Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat eivät ymmärrä onneaan
26.09.2013 |
En ymmärrä näitä itsesäälissä kieriskeleviä lapsettomia. Se, ettei ole lapsia, on suuri siunaus ihmiselle. Mitenkään väheksymättä vanhempia. Aika, raha, vapaus, spontaanius, ylimääräinen energia, intohimojensa seuraaminen, itsensä toteuttaminen. Koko maailma on avoinna, ja voi mennä minne tahansa, tehdä mitä tahansa. Aivan unelmaelämää, josta useimmat perheelliset voivat vain haaveilla. Niin paljosta hyvästä jää paitsi, kun kaikki energia menee oman kohtalonsa surkutteluun.
Kommentit (112)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:36"]
Vinkki: kannattaa pysyä myös sinkkuna, koska parisuhteessakin on se vaara, että elää toisen kautta. Ja sinkkuna on vapaana tekemään kaikki ne irtiotot, joita ihmisen täytyy tehdä pystyäkseen elämään unelmaelämää. Lemmikit, omistusasunto ja vakityöpaikak ovat myös hirveitä palloja jalassa, koska ne estävät olemasta spontaani js toteuttamasta itseään.
[/quote]Eipä noita voi oikein verrata lapseen. Asunnon voi myydä tai laittaa välillä vuokralle, ja parisuhteesta pääsee eroon, jos ei saa sen puitteissa tehdä, mitä haluaa. Lemmikki on iso sitoumus, mutta eläimestäkin voi luopua suht helposti. Vanhemmuudesta ei pääse ikinä eroon. Huoli, syyllisyys, stressi ja vastuu seuraavat ikuisena kumppanina, käytännön ongelmista puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:07"]
Taitaa olla niin, että sinussa ei vaan ole mitään itsessäsi toteutettavaa kun et löydä muualta tyydytystä kuin palstalla inttämisessä
[/quote]
Palstamamma ei välttämättä muista, että jotkut toteuttavat itseään esimerkiksi käymällä töissä ja siellä voi olla vapaita hetkiä käytettäväksi kaikenlaiseen joutavaan kuten palstoille kirjoitteluun. Ei se silti tarkoita, että koko elämä pyörisi palstailun ympärillä.
Itse en osaa sanoa yhtäkään asiaa mitä lasten hankkiminen olisi minulta estänyt. Olen saanut tehdä uraa ja töitä (toisen korkeakoulututkinnon tein kotiäitivuosinani) , viettää aikaa kavereiden kanssa ja omilla/kaveriporukan ulkomaanlomillakin (onneksi on hyvä puoliso/isä), olen saanut harrastaa niin paljon kuin olen halunnut. Omaa aikaa on ollut aivan tarpeeksi, lapset menee sänkyihinsä 19.30, siinähän on koko ilta aikaa vaikka lukea, saunoa, tehdä mitä vain haluaa.
En koe jääneeni mistään paitsi sen vuoksi, että mulla on lapsia. Mutta paljosta olisin jäänyt paitsi jos lapsia ei olisi. Kukin tekee elämästään sellaisen kuin haluaa, turha siitä on lapsia syyttää jos kokee elämänsä rajoittuneena ja lapset esteenä. Ne rajoitukset luot vain sinä itse, lapset ovat harvalle asialle todellinen este, itse en ainakaan keksi yhtäkään.
Olin lapseton ja siis vapaa 32-vuotiaaksi asti. Olihan se kivaa, en silloin osannut kaivata lasta. Elämä yllätti. Nyt en vaihtaisi tuota 3-vuotiasta pientä ihmettä mihinkään. Aiemmin en ymmärtänyt mistä olisin jäänyt paitsi lapsettomana. Armollista sinänsä.
Ja ei, eivät lapset tietenkään kaikille sovi kuten ap osoittaa.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:28"]
En koe jääneeni mistään paitsi sen vuoksi, että mulla on lapsia
[/quote]
Oi, ole onnellinen, sillä et tiedä, mitä menetät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Miten niin en tiedä? Elin yli 30-vuotiaaksi ennen kuin sain yhtäkään lasta. Eli tiedän varsin hyvin minkälaista elämä oli ennen lapsia. Enkä vaihtaisi sitä elämää tähän elämään mistään hinnasta.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:38"]
^ Miten niin en tiedä? Elin yli 30-vuotiaaksi ennen kuin sain yhtäkään lasta. Eli tiedän varsin hyvin minkälaista elämä oli ennen lapsia. Enkä vaihtaisi sitä elämää tähän elämään mistään hinnasta.
[/quote
Tiedät, millaista on "ennen lapsia". Et tiedä, millaista on "ilman lapsia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkos vähän yksinkertainen? Ethän sinäkään tiedä mitä menetät kun sinulla ei ole lapsia. Itse en suunnitellut lapsia hankkivani, koska olin niin uraorientoitunut ihminen jolla harrastukset olivat hyvin tärkeitä. Eli tiedän kyllä mitä oli olla "ilman lapsia". Täytyy ihmisen elämä olla todella pientä kun pitää lapsettomana ja lapsellista elämää inhoavana tulla pätemään VAUVA-palstalle. Tämän perusteella ei kyllä lapsetonta elämää käy kateeksi, jos se tekee ihmisestä tuollaisen.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:44"]
Oletkos vähän yksinkertainen? Ethän sinäkään tiedä mitä menetät kun sinulla ei ole lapsia. Itse en suunnitellut lapsia hankkivani, koska olin niin uraorientoitunut ihminen jolla harrastukset olivat hyvin tärkeitä. Eli tiedän kyllä mitä oli olla "ilman lapsia". Täytyy ihmisen elämä olla todella pientä kun pitää lapsettomana ja lapsellista elämää inhoavana tulla pätemään VAUVA-palstalle. Tämän perusteella ei kyllä lapsetonta elämää käy kateeksi, jos se tekee ihmisestä tuollaisen.
[/quote]
Kyllä minulla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:44"]
Itse en suunnitellut lapsia hankkivani, koska olin niin uraorientoitunut ihminen jolla harrastukset olivat hyvin tärkeitä. Eli tiedän kyllä mitä oli olla "ilman lapsia".
[/quote
No, uskottele itsellesi sitten niin, jos siitä tulee parempi mieli.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:18"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:36"]
Vinkki: kannattaa pysyä myös sinkkuna, koska parisuhteessakin on se vaara, että elää toisen kautta. Ja sinkkuna on vapaana tekemään kaikki ne irtiotot, joita ihmisen täytyy tehdä pystyäkseen elämään unelmaelämää. Lemmikit, omistusasunto ja vakityöpaikak ovat myös hirveitä palloja jalassa, koska ne estävät olemasta spontaani js toteuttamasta itseään.
[/quote]Eipä noita voi oikein verrata lapseen. Asunnon voi myydä tai laittaa välillä vuokralle, ja parisuhteesta pääsee eroon, jos ei saa sen puitteissa tehdä, mitä haluaa. Lemmikki on iso sitoumus, mutta eläimestäkin voi luopua suht helposti. Vanhemmuudesta ei pääse ikinä eroon. Huoli, syyllisyys, stressi ja vastuu seuraavat ikuisena kumppanina, käytännön ongelmista puhumattakaan.
[/quote]
Mites sitten kaikki ne vanhemmat, jotka jättävät lapset toiselle vanhemmalle ja lähettävät suunnilleen joulukortin? Onhan näitäkin, esim. mun miehen isä.
Pointtini oli se, että lähes kaikki ihmisen suht normaaliin elämään kuuluvat asiat vaativat jonkinlaista sitoutumista, eivätkä ne silti estä onnellisuutta. Aika vähän on semmoisia ihmisiä, joiden elämä mahtuu suunnilleen kahteen muovikassiin. Toki niitäkin on, mutta aika äärimmilleen joutuu vetää, että "saa" elää täysin velvoitteista ja sitoutumisesta vapaata "unelmaelämää".
Ja kyse on myös halusta. Jos oikeasti pitää mahdollisimman spontaania elämää unelmana, eivät lapset ole ainoita asioita, jotka sitä estävät, vaan myös mainitsemani asiat, parisuhde, omistaminen ja vakityö. Jos taas HALUAA puolison, vakityön, omistaa esim. talon, hankkia lemmikin ja tehdä lapsia, niin eikös se ole sitä unelmien toteuttamista? Jos taas oikeasti haluaa hankkiutua eroon puolisosta, työstä, omistamisesta, lemmikistä tai lapsista, kaikki nuo ovat mahdollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:53"]
Ja kyse on myös halusta. Jos oikeasti pitää mahdollisimman spontaania elämää unelmana, eivät lapset ole ainoita asioita, jotka sitä estävät, vaan myös mainitsemani asiat, parisuhde, omistaminen ja vakityö.
[/quote]
Toivottavasti et väitä, että lapseton epämukavista seikkailumatkoista, juhlimisesta ja laiskoista viikonloppuaamuista nauttiva omistusasunnossa asuva pariskunta voi elää aivan yhtä spontaania, vapaata ja huoletonta elämää lapsen syntymän jälkeen kuin ennen sitä. Sehän olisi jo lastensuojeluasia. Onneksi useimmat vanhemmat ymmärtävät, että lapsen saaminen on aivan eri mittakaavan sitoutuminen ja toimintaa rajoittava tekijä kuin nuo listan muut jutut. Miksi edes verrata niitä?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:53"]
Ja kyse on myös halusta. Jos oikeasti pitää mahdollisimman spontaania elämää unelmana, eivät lapset ole ainoita asioita, jotka sitä estävät, vaan myös mainitsemani asiat, parisuhde, omistaminen ja vakityö.
[/quote]
Toivottavasti et väitä, että lapseton epämukavista seikkailumatkoista, juhlimisesta ja laiskoista viikonloppuaamuista nauttiva omistusasunnossa asuva pariskunta voi elää aivan yhtä spontaania, vapaata ja huoletonta elämää lapsen syntymän jälkeen kuin ennen sitä. Sehän olisi jo lastensuojeluasia. Onneksi useimmat vanhemmat ymmärtävät, että lapsen saaminen on aivan eri mittakaavan sitoutuminen ja toimintaa rajoittava tekijä kuin nuo listan muut jutut. Miksi edes verrata niitä?
[/quote]
No hyvänen aika, ne lapsetonta elämää haluavat eivät varmaan hanki niitä lapsia, mutta kun ap väittää, että lapsettomat elävät sitä unelmaelämää, josta lapsiperheen vanhemmat vain haaveilevat, minä tässä yritän kertoa, että lapset eivät ole suinkaan ainoa sitoumus, jonka ihmiset voivat tehdä.
Ja harva ostaa sen omistusasunnon rahalla, kyllä sen yleensä omistaa aika pitkän aikaa pankki, ja aika paljon työtä pitää tehdä, että saa lyhennykset maksettua, joten kyllä se asunto vaan aika paljon sitoo.
Me ollaan ostettu talo ennen lasten hankkimista, joten tiedän minä jotain siitäkin, millaista on olla lapseton pariskunta omistusasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin koko ketjun ja jäin miettimään, mitä "häiriintynyttä" on siinä, että pitää lapsettomuutta parempana vaihtoehtona kuin vanhemmuutta. Mitään vanhempia kohtaan osoitettua vihaakaan en löytänyt. Älytöntä herneen nenään vetämistä kylläkin näiden äitien puolelta.
Lapsettomat eivät onneksi ymmärrä menetettyä iloaan vanhemmuudesta.
Taas tätä samaa jankuttamista... Antaa ihmisten tehdä miten haluavat! Minä nyt EN halua lisääntyä ja onneksi ei ole pakko. Ihan sama mitä joku äippä siitä ajattelee!
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:40"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:38"]
^ Miten niin en tiedä? Elin yli 30-vuotiaaksi ennen kuin sain yhtäkään lasta. Eli tiedän varsin hyvin minkälaista elämä oli ennen lapsia. Enkä vaihtaisi sitä elämää tähän elämään mistään hinnasta.
[/quote
Tiedät, millaista on "ennen lapsia". Et tiedä, millaista on "ilman lapsia".
[/quote]
Mikä on se ikäraja, jolloin voi sanoa tietävänsä jotain lapsettomasta elämästä ja sen "suuresta onnesta"? Jos 32 vuotta on liian vähän, niin entäpä 46 vuotta? Minun äitini sai minut (esikoisensa) 46-vuotiaana, väitätkö, ettei hän 46 vuodessa oppinut lainkaan ymmärtämään, että minkälaista on elää lapsettomana? Väitän, että tiesi vallan hyvin.
Jos aletaan laittamaan ikärajoja siihen, että kuinka pitkään on täytynyt lapsettomana elää ennen kuin "lapsettoman onnesta" voi jotain ymmärtää, niin silloinhan voi suoraan sanoa, että vasta kuolinvuoteella voi ymmärtää asiasta jotain. Silloin se KOKO elämä on koettu. Et sinäkään esim. 30-40 vuotiaana lapsettomana tai lapsellisena voi tietää miltä koko eletty elämäsi ja tekemäsi valinnat sitten vanhana tuntuu. Ne voi tuntua silloin oikeilta tai voit katua asioita. Voit elää vaikka 70 vuotta onnellisesti lapsettomana ja vasta vanhainkodissa miettiä, että olisi se lapsi ollut sittenkin kiva. Tai katua lastesi hankkimista (jota pidän aika absurdina ajatuksena).
Eli ole hyvä ja kerro minulle, että missä vaiheessa ihminen voi sanoa tietänsä jotain lapsettomana olemisen suuresta onnesta? Jos yllätysvauva tulee vaikkapa 45-vuotiaalle, niin mitätöikö se koko siihen saakka, lapsettomana eletyn elämän ja kokemukset? Ja kunnolliset perustelut, kiitos. Koska väitän tietäväni paljonkin siitä, mitä lapseton elämä on koska elin sitä lapsetonta aikuista elämää hyvinkin pitkään. Toki olin silloinkin onnellinen, mutta todellista onnea koen vasta nyt (minun subjektiivinen kokemukseni).
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:43"]
Lapsettomat eivät onneksi ymmärrä mistä jäävät paitsi, se on suuri onni se!
[/quote]
Kyllä lapsettomat itse asiassa ymmärtävät ihan hyvin. Ja juuri sen vuoksi monet heistä päättävätkin jäädä lapsettomiksi.
[/quote] Onneksi tuo harhaluulo, se on suuri siunaus!
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:45"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:43"]
Lapsettomat eivät onneksi ymmärrä mistä jäävät paitsi, se on suuri onni se!
[/quote]
Kyllä lapsettomat itse asiassa ymmärtävät ihan hyvin. Ja juuri sen vuoksi monet heistä päättävätkin jäädä lapsettomiksi.
[/quote] Onneksi tuo harhaluulo, se on suuri siunaus!
[/quote
Ei ole harhaluulo. Lasten hankinnan vaikutuksista ja vanhemmuudesta on saatavilla tietoa runsaasti ja monipuolisesti. Normaalilla eläytymiskyvyllä ja mielikuvituksella varustettu ihminen osaa kyllä päätellä, sopiiko vanhemmuus hänelle vai ei. Jos siis on kiinnostusta asiaa pohtia.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 07:43"]
Lapsettomat eivät onneksi ymmärrä mistä jäävät paitsi, se on suuri onni se!
[/quote]
Kyllä lapsettomat itse asiassa ymmärtävät ihan hyvin. Ja juuri sen vuoksi monet heistä päättävätkin jäädä lapsettomiksi.