Kopioija Louekari kolmatta päivää kadoksissa
Louekarin työn tuomaroinut dekaani: Emme tienneet Lepon kuvasta
28.9.2013 20:33
STT
Tieto Markus Lepon valokuvasta Maija Louekarin Hetkiä-työn pohjana olisi ehkä vaikuttanut Louekarin voittoon nuorten suunnittelijoiden kilpailussa vuonna 2003, sanoo kilpailua tuomaroinut Aalto-yliopiston dekaani Helena Hyvönen. Hyvösen mukaan ainakin siitä olisi keskusteltu, onko valokuvan käyttäminen työn pohjana sopivaa.
Hyvösen mielestä ratkaisevaa Marimekon plagiointikohuissa on, että suunnittelija ei ole heti kertonut inspiraationsa lähteistä.
Louekarin Hetkiä-kuva nousi Hyvösen mukaan Marimekon ja Taideteollisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä kilpailussa esille piirrosjäljen ajankohtaisuuden vuoksi.
"Tuollainen jälkihän syntyy tekemällä tasapaksusti, jolloin perspektiivi saadaan häivytettyä. Se sopii kankaaseen. Tällainen läpipiirtäminen on ihan hieno tekniikka suunnittelussa. Mutta toki moraalisesti täytyy tietää, mitä tekee."
Aalto-yliopiston koulutuksessa kehotetaan Hyvösen mukaan olemaan huolellisia suunnittelutöiden ainutlaatuisuudesta. Hän arvioi, että asiasta on keskusteltava yliopiston professoreiden kanssa lähiaikoina.
"Nämä tapaukset varmasti hämmentävät opiskelijoitamme."
STT ei ole tavoittanut Maija Louekaria kommentoimaan asiaa.
---
Pravdakin vielä kiusaa:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Tuoreimman+Marimekko-kohun+suurin+ongelma+on+valehtelu/a1380335386673
Kommentit (355)
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:25"]
Kirjoitin paljon ketjun alkupuolella, nyt olen luovuttanut. Keskustelun taso on surullinen, ja valehtelukohun ylläpitäjät eivät tahallisesti kuuntele tai ymmärrä ammattilaisten argumentteja.
Muistan tämän seuraavan kerran, kun keskustelu kohdistuu minkä tahansa muun ammatin tai toimialan tekemisiin.
[/quote]
Hyi tosiaan meitä Louekarin toiminnan paheksujia. Pitäisihän meidän nyt teitä (?) ammattilaisia uskoa.
Mutta entäs kun ihan oikeatkin ammattilaiset tuntuvat omaavan tämän Hetkiä-teoksen omaperäisyydestä erilaisia kantoja? (Kts. esim. http://www.hs.fi/kulttuuri/Opettajat+eri+mielt%C3%A4+Marimekon+kuosin+omaper%C3%A4isyydest%C3%A4++Emme+opeta+kopioimaan/a1380506660458).
Mitä tämä osallistuva metodi tarkoittaa? sori, ei ole tarkoitus kaapata keskustelua.
Ei kaapata keskustelua, mutta tässä lainaus tiedotteesta:
Väitöskirjassaan Following the Flows of Process: A New Materialist Account of Contemporary Art (Virtoja seuraten. Uusmaterialistinen tutkimus nykytaiteesta) Kontturi esittää, ettei pelkkien merkitysten tutkiminen ole riittävää vaan taideteosta on tutkittava monipuolisesti prosessina. Kontturi sai väitöskirjastaan arvosanan laudatur.
Googlettamalla löytyy lisää.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:25"]
Kirjoitin paljon ketjun alkupuolella, nyt olen luovuttanut. Keskustelun taso on surullinen, ja valehtelukohun ylläpitäjät eivät tahallisesti kuuntele tai ymmärrä ammattilaisten argumentteja.
Muistan tämän seuraavan kerran, kun keskustelu kohdistuu minkä tahansa muun ammatin tai toimialan tekemisiin.
[/quote]
Ai keskustelun taso on huono, koska kaikki keskustelijat eivät ole samaa mieltä kanssasi? Minusta tähän lähteettömään lainailuun pettyneillä on täällä enemmän ollut argumentteja. Vastapuolen argumentit ovat lähinnä olleet tasoa "Se on ookoo, koska kaikki sitä tekee!" ja "ette te nyt voi sanoo mitään tähän, kun ette te vaan tajuuuuu...".
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 11:17"]
Hienosti guuglattu, mutta tuo lainaamasi kirjoitus on aikamoista roskaa, sitä on toisilla foorumeilla puitu jo jonkin aikaa.
[/quote]
Juhani Riskulla on kuitenkin hieman anonyymiä av-kommentaattoria enemmän meriittejä puhua tästä asiasta. Varsinkin, kun anonyymin av-kommentaattorin argumentit ovat tuota tasoa...
[/quote]
Haluatko vähän avata mitä tarkoitat Riskun meriiteillä? Tai mitkä ne sinun arvostamasi meriitit hänellä ovat? ;)
Louekarin tapauksessa ainakin minun oikeustajuuni käy kaksi seikkaa. Oma oikeustajuni on toki eri kuin laki, mutta moraalisesti väärä ei aina ole lailla kiellettyä.
1. Louekari on selkeästi piirtänyt teoksensa läpi valokuvasta. Kyseessä ei ole idean lainaaminen eli että olisi piirretty ihmisiä ja autoja Helsingin kadulla taikka vanhaa kaupunkinäkymää samalta kadulta. Kyseessä on ihan sama kuva, mutta pelkistetyssä muodossa. Värejä, syvyyksiä ja ääriviivoja häivyttämllä valokuvasta saadaan ihan samanlainen kuin Louekarin piirros on. Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
2. Louekari VALEHTELI. Hän ei kertonut kopioineensa piirrostaan yksi yhteen valokuvan kanssa. Valehtelu on jo itsessään moraalitonta, mutta tällä valheella on ollut myös hyötymispyrkimys, sekä kilpailun voitto että taloudellinen hyöty kankaan myynnistä. Minun oikeustajuni mukaan näin ei voi tehdä.
Ihan sama, mitä taiteessa yleensä tehdään ja mikä on laillista, mutta minun illuusiokuplani ainakin puhkesi. Aiemmin ihailin taiteilijoita ja ihmettelin, kuinka he osaavatkaan luoda uutta tyhjästä, luoda kokonaisen maailman päästään valkealle pinnalle.
Sepä tässä kirpaisikin eniten. Eivät he osaa. Taiteilijat osaavat saman kuin kaikki muutkin, piirtää läpi toisen teoksesta. Avoimesti tehtynä tämä olisi ymmärrettävissä, mutta valehtelu likaa koko taiteen käsityksen.
Mistä minä suunnittelutyössä ja taiteessa muka maksan?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:25"]
Kirjoitin paljon ketjun alkupuolella, nyt olen luovuttanut. Keskustelun taso on surullinen, ja valehtelukohun ylläpitäjät eivät tahallisesti kuuntele tai ymmärrä ammattilaisten argumentteja.
Muistan tämän seuraavan kerran, kun keskustelu kohdistuu minkä tahansa muun ammatin tai toimialan tekemisiin.
[/quote]
Ne ammattilaisten argumentit ovat olleet lähinnä vain sen toistelua, että kyse ei ole ollut plagioinnista. Totta helvetissä minä sen tajuan, olen koko ajan tajunnut. Sitä minä taas en tajua, miksi tämän ketjun ammattilaiset pitävät Louekarin valehtelua korkeintaan hölmönä pienenä rikkeenä.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 16:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 16:49"]
Kyllä tämä on ihan aito tyhjästä nykäisty nettiajan moraalinen paniikki. Muistetaan vielä sekin, että suunnittelija ei ole mikään poliitikko, joka eroaa kohun seurauksena.
[/quote]
Samaa mieltä tästä, vaikka en sinänsä valehtelua puolustelekaan.
Ja niin tekopyhää. Toivottavasti kaikki nämä tekijänoikeuksien puolustajat muistavat tekijänoikeudet netissä jatkossakin.
[/quote]
Minäkin komppaan. Ihmiset ovat saaneet uutta virtaa, kun voivat nyt kollektiivisesti päivitellä Suuren Kopiokohun uusia käänteitä. Kuuroille korville kaikuvat ne kommentit, joissa asiallisesti selitetään, ettei tässä ole mitään kopiointiongelmaa, pelkkä valehteluongelma.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Louekarin tapauksessa ainakin minun oikeustajuuni käy kaksi seikkaa. Oma oikeustajuni on toki eri kuin laki, mutta moraalisesti väärä ei aina ole lailla kiellettyä.
1. Louekari on selkeästi piirtänyt teoksensa läpi valokuvasta. Kyseessä ei ole idean lainaaminen eli että olisi piirretty ihmisiä ja autoja Helsingin kadulla taikka vanhaa kaupunkinäkymää samalta kadulta. Kyseessä on ihan sama kuva, mutta pelkistetyssä muodossa. Värejä, syvyyksiä ja ääriviivoja häivyttämllä valokuvasta saadaan ihan samanlainen kuin Louekarin piirros on. Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
2. Louekari VALEHTELI. Hän ei kertonut kopioineensa piirrostaan yksi yhteen valokuvan kanssa. Valehtelu on jo itsessään moraalitonta, mutta tällä valheella on ollut myös hyötymispyrkimys, sekä kilpailun voitto että taloudellinen hyöty kankaan myynnistä. Minun oikeustajuni mukaan näin ei voi tehdä.
Ihan sama, mitä taiteessa yleensä tehdään ja mikä on laillista, mutta minun illuusiokuplani ainakin puhkesi. Aiemmin ihailin taiteilijoita ja ihmettelin, kuinka he osaavatkaan luoda uutta tyhjästä, luoda kokonaisen maailman päästään valkealle pinnalle.
Sepä tässä kirpaisikin eniten. Eivät he osaa. Taiteilijat osaavat saman kuin kaikki muutkin, piirtää läpi toisen teoksesta. Avoimesti tehtynä tämä olisi ymmärrettävissä, mutta valehtelu likaa koko taiteen käsityksen.
Mistä minä suunnittelutyössä ja taiteessa muka maksan?
[/quote]
Varmaan sitten selvität kaiken muunkin taiteen syntymisprosessin...
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:43"]
Ai keskustelun taso on huono, koska kaikki keskustelijat eivät ole samaa mieltä kanssasi? Minusta tähän lähteettömään lainailuun pettyneillä on täällä enemmän ollut argumentteja. Vastapuolen argumentit ovat lähinnä olleet tasoa "Se on ookoo, koska kaikki sitä tekee!" ja "ette te nyt voi sanoo mitään tähän, kun ette te vaan tajuuuuu...".
[/quote]
En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta mielestäni keskustelun taso ON huono silloin, kun keskustellaan asian vierestä, sivuilta, ylä- ja alapuolelta tunteet pinnassa eikä nähdä asiaa sellaisena kuin se on.
En ole nähnyt kenenkään sanovan, että "asia on ok, koska kaikki sitä tekee". Pikemminkin se on mennyt niin päin, että "kaikki sitä tekee, koska se on ok"... Mikä tekee taideteoksesta itsenäisen teoksen, missä menee todellisen plagiaatin raja, mihin asti samankaltaisuudet ovat sallittuja, mikä on eri taidemuotojen keskinäinen suhde: sitä ei suostu kukaan pohtimaan eikä ymmärtämään, vedetään vain samaa kulunutta linjaa voipaperikopioista.
Tässä ollaan nyt sivu- ja ketjukaupalla jauhettu asiaa joka ei taida edetä mihinkään. Minun pointtini on näissä ketjuissa ollut Louekarin mokan suhtauttaminen. Hän ei loukannut valokuvaajan oikeuksia millään tapaa. Hänen teoksensa on itsenäinen teos. Piste. Hänen nolo valehtelumokansa on erillinen moka, joka ei liity mitenkään kopioimiseen tai plagiointiin.
Valehtelumokasta saisi ihan mielenkiintoisen rakentavan keskustelun aikaiseksi, ja olisi hedelmällistä pohtia esimerkiksi hyviä tapoja ja sitä, että vastaavanlaisessa tapauksessa voisi olla ihan hyvä käytäntö nyökätä reilusti alkuperäisen kuvan suuntaan. Mutta kun tätä keskustelua ei käydä!! Sen sijaan intetään kivenkovaan, että Louekarin teos on KOPIO, ja kaikki jotka ovat eri mieltä, ovat sitten automaattisesti Louekarin "puolustelijoita" ja "itsekin varmasti röyhkeitä plagioivia graafikoita jotka eivät kunnioita muiden ihmisten työtä". Plääh.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Louekarin tapauksessa ainakin minun oikeustajuuni käy kaksi seikkaa. Oma oikeustajuni on toki eri kuin laki, mutta moraalisesti väärä ei aina ole lailla kiellettyä.
1. Louekari on selkeästi piirtänyt teoksensa läpi valokuvasta. Kyseessä ei ole idean lainaaminen eli että olisi piirretty ihmisiä ja autoja Helsingin kadulla taikka vanhaa kaupunkinäkymää samalta kadulta. Kyseessä on ihan sama kuva, mutta pelkistetyssä muodossa. Värejä, syvyyksiä ja ääriviivoja häivyttämllä valokuvasta saadaan ihan samanlainen kuin Louekarin piirros on. Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
2. Louekari VALEHTELI. Hän ei kertonut kopioineensa piirrostaan yksi yhteen valokuvan kanssa. Valehtelu on jo itsessään moraalitonta, mutta tällä valheella on ollut myös hyötymispyrkimys, sekä kilpailun voitto että taloudellinen hyöty kankaan myynnistä. Minun oikeustajuni mukaan näin ei voi tehdä.
Ihan sama, mitä taiteessa yleensä tehdään ja mikä on laillista, mutta minun illuusiokuplani ainakin puhkesi. Aiemmin ihailin taiteilijoita ja ihmettelin, kuinka he osaavatkaan luoda uutta tyhjästä, luoda kokonaisen maailman päästään valkealle pinnalle.
Sepä tässä kirpaisikin eniten. Eivät he osaa. Taiteilijat osaavat saman kuin kaikki muutkin, piirtää läpi toisen teoksesta. Avoimesti tehtynä tämä olisi ymmärrettävissä, mutta valehtelu likaa koko taiteen käsityksen.
Mistä minä suunnittelutyössä ja taiteessa muka maksan?
[/quote]
Minusta tuo musiikkikappaleeseen vertaaminen ontuu. Ei se valokuvaajakaan tässä tapauksessa niitä puiden, talojen, autojen ja ihmisten muotoja ole itse suunnitellut. Jos tällä tavalla ruvetaan halkomaan hiuksia, niin arkkitehdeillä pitäisi olla tekijänoikeudet suunnittelemiinsa taloihin, eikä niitä saisi noin vain kuvata ja vielä julkaista niitä esittäviä kuvia.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 18:09"]
Ne ammattilaisten argumentit ovat olleet lähinnä vain sen toistelua, että kyse ei ole ollut plagioinnista. Totta helvetissä minä sen tajuan, olen koko ajan tajunnut. Sitä minä taas en tajua, miksi tämän ketjun ammattilaiset pitävät Louekarin valehtelua korkeintaan hölmönä pienenä rikkeenä.
[/quote]
Minä en ole ammattilainen, ja pidän sitä silti hölmönä pienenä rikkeenä. Louekarin rike oli nolo vale ja tietynlainen reiluuden puute. "Epäurheilijamainen käytös," voisi sanoa. Tapaus on enemmän nolo kuin vakava. Mikä siinä EI ole hölmöä ja pientä? Valokuvaajan oikeuksia ei ole loukattu, ja Louekari on itse kärsinyt nolosta mokastaan eniten.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
[/quote]
Pitäisikö? Niin se ei kuitenkaan VOI olla.
En tiedä kuinka yksinkertaisesta pianomelodiasta oikein puhut. Kuten ylempänä ketjussa jo mainittiin, sointukulkuja on rajallinen määrä, ja länsimaisessa musiikissa ne kaikki on jo käytetty moneen kertaan. Mitään yksinkertaista melodiaa tai koukkua ei VOI sellaisenaan suojata tekijänoikeuksin. Ei vaan voi. Ei menisi kuin silmänräpäys niin kaikki melodiakulut olisi jo suojattu, eikä kukaan voisi enää säveltää mitään.
Spesifisyys ratkaisee. Jacques Brelin "Amsterdam" on versio englantilaisesta kansanlaulusta "Greensleeves", mutta niitä ei todellakaan voisi sekoittaa toisiinsa. Yhteneväisyyksiä täytyy olla tarpeeksi, jotta plagiaatin tunnusmerkit täyttyvät: ei riitä, että jokin epämääräisesti määritelty "teoksen muoto ja ydin" on samanlainen.
Totta kai tämä jättää tilaa myös laiskoille taiteilijoille, jotka lainaavat jotain täältä ja jotain tuolta eivätkä keksi oikein mitään omaa. Mutta on kriitikoiden tehtävä huomauttaa, että teos on laiska, ilman mitään omaperäisyyttä ja jo moneen kertaan nähty. Tärkeintä on, että tilaa jää tarpeeksi myös niille taiteilijoille, jotka aidosti luovat jo moneen kertaan nähdystä materiaalista jotain uutta, ja niille, jotka ihan sattumalta luovat jotain samankaltaista kuin joku muu jossain muualla. Sen takia mikään epämääräinen "teoksen ydin" tai idea tai visio ei voi olla suojattu, vaan pelkästään sen idean tai vision spesifinen ilmaisu.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Louekarin tapauksessa ainakin minun oikeustajuuni käy kaksi seikkaa. Oma oikeustajuni on toki eri kuin laki, mutta moraalisesti väärä ei aina ole lailla kiellettyä.
1. Louekari on selkeästi piirtänyt teoksensa läpi valokuvasta. Kyseessä ei ole idean lainaaminen eli että olisi piirretty ihmisiä ja autoja Helsingin kadulla taikka vanhaa kaupunkinäkymää samalta kadulta. Kyseessä on ihan sama kuva, mutta pelkistetyssä muodossa. Värejä, syvyyksiä ja ääriviivoja häivyttämllä valokuvasta saadaan ihan samanlainen kuin Louekarin piirros on. Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
2. Louekari VALEHTELI. Hän ei kertonut kopioineensa piirrostaan yksi yhteen valokuvan kanssa. Valehtelu on jo itsessään moraalitonta, mutta tällä valheella on ollut myös hyötymispyrkimys, sekä kilpailun voitto että taloudellinen hyöty kankaan myynnistä. Minun oikeustajuni mukaan näin ei voi tehdä.
Ihan sama, mitä taiteessa yleensä tehdään ja mikä on laillista, mutta minun illuusiokuplani ainakin puhkesi. Aiemmin ihailin taiteilijoita ja ihmettelin, kuinka he osaavatkaan luoda uutta tyhjästä, luoda kokonaisen maailman päästään valkealle pinnalle.
Sepä tässä kirpaisikin eniten. Eivät he osaa. Taiteilijat osaavat saman kuin kaikki muutkin, piirtää läpi toisen teoksesta. Avoimesti tehtynä tämä olisi ymmärrettävissä, mutta valehtelu likaa koko taiteen käsityksen.
Mistä minä suunnittelutyössä ja taiteessa muka maksan?
[/quote]
No et varmaan mistään. Jos se noin helppoa on tehdä suunnittelua ja taidetta, niin mikset sinäkin sitten sitä tekisi? Kaikki vain urakalla piirtämään, mielenkiintoiseksihan tämä käy.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
[/quote]
Pitäisikö? Niin se ei kuitenkaan VOI olla.
En tiedä kuinka yksinkertaisesta pianomelodiasta oikein puhut. Kuten ylempänä ketjussa jo mainittiin, sointukulkuja on rajallinen määrä, ja länsimaisessa musiikissa ne kaikki on jo käytetty moneen kertaan. Mitään yksinkertaista melodiaa tai koukkua ei VOI sellaisenaan suojata tekijänoikeuksin. Ei vaan voi. Ei menisi kuin silmänräpäys niin kaikki melodiakulut olisi jo suojattu, eikä kukaan voisi enää säveltää mitään.
Spesifisyys ratkaisee. Jacques Brelin "Amsterdam" on versio englantilaisesta kansanlaulusta "Greensleeves", mutta niitä ei todellakaan voisi sekoittaa toisiinsa. Yhteneväisyyksiä täytyy olla tarpeeksi, jotta plagiaatin tunnusmerkit täyttyvät: ei riitä, että jokin epämääräisesti määritelty "teoksen muoto ja ydin" on samanlainen.
Totta kai tämä jättää tilaa myös laiskoille taiteilijoille, jotka lainaavat jotain täältä ja jotain tuolta eivätkä keksi oikein mitään omaa. Mutta on kriitikoiden tehtävä huomauttaa, että teos on laiska, ilman mitään omaperäisyyttä ja jo moneen kertaan nähty. Tärkeintä on, että tilaa jää tarpeeksi myös niille taiteilijoille, jotka aidosti luovat jo moneen kertaan nähdystä materiaalista jotain uutta, ja niille, jotka ihan sattumalta luovat jotain samankaltaista kuin joku muu jossain muualla. Sen takia mikään epämääräinen "teoksen ydin" tai idea tai visio ei voi olla suojattu, vaan pelkästään sen idean tai vision spesifinen ilmaisu.
[/quote]
Yes!
Viimeinkin tähän ketjuun tuli joku muukin, joka ymmärtää oikeasti mistä on kyse.
Juuri näin. Ja juuri näillä samoilla argumenteilla (joita on sivuttu jo kuvataiteessa, kirjallisuudessa, teatterissa, elokuvissa ja nyt tuli mukaan musiikkikin) määriteltynä. Louekari ei ole kopionut tai plagioinut mitään, vaan tehnyt oman teoksensa.
Ja mitä tulee "valehtelugateen", niin olen täysin varma, että Isolasta käytyä keskustelua seuranneena Louekari pelkäsi nimenomaan tätä täysin asiatonta ja asiantuntematonta riepottelua.
Ja valitettavasti täysin aiheesta.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 19:06"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:32"]
Eihän se niin mene, että musiikkikappaleen voi esittää omanaan, kunhan poistaa rummut, kitaran, laulun ja symbaalin ja jättää jäljelle yksinkertaisen pianomelodian. Se melodia, muoto, teoksen ydin jää silti ja on alkuperäisen tekijän omaisuutta.
Ilmeisesti näin ei taiteessa ja tekijänoikeuslaissa ole asiaa kirjattu, mutta näin sen pitäisi olla.
[/quote]
Pitäisikö? Niin se ei kuitenkaan VOI olla.
En tiedä kuinka yksinkertaisesta pianomelodiasta oikein puhut. Kuten ylempänä ketjussa jo mainittiin, sointukulkuja on rajallinen määrä, ja länsimaisessa musiikissa ne kaikki on jo käytetty moneen kertaan. Mitään yksinkertaista melodiaa tai koukkua ei VOI sellaisenaan suojata tekijänoikeuksin. Ei vaan voi. Ei menisi kuin silmänräpäys niin kaikki melodiakulut olisi jo suojattu, eikä kukaan voisi enää säveltää mitään.
Spesifisyys ratkaisee. Jacques Brelin "Amsterdam" on versio englantilaisesta kansanlaulusta "Greensleeves", mutta niitä ei todellakaan voisi sekoittaa toisiinsa. Yhteneväisyyksiä täytyy olla tarpeeksi, jotta plagiaatin tunnusmerkit täyttyvät: ei riitä, että jokin epämääräisesti määritelty "teoksen muoto ja ydin" on samanlainen.
Totta kai tämä jättää tilaa myös laiskoille taiteilijoille, jotka lainaavat jotain täältä ja jotain tuolta eivätkä keksi oikein mitään omaa. Mutta on kriitikoiden tehtävä huomauttaa, että teos on laiska, ilman mitään omaperäisyyttä ja jo moneen kertaan nähty. Tärkeintä on, että tilaa jää tarpeeksi myös niille taiteilijoille, jotka aidosti luovat jo moneen kertaan nähdystä materiaalista jotain uutta, ja niille, jotka ihan sattumalta luovat jotain samankaltaista kuin joku muu jossain muualla. Sen takia mikään epämääräinen "teoksen ydin" tai idea tai visio ei voi olla suojattu, vaan pelkästään sen idean tai vision spesifinen ilmaisu.
[/quote]
Yes!
Viimeinkin tähän ketjuun tuli joku muukin, joka ymmärtää oikeasti mistä on kyse.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 17:43"]
Ai keskustelun taso on huono, koska kaikki keskustelijat eivät ole samaa mieltä kanssasi? Minusta tähän lähteettömään lainailuun pettyneillä on täällä enemmän ollut argumentteja. Vastapuolen argumentit ovat lähinnä olleet tasoa "Se on ookoo, koska kaikki sitä tekee!" ja "ette te nyt voi sanoo mitään tähän, kun ette te vaan tajuuuuu...".
[/quote]
En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta mielestäni keskustelun taso ON huono silloin, kun keskustellaan asian vierestä, sivuilta, ylä- ja alapuolelta tunteet pinnassa eikä nähdä asiaa sellaisena kuin se on.
En ole nähnyt kenenkään sanovan, että "asia on ok, koska kaikki sitä tekee". Pikemminkin se on mennyt niin päin, että "kaikki sitä tekee, koska se on ok"... Mikä tekee taideteoksesta itsenäisen teoksen, missä menee todellisen plagiaatin raja, mihin asti samankaltaisuudet ovat sallittuja, mikä on eri taidemuotojen keskinäinen suhde: sitä ei suostu kukaan pohtimaan eikä ymmärtämään, vedetään vain samaa kulunutta linjaa voipaperikopioista.
Tässä ollaan nyt sivu- ja ketjukaupalla jauhettu asiaa joka ei taida edetä mihinkään. Minun pointtini on näissä ketjuissa ollut Louekarin mokan suhtauttaminen. Hän ei loukannut valokuvaajan oikeuksia millään tapaa. Hänen teoksensa on itsenäinen teos. Piste. Hänen nolo valehtelumokansa on erillinen moka, joka ei liity mitenkään kopioimiseen tai plagiointiin.
Valehtelumokasta saisi ihan mielenkiintoisen rakentavan keskustelun aikaiseksi, ja olisi hedelmällistä pohtia esimerkiksi hyviä tapoja ja sitä, että vastaavanlaisessa tapauksessa voisi olla ihan hyvä käytäntö nyökätä reilusti alkuperäisen kuvan suuntaan. Mutta kun tätä keskustelua ei käydä!! Sen sijaan intetään kivenkovaan, että Louekarin teos on KOPIO, ja kaikki jotka ovat eri mieltä, ovat sitten automaattisesti Louekarin "puolustelijoita" ja "itsekin varmasti röyhkeitä plagioivia graafikoita jotka eivät kunnioita muiden ihmisten työtä". Plääh.
[/quote]
Kaikki, joiden mielestä työ on kopio, eivät muka ymmärrä Suurta Taidetta, suunnittelijoiden salaista yhteistä sanatonta sääntöä ja normia.
Minä ainakin olen keskustellut rauhallisesti argumentoiden ja muiden henkilöön kohdistuvaa loukkaamista välttäen.
Minusta työ on kopio. Sen tekeminen ei vaadi piirustustaitoa, eikä kovin kummoista taiteellista silmää. Kaikki eivät tunnista hyvää pelkistettävää kuvaa, eivätkä välttämättä osaa valita niitä oikeita viivoja kopioitavaksi, mutta todella moni osaa ja tunnistaa. Siihen ei vaadita suunnittelijakoulutusta tai mitään arkiluovuutta suurempaa taiteellisuutta.
Tämä on minun mielipiteeni. Minusta tekniikan vaihto ei riitä. Yksityiskohtia ei ole muuteltu tarpeeksi. Työn luonne ja tunnelma ovat tulkinnallisia asioita ja jos minusta ne ovat samanlaisia työssä ja valokuvassa, ne ovat. Siksi tunnelmaa ei voi käyttää argumenttina arvioitaessa töiden samankaltaisuuksia.
Vedotaan kovasti siihen, että kaikki on jo tehty. Onko taide sitten kuollut? Onko jokainen Helsingin kadunkulma jo piirretty, kuvattu ja kirjoitettu? Oliko ihan pakko valita se sama paikka, sama tilanne, sama hetki, toisen ottama kuva?
Mistään intertekstuaalisuudesta kun ei ollut kyse. Intertekstuaalisuus vaatii onnistuakseen tunnistettavan lähtökohdan, jota teos sitten lainaa, kritisoi, kommentoi, muokkaa, ymmärtää. Tässä tapauksessa alkuperäinen teos pyrittiin salaamaan kaikin keinoin ja vielä kohun alettuakin väitettiin toista valokuvaa inspiraation lähteeksi.
On turhauttavaa, kun eri mielipidettä kannattava osapuoli väittää tämänkaltaisen kopioinnin olevan ok, normi, tavallista, yleistä, sallittua ja taidetta.
Jos näin olisi, mitä salailtavaa Louekarilla sitten oli? Miksei hän puolusta näkemystään julkisesti? Miksei Marimekko ja muut yritykset, muut suunnittelijat puolusta häntä julkisuudessa yhtenä rintamana ja tuo esiin omia vastaavia kopioitaan?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 15:22"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 13:12"]
Hahaa :DD, täällähän on oikein sellaisten ihmisten kokoontumisajot, joiden oma elämä on niin köyhää, että elämän tähtihetkiä ovat ne, kun muita paheksumalla voi kuvitella itsensä paremmaksi. Marimekko on nyt osoittautunut oikeaksi kultakaivokseksi kaikille näille, joilla ei oikeasti ole mitään käsitystä suurimmasta osasta käyttämistään printeistä, millaisen taiteellisen syntyprosessin ne ovat käyneet läpi, eikä se heitä kiinnostakaan. Heitä kiinnostaa vain tämä loistava tilaisuus paheksua.
Omapahan on valintanne, tukehtukaa naurettavaan paheksuntaanne minun puolestani.
[/quote]
Kyse ei ole ihan tästäkään. En syytä pelkästään Marimekkoa, vaan näin kuvataiteen maallikkona koko alan normi ja ilmeisesti yleiseksi tunnustettu tapa tuli minulle yllätyksenä.
Paheksun siis ihan kaikkia suunnittelijoita, jotka kokevat oikeudekseen kopioida muiden töitä ja julkaista niitä ominaan. Mieheni kommentti kiteytti koko keissin, Louekari on suunnittelija, ei taiteilija.
En pidä enää suunnittelua taiteenalana, enkä enää sinisilmäisesti suostu maksamaan designista ainakaan tekstiilipuolella. Tähän asti olin todella kuvitellut, että tekstiilifirmojen markkinoimat syntytarinat ja töiden ideoiden
lähteet ja vaikutteet olisi ilmaistu avoimesti ja rehellisesti, niin, että maallikkokin ymmärtää.
Olisin mielelläni maksanut Hetkiä-kuosista myös suunnittelijan palkan osuuden, jos olisi avoimesti kerrottu taitelijan inspiroituneen tästä tietystä valokuvasta ja uudelleenmuotoilleen sen kankaalle. En maksa siitä, että minun annetaan ymmärtää tai suoranaisesti valehdellaan taiteilijan piirtäneen kuvion itse.
Marimekko nyt on ryvettynyt niin monissa muissakin skandaaleissa, että se jää syrjään ostopäätöksissäni. En ole pitänyt kuoseista muutenkaan, meillä on muutamia lahjaksi saatuja Marimekon tuotteita. Kotioloissa käytettävät jäävät käyttöön, yhden mukanani kantamani pussukan vaihdoin toiseen.
Olen aina pitänyt kopioita Robin Hoodin halpahallitehtailuna, turistikojujen krääsän inspiraationa ja luullut ostavani maineikkailta suomalaisilta yrityksiltä originaalia taidetta, jonka lähtökohdat ovat avoimesti esillä ja jota voin taiteellisesti ja moraalisesti, myös eettisesti arvostaa. Kuvioiden syntytarinat ovat esim. Marimekolla olleet iso osa tuotteiden markkinointia ja yrityksen imagoa. On inhottavaa huomata tulleensa huijatuksi. Perusteluksi ei riitä, että minä maallikkotampio en ymmärrä suunnittelutyötä, ei silloin, kun kyseessä ovat asiakkaiden rahat.
Norsunluutornista putoaminen sattuu, mutta onneksi näin kävi. Tiedän ja tiedostan taas enemmän.
[/quote]
Tähän sopii hyvin jonkinlaiseksi vasta-argumentiksi Helena Sederholmin blogista lainattu pätkä: "Liukko-Sundströmin lausunnosta välittyy modernistinen taidekäsitys taiteilijasta uuden ja ennennäkemättömän luojana. Sellainen käsitys on kumottu jo 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta on jostakin syystä vallalla vielä taidemaallikkojen mielissä ja ilmeisesti useimmilla toimittajilla, jotka näitä kohuja tehtailevat.
Viimeiset viisikymmentä vuotta on kuitenkin ajateltu, ettei omaperäisyys tarkoita aiheiden, tunnelmien tai tyylien täydellistä erilaisuutta, vaan omaperäisyys on kykyä liittää saamiaan visuaalisia vaikutteita – ja joskus myös suoraan omittuja kuvia – uusiin yhteyksiin, uusiin konteksteihin. Kuvia liitetään toisiin kuviin, kuvat viittaavat toisiinsa ja näistä yhteyksistä muodostuu kulttuurimme kuvasto."
Ilmeisesti koulujen taidekasvatus on tässä epäonnistunut opettamaan tämän ajan taideprosesseja. Harmi.
100 jatkaa 101:lle
Lyhyesti: Kontturi on harjoittanut ns. osallistuvaa metodia, eli ei ole "jälkeenpäin selittämistä".