että Hamletin juoni on vohkittu Saxo Grammaticukselta, jonka päähenkilö oli osuvasti Amleth?
Aletaanko nettipalstoilla voihkia sitä, että Akira Kurosawa teki Seittien Linnassa oman versionsa Shakespearen Macbethista, joka taas on vohkittu Raphale Holinsheadilta?
Tai että Steven Spielberg kopioi Saving Private Ryaniin kuvakieltä yksi yhteen Kurosawan Seitsemästä Samuraista? Jne, lukemattomissa teoksissa eri taiteenaloilla musiikista Aku Ankkoihin.
Tämä keskustelu on absurdi.
Leibovitzistä vielä: yksi tunnettu kuva on näyttelijä Whoopystä, joka kylpee maidossa. Eräs mainostaja käytti tismalleen samaa ideaa, paitsi että kylpyammeessa oli maidon sijaan maitokahvia.
Entäs Me Naiset-lehti, joka on käyttänyt mainoksessaan Aamiainen ruohikolla-sommitelmaa?
Kirjoitin paljon ketjun alkupuolella, nyt olen luovuttanut. Keskustelun taso on surullinen, ja valehtelukohun ylläpitäjät eivät tahallisesti kuuntele tai ymmärrä ammattilaisten argumentteja.
Muistan tämän seuraavan kerran, kun keskustelu kohdistuu minkä tahansa muun ammatin tai toimialan tekemisiin.
http://www.ullaneule.net/0104/artikkelit_tekijanoikeus.html
Tuon mukaan ei edes saisi valmistaa sitä unikko-kuosista ryijyä, kun unikko on rekisteröity Marimekon tavaramerkiksi.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 16:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 16:10"]
Kopiokohua tästä ei valehtelu tee, ja toisaalta totuuden kertominen ei olisi tehnyt kopiosta originaalia. Tämä on nolo valehtelukohu.
[/quote]
Kyllä tämä on ihan aito tyhjästä nykäisty nettiajan moraalinen paniikki. Muistetaan vielä sekin, että suunnittelija ei ole mikään poliitikko, joka eroaa kohun seurauksena.
Siksi minun on hyvin vaikeaa nähdä mihin tällä pyritään. Toivon, että ainakaan suunnittelija ei pyydä anteeksi, koska hän ei ole tehnyt mitään väärää.
[/quote]
suunnittelija on valehdellut. Kyllä mun mielestäni se, että jättää noin tarkan läpipiirtämisen kertomatta ja antaa ymmärtää, että on itse piirtänyt ja saanut inspiraation katunäkymästä, vaikka oikea "inspiraatio" on ollut kopioida ääriviivat toisen valokuvasta...
Moraalittomaksi mä tuota sanoisin, mutta näyttää ja kuulostaa, että tuollainen moraalittomuus on sitten hyvinkin yleistä ns suunnittelijoiden keskuudessa. Jos noin selkeästi kopioidaan toisen taiteilijan työtä, niin kyllä se kunnia vähintään siitä inspiraatiosta pitäisi antaa sille alkuperäisen työn tekijälle.
Marimekon suunnittelijoilla taitaa olla tapana hakea inspiraationsa toisen taiteilijoiden töistä, tehdä niihin pikku muutoksia ja esittää täysin omanaan.. Se ei ole mun mielestäni moraalisesti ollenkaan hyväksyttävää. Ehkä suunnittelijoilla ei sitten ole sitä moraalia? Vai mistä johtuu, etteivät he käsitä, että ihmisten oikeustaju näkee tuon kopioimisena? Jos mä olisin kouluaikoina piirtänyt kuviksen tunnilla vastaavanlailla kaverin työn kopion, niin kyllä ope olis mulle sanonut, ettei saa kopioida! Ilmeisesti ns suunnittelupiireissä sitä sitten kutsutaankin inspiraatioksi?
mä vielä sanoisin, että se, joka ei tunne tehneensä mitään väärää, ei piileskele. Se, joka tuntee olevansa oikeassa, seisoo kyllä julkisuudessakin sen oman työnsä takana. näitä kopiosuunnittelijoita ei ole pahemmin näkynyt kertomassa sitä omaa totuuttaan kohujen jälkeen. Miksi? Taitaa hävettää, kun jäi kiinni? :(