Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yövalvomisten jakaminen vauvaperheessä?
Millainen jako olisi mahdollisimman reilu molempien kannalta? Se että kumpikin ottaa alusta asti joka toisen yön vastuulleen? Tai jos äiti imettää ekat 6kk niin hän valvoo yksin sen ajan ja sen jälkeen isä vuorostaan valvoo seuraavat 6kk? Miten olette jakaneet yövalvomiset niin, että molemmat ovat saaneet vauvavuoden aikana suunnilleen yhtä paljon unta?
Kommentit (449)
Lisäyksenä vielä edelliseen kommenttiini, että vuoroyöperiaate alkoi siis about 6kk eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Meillä ratkaistiin asia siten, että valvoin äitinä ensimmäiset 6kk arkiyöt, ja isä otti kopin viikonlopuista ja iltanukutuksista. Tämän jälkeen lopetettiin yösyötöt ja vauvan yöt rauhoittuvat huomattavasti (vauvamme on ollut aika huonosti nukkuva). Nyt vauva 11kk ja olemme vuoroöin vauvanhoitovastuussa ja nukutusvastuussa ja viikonloppuisin kumpikin saa nukkua yhtenä aamuna pidempään ja iltaisin hieman omaa aikaa. Mieheni jää vauvan ollessa 1v4kk vajaaksi vuodeksi kotiin, kun itse palaan töihin. Molempien kotona oleminen opettaa ymmärtämään vanhempainvapaiden ihanuuden ja raskauden. Vastaavasti työssäkäyvän vastuu
Ja eläkekertymien pieneneminen jaetaan myös miltei puoliksi.
Olemme ajatelleet, että vauvan etu on se, että kotona oleva vanhempi jaksaa olla läsnä. Olemme myös sopineet kotoaskareista, että ne hoidamme puoliksi illalla. Päivisin kotona oleva saa keskittyä vauvan kanssa olemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakaan ei tuo yövalvominen kiinnostanut, joten järjestin nukkumisen niin, että saan itsekin nukuttua. Vauva nukkui vieressä ja imetin sängyssä kyljelläni maaten. Useinhan siinä imetyksen aikana nukahtaa itsekin. Ikinä en kärsinyt mistään univajeesta, vaikka lapsi söi vielä 2-vuotiaanakin 5-8 kertaa yössä. Mies ei luonnollisestikaan tähän imetystouhuun osallistunut.
Tämä on vaarallinen tapa ja lisää kätkytkuolemariskiä. Jokainen toki itse päättää millaiset riskit haluaa vauvansa kanssa ottaa, mutta ei tuo mikään ylpeilyn aihe ole eikä sitä kannata muille markkinoida. Eikä mies voi vaatia puolisoa vaarantamaan vauvaa vain siksi ettei huvita osallistua lapsenhoitoon.
Ei selvin päin oleva äiti tukehduta lastaan, joten ei siinä mitään vaaraa ollut. Ja vähän isompi lapsi on jo melko omatoiminekin, joten taaperon kanssa yöimetykset oli jo helppojakin. Aamulla parivuotias osasi jo ojentaa minulle ikkunalaudalta vesipullon, ennen kuin alkoi ottaa aamumaitojaan. Oli ilmeisesti nähnyt, että minä aina aamulla kovasti juon. Tai sitten oli huomannut, että maitoa tulee paremmin kun äiti saa vettä.
Ei ole mitään huonoja muistoja jäänyt noista yösyötöistä. Ne loppuivat aikanaan ilman mitään huutounikouluja.
Mies osallistui lapsen ja kodin hoitoon kyllä muuten. Mutta ei imettänyt.
Tämä on vanhaa tietoa, nykyisin ei suositella perhepetiä päihteettömillekään. Ja silloin kun perhepetiä pidettiin vielä turvallisena, oli siinäkin vahva suositus nukuttaa selällään, joka ei kyllä toteudu jos äiti nukahtaa tissi vauvan suussa.
Kyllä se riippuu niin monesta asiasta, että parasta kun jokainen perhe tekee oman näköisen ratkaisun, mikä palvelee heitä parhaiten.
Meillä minä hoidin yöt arkisin ja mies välillä viikonloppuisin. Nukuin myös viikonloppuaamut pitkään ja otin arkena tarvittaessa päiväunet kun mies tuli kotiin.
Meillä on jo toinen vauva enkä vieläkään ole tippaakaan väsynyt lasten takia. En muista koskaan valvoneeni yöllä kuin vain sen aikaa että vauva syö. Senkin ajan kevyessä unessa ja vauvan syötyä siirrän hänet takaisin sivuvaunuun jotta saan itse paremman asennon. Mitään yöllisiä itkuja ei ole koskaan ollut. Esikoinen ( nyt 4v) siirtyi omaan huoneeseen vähän alle vuoden iässä eikä koskaan ole heräillyt yöllä satunnaisia painajaisia lukuunottamatta. Niissäkään tilanteissa ei sytytetä valoja vaan nopea lohdutushetki ja takaisin unille.
Minä hoidan vauvan syötöt yöllä koska vauvaa varten olen poissa työelämästä ja aamulla voin nukkua pidempään. Jos esikoinen herää, mies yleensä hoitaa tilanteen. Viikonloppuisin mies nousee lasten kanssa jos minä haluan nukkua pitkään.
Väsynyt olen välillä kun en aina malta mennä ajoissa nukkumaan. Mutta lapset eivät ole siihen syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin itsekkyys on ikävä juttu parisuhteen ja koko perheen kannalta. Vaikka lapsi on yhteinen, ei se tarkoita sitä että voi vaatia toiselta kohtuuttomia. Ei kukaan vaadi tuoretta äitiä menemään töihin, joten miksi vaatia isää tekemään 50-50 vaan koska niin pitää tehdä?!
Tämä. Ja mitä varten se äitiysloma edes on, jos isän pitää käydä töissä ja hoitaa lapsikin siinä sivussa?
Sitä varten, että äiti saa toipua synnytyksestä ja hoitaa vauvaa normaalin työpäivän tekemisen sijaan.
Äitiysloma kestää kuitenkin kestää vain 4kk.Eli juurikin siksi, että se joka ei käy töissä, hoitaa vauvaa.
Meillä tuo äitiysloma kesti hieman yli vuoden kylläkin.
Missä maassa äitiysloma kestää muka vuoden? Ei ainakaan Suomessa.
Ja kotona oleva hoitaa vauvaa tietenkin vain silloin, kun se toinen vanhempi on töissä. Sitten kun työpäivä on ohi, vauvanhoito jaetaan.En nyt muista mikä se virallinen nimike on, mutta äitiyslomaksi sitä kutsuttiin. Äiti siis oli vuoden kotona ja sai siihen jotain sossutukea tms ja sitten vuoden jälkeen lapsi meni päiväkotiin ja äiti töihin.
Äitiysloma on aika tasan 4 kuukautta ja se alkaa viimeistään kuukautta ennen laskettua aikaa. Kaikki sen jälkeen tuleva on vanhempien vapaasti jaettavissa (paitsi ne muutamat vain isälle jyvitetyt viikot).
Juu no saivarrellahan noista voi, mutta ei noita isät juuri pidä ja äitiyslomaksi sitä kutsutaan.
No ei kyllä kutsuta vaan vanhempainvapaaksi. Ja sivistyneissä akateemisissa piireissä niitä pitää kyllä isätkin. Teidän sovinistipellejen junttipiireistä en tiedä eikä suoraan sanottuna kiinnostakaan. Ihmettelen vaan, kuka suostuu tuollaisen kanssa naimisiin ja lapsia hankkimaan.
-eri
Heh. Olemme kylläkin kummatkin akateemisia, mutta emme toki humanistisilta aloilta, jotka ilmeisesti ainoastaan akateemisiksi teidän toimesta lasketaan.
Vaimolleni sopii tämä järjestely hyvin, enkä toki olisi muunlaista vaimoa ottanutkaan.
Tuossa voisikin ehkä painottaa myös naisille sitä, että kannattaa tarkistaa ennen lapsien hankkimista että näkemykset näistä asioista kohtaavat.
Iso osa miehistä on nimittäin kaltaisiani epämoderneja miehiä ja voi olla ikävää jos tuo tulee sitten yllätyksenä.
No ei pelkoa että yksikään minun tuttuni noin vastenmieliseen junttiin sekaantuisi.
Tuo on sikäli hyvä, että sosiaaliset piirit usein erottavat ne, joilla on realistinen kuva äitiydestä ja ne, joille äitiys on kapakassa istumista sillä välin kun työtön mies hoitaa kotona lapset.
Surullista jos sinä tunnet vain vaipanvaihdolle irvisteleviä yltiösovinisteja ja kapakoissa notkuvia sossuperheitä, täällä normaalien ihmisten maailmassa on vähän toinen meininki. Noin yleisesti ottaen aikuiset ihmiset käy vauvavuotta lukuunottamatta sukupuolesta riippumatta töissä JA hoitaa omaa kotiaan ja omia lapsiaan. Kumma kyllä tämä ei uraa tekeville äideille ole mitenkään ylivoimaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin itsekkyys on ikävä juttu parisuhteen ja koko perheen kannalta. Vaikka lapsi on yhteinen, ei se tarkoita sitä että voi vaatia toiselta kohtuuttomia. Ei kukaan vaadi tuoretta äitiä menemään töihin, joten miksi vaatia isää tekemään 50-50 vaan koska niin pitää tehdä?!
Tämä. Ja mitä varten se äitiysloma edes on, jos isän pitää käydä töissä ja hoitaa lapsikin siinä sivussa?
Sitä varten, että äiti saa toipua synnytyksestä ja hoitaa vauvaa normaalin työpäivän tekemisen sijaan.
Äitiysloma kestää kuitenkin kestää vain 4kk.Eli juurikin siksi, että se joka ei käy töissä, hoitaa vauvaa.
Meillä tuo äitiysloma kesti hieman yli vuoden kylläkin.
Missä maassa äitiysloma kestää muka vuoden? Ei ainakaan Suomessa.
Ja kotona oleva hoitaa vauvaa tietenkin vain silloin, kun se toinen vanhempi on töissä. Sitten kun työpäivä on ohi, vauvanhoito jaetaan.En nyt muista mikä se virallinen nimike on, mutta äitiyslomaksi sitä kutsuttiin. Äiti siis oli vuoden kotona ja sai siihen jotain sossutukea tms ja sitten vuoden jälkeen lapsi meni päiväkotiin ja äiti töihin.
Äitiysloma on aika tasan 4 kuukautta ja se alkaa viimeistään kuukautta ennen laskettua aikaa. Kaikki sen jälkeen tuleva on vanhempien vapaasti jaettavissa (paitsi ne muutamat vain isälle jyvitetyt viikot).
Juu no saivarrellahan noista voi, mutta ei noita isät juuri pidä ja äitiyslomaksi sitä kutsutaan.
No ei kyllä kutsuta vaan vanhempainvapaaksi. Ja sivistyneissä akateemisissa piireissä niitä pitää kyllä isätkin. Teidän sovinistipellejen junttipiireistä en tiedä eikä suoraan sanottuna kiinnostakaan. Ihmettelen vaan, kuka suostuu tuollaisen kanssa naimisiin ja lapsia hankkimaan.
-eri
Heh. Olemme kylläkin kummatkin akateemisia, mutta emme toki humanistisilta aloilta, jotka ilmeisesti ainoastaan akateemisiksi teidän toimesta lasketaan.
Vaimolleni sopii tämä järjestely hyvin, enkä toki olisi muunlaista vaimoa ottanutkaan.
Tuossa voisikin ehkä painottaa myös naisille sitä, että kannattaa tarkistaa ennen lapsien hankkimista että näkemykset näistä asioista kohtaavat.
Iso osa miehistä on nimittäin kaltaisiani epämoderneja miehiä ja voi olla ikävää jos tuo tulee sitten yllätyksenä.
No ei pelkoa että yksikään minun tuttuni noin vastenmieliseen junttiin sekaantuisi.
Tuo on sikäli hyvä, että sosiaaliset piirit usein erottavat ne, joilla on realistinen kuva äitiydestä ja ne, joille äitiys on kapakassa istumista sillä välin kun työtön mies hoitaa kotona lapset.
Surullista jos sinä tunnet vain vaipanvaihdolle irvisteleviä yltiösovinisteja ja kapakoissa notkuvia sossuperheitä, täällä normaalien ihmisten maailmassa on vähän toinen meininki. Noin yleisesti ottaen aikuiset ihmiset käy vauvavuotta lukuunottamatta sukupuolesta riippumatta töissä JA hoitaa omaa kotiaan ja omia lapsiaan. Kumma kyllä tämä ei uraa tekeville äideille ole mitenkään ylivoimaista.
Tässä keskustelussa olikin kyse vauvavuodesta, jolloin on imetykset, äitiyslomat jne... En kyllä tunne yhtäkään miestä, joka olisi jäänyt sen aikana kotiin hoitamaan lasta äidin käydessä töissä.
Pääsääntöisestihän lapset menevät sitten noin vuoden ikäisenä päiväkotiin, jolloin kummatkin vanhemmat käyvät töissä. Jos imetystä vielä silloin jatketaan, sen hoitaa äiti. Meillä myös vaipan vaihdot yms.
Ensimmäisen lapsen kanssa minä hoidin yöheräilyt, koska mies oli töissä ja paljon myös työmatkoilla. Toisen lapsen kanssa imetyksen loputtua herättiin vuoroöin, miehellä oli silloin vähän vapaamuotoisempi työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä ketjusta taas näkee, että suomalaiset miehet eivät olekaan niin hyviä ja tasa-arvoisia kuin moni luulee.
Eipä ihme että syntyvyys laskee, kun niitä oikeasti hyviä miehiä riittää vain hyvin harvalle naiselle.
Jos toinen käy töissä niin miten kuvittelet hänen jaksaman töissä tehdä hommia jos valvoo öisin haloo. Nuku silloin päikkärit kun vauvakin nukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta taas näkee, että suomalaiset miehet eivät olekaan niin hyviä ja tasa-arvoisia kuin moni luulee.
Eipä ihme että syntyvyys laskee, kun niitä oikeasti hyviä miehiä riittää vain hyvin harvalle naiselle.
Ja valitettavasti hyviä vaimoja myös niin harvalle miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta taas näkee, että suomalaiset miehet eivät olekaan niin hyviä ja tasa-arvoisia kuin moni luulee.
Eipä ihme että syntyvyys laskee, kun niitä oikeasti hyviä miehiä riittää vain hyvin harvalle naiselle.Ja valitettavasti hyviä vaimoja myös niin harvalle miehelle.
Jaa, minä taas en ole koskaan kuullutkaan naisesta joka ei suostuisi hoitamaan omaa lastaan. Lastenhoidosta lusmuilevia miehiä sen sijaan kyllä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen käy töissä niin miten kuvittelet hänen jaksaman töissä tehdä hommia jos valvoo öisin haloo. Nuku silloin päikkärit kun vauvakin nukkuu.
Juu. Itselläni työpäivät jatkuvat usein ilta 7-8 asti, jonka jälkeen leikin tai nukutan vanhempaa lasta. En varmasti ala sen lisäksi valvomaan öitäni vauvan kanssa, jonka jälkeen taas aamuksi töihin. Kyllä tuo äitiysloma on nimenomaan tuota varten.
Vierailija kirjoitti:
Vauvoista ei ikinä tiedä.Meillä oli ekalla koliikki.Huusi päivät putkeen ja yöllä heräili tiuhaan tahtiin/valvoi.Meillä eka jaettiin yöt niin,että mies oli joskus puoli yötä vauvan kanssa ja sit mä toisen pouolen.Ei toiminut yhtään.Olin aivan sekaisin koko ajan,kun en koskaan saanut nukkua kunnolla.Kuulin vauvan huudon päivisinkin,kun yritin nukkua/levätä.Eli en voinut nukkua ollenkaan.Miestä ei vapaapäivinä huvittanut lapsen kanssa valvominen,ei myöskään lomilla.Eli yksin valvoin ja hoidin.Pikkukakkonen oli aurinkoisempi.Ei ollut koliikkia,eikä muutakaan,mutta heräili 10 min.välein.Lisäksi mun unirytmi oli jo aivan sekaisin ykkösestä,joten en voinut nukkua kakkosenkaan aikana.Miestä ei hoitaminen kiinnostanut ja lisäksi oli vanhempi lapsi,joka ei tietenkään enää nukkunut päikkäreitä,että olisi saanut itse levätä.Kolmonen oli keskonen ongelmineen ja sairasteli koko ajan.Ekat puolitoista vuotta oltiin sairaita kolmosen kanssa minä kolme viikkoa ja sitten taas vauva,kun vauva parani,niin taas mulla pukkasi uutta sairautta,jne. jne. ,miestä ei lapsenhoito kiinnostanut,joten hoidin kolmosenkin yksin.Kolmonen onneksi oli hiukan parempi nukkuja,kun muut,joten sain edes joskus nukkua ja levätä.Kaikki lapset ovat olleet noin kolmevuotiaita,kun ovat nukkuneet ekan kokonaisen yönsä.17 vuotta on kulunut ja yksin olen hoitanut.Ilman vapaapäiviä,kesälomia tai muitakaan helpotuksia.Kun miehellä esim kesälomaa,niin eipä ole kakaroiden hoito kiinnostanut pahemmin,että yksin olen hoitanut lapseni,aina.Näin meillä.
Miksi ihmeessä teit tuon tolvanan kanssa vielä kolmannen lapsen??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sydänvikaisen vauvan vuoksi pitpi valvoa vierellä ensi kuukaudet 24/7. Kolme elvytystilannetta tuona aikana kun oli tulla kätkyt. Tuolloin kumpikin vanhempi oli kotona ja työnjako a toinen valvoi alkupuoliskon yöstä ja läpsystä vaihto niin että toinen vanhemmista jatkoi lapsen vierellä valvomista loppuyön.
Muut lapset syntyneet terveinä ja ei samanlaista valvomisrulijanssia. Mies töissä ja minä hoidan vauvan yösyötöt. Pieni lapsi nukkuu päikkäreiltä jolloin samalla tarvittaessa minäkin voin levätä joten olisi kohtuutonta laittaa työssäkäyvää valvomaan vauvaa hoitaen
Vierailija kirjoitti:
Meillä sydänvikaisen vauvan vuoksi pitpi valvoa vierellä ensi kuukaudet 24/7. Kolme elvytystilannetta tuona aikana kun oli tulla kätkyt. Tuolloin kumpikin vanhempi oli kotona ja työnjako a toinen valvoi alkupuoliskon yöstä ja läpsystä vaihto niin että toinen vanhemmista jatkoi lapsen vierellä valvomista loppuyön.
Muut lapset syntyneet terveinä ja ei samanlaista valvomisrulijanssia. Mies töissä ja minä hoidan vauvan yösyötöt. Pieni lapsi nukkuu päikkäreiltä jolloin samalla tarvittaessa minäkin voin levätä joten olisi kohtuutonta laittaa työssäkäyvää valvomaan vauvaa hoitaen
Piti*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 7kk ikäinen esikoinen. Minä olen valvonut hänen kanssaan kaikki yöt tähän mennessä. Mieheni ilmoitti, että sinun tehtävänäsi on hoitaa vauva (ja koti ja pitää itsestäsi huolta...), hän käy töissä. Vauva ei ole kauheasti huutanut öisin, mutta heräilee kuitenkin 1-4 tunnin välein läpi yön. Alan olla aika väsynyt. Nyt pidän vauvalle unikoulua (yksin, mies siirtyi nukkumaan sohvalle) ja lopetan yösyöttämiset.
Palaan töihin vanhempainvapaan loputtua, mutta en jaksa uskoa, että senkään jälkeen jaetaan öitä. Mieheni tullee vetoamaan siihen, että hänen työnsä on vaativampaa ja hän tienaa enemmän. No, kyllä minä tämän yhden lapsen jaksan, mutta ainakaan minun kanssani hän ei kaiken tämän jälkeen saa haaveilemaansa isoa perhettä. Enkä usko, että lapsi myöskään alkaa olla kauheasti isänsä kanssa isompanakaan, kun ei näe häntä kuin puoli tuntia päivässä. Ellei isä ala jostain syystä tsemppaamaan ja laita perhettään ja lastaan töidensä ja harrastustensa edelle.
Nyt vielä kerrot, että perheen kulut jaetaan tulojen suhteessa, ei suinkaan tasan?
Rahat ovat yhteisiä eli menevät samalle tilille. Kummankaan menot eivät ylitä tuloja ja säästöön jää. Mies päättää pääasiassa, mihin säästöt sijoitetaan ja saa sijoituksista suurimman osan, koska laskennallisesti rahoista suurin osa on hänen ansaitsemiaan.
Meillä on niin että vaimo käy töissä ja minä olen kotona vauvan kanssa. Vaimoni naisena hoitaa nuo valvomiset, ruoanlaiton ja siivoukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos vauvan ottaisi viereen ja syöttäisi siinä kun vauvalla nälkä ja jatkaisi unia?
5 lasta eikä ole tarvinut tuollaista ongelmaa vielä miettiä.
Toki jos mies käy töissä ja aamulla aikanen herätys, mies nukkuu. Jos miehellä iltavuoro, nouskoon aikaisin vauvan kanssa ja antaa sinun nukkua tyyliin 7- 10.
Lähtökohtaisesti kuitenkin puuttuisin siihen miksi vauva ei nuku? Mikä vaivaa? Ja yrittäisin järjestää yöt niin että koko perhe saa nukkua.
No kerropa miten "puutut" siihen että vauva ei nuku päivisin kuin 15 min pätkissä ja öisin max. 1,5 h pätkissä (sen jälkeen valvoo vähintään yhtä kauan ja karjuu kuin syötävä), kun kaikki lääkärit erikoislääkäreitä myöten sanovat, että terve lapsi, ei fyysistä vikaa, eikä lasta saada nukkumaan pidempiä pätkiä edes sairaalan unikoulussa? Mikä on keinosi?
Minkä ikäinen vauva? Jos koliikkivaivaa (alle 3kk vauva niin tähän voi auttaa hyvä vyöhyketerapeutti. Hyvän löytää kyselemällä esim paikalliselta fb.n ryhmästä). Jos yli 3kk niin aloittaisin miettimään voisiko ongelma olla ruoka-aine allergia? Meillä on 15 min päiväuniongelma ratkennut ulkona nukkumisella jos isompi vauva (esim. + 5kk).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin itsekkyys on ikävä juttu parisuhteen ja koko perheen kannalta. Vaikka lapsi on yhteinen, ei se tarkoita sitä että voi vaatia toiselta kohtuuttomia. Ei kukaan vaadi tuoretta äitiä menemään töihin, joten miksi vaatia isää tekemään 50-50 vaan koska niin pitää tehdä?!
Tämä. Ja mitä varten se äitiysloma edes on, jos isän pitää käydä töissä ja hoitaa lapsikin siinä sivussa?
Sitä varten, että äiti saa toipua synnytyksestä ja hoitaa vauvaa normaalin työpäivän tekemisen sijaan.
Äitiysloma kestää kuitenkin kestää vain 4kk.Eli juurikin siksi, että se joka ei käy töissä, hoitaa vauvaa.
Meillä tuo äitiysloma kesti hieman yli vuoden kylläkin.
Missä maassa äitiysloma kestää muka vuoden? Ei ainakaan Suomessa.
Ja kotona oleva hoitaa vauvaa tietenkin vain silloin, kun se toinen vanhempi on töissä. Sitten kun työpäivä on ohi, vauvanhoito jaetaan.En nyt muista mikä se virallinen nimike on, mutta äitiyslomaksi sitä kutsuttiin. Äiti siis oli vuoden kotona ja sai siihen jotain sossutukea tms ja sitten vuoden jälkeen lapsi meni päiväkotiin ja äiti töihin.
Äitiysloma on aika tasan 4 kuukautta ja se alkaa viimeistään kuukautta ennen laskettua aikaa. Kaikki sen jälkeen tuleva on vanhempien vapaasti jaettavissa (paitsi ne muutamat vain isälle jyvitetyt viikot).
Juu no saivarrellahan noista voi, mutta ei noita isät juuri pidä ja äitiyslomaksi sitä kutsutaan.
No ei kyllä kutsuta vaan vanhempainvapaaksi. Ja sivistyneissä akateemisissa piireissä niitä pitää kyllä isätkin. Teidän sovinistipellejen junttipiireistä en tiedä eikä suoraan sanottuna kiinnostakaan. Ihmettelen vaan, kuka suostuu tuollaisen kanssa naimisiin ja lapsia hankkimaan.
-eri
Heh. Olemme kylläkin kummatkin akateemisia, mutta emme toki humanistisilta aloilta, jotka ilmeisesti ainoastaan akateemisiksi teidän toimesta lasketaan.
Vaimolleni sopii tämä järjestely hyvin, enkä toki olisi muunlaista vaimoa ottanutkaan.
Tuossa voisikin ehkä painottaa myös naisille sitä, että kannattaa tarkistaa ennen lapsien hankkimista että näkemykset näistä asioista kohtaavat.
Iso osa miehistä on nimittäin kaltaisiani epämoderneja miehiä ja voi olla ikävää jos tuo tulee sitten yllätyksenä.
No ei pelkoa että yksikään minun tuttuni noin vastenmieliseen junttiin sekaantuisi.
Tuo on sikäli hyvä, että sosiaaliset piirit usein erottavat ne, joilla on realistinen kuva äitiydestä ja ne, joille äitiys on kapakassa istumista sillä välin kun työtön mies hoitaa kotona lapset.
Surullista jos sinä tunnet vain vaipanvaihdolle irvisteleviä yltiösovinisteja ja kapakoissa notkuvia sossuperheitä, täällä normaalien ihmisten maailmassa on vähän toinen meininki. Noin yleisesti ottaen aikuiset ihmiset käy vauvavuotta lukuunottamatta sukupuolesta riippumatta töissä JA hoitaa omaa kotiaan ja omia lapsiaan. Kumma kyllä tämä ei uraa tekeville äideille ole mitenkään ylivoimaista.
Tässä keskustelussa olikin kyse vauvavuodesta, jolloin on imetykset, äitiyslomat jne... En kyllä tunne yhtäkään miestä, joka olisi jäänyt sen aikana kotiin hoitamaan lasta äidin käydessä töissä.
Pääsääntöisestihän lapset menevät sitten noin vuoden ikäisenä päiväkotiin, jolloin kummatkin vanhemmat käyvät töissä. Jos imetystä vielä silloin jatketaan, sen hoitaa äiti. Meillä myös vaipan vaihdot yms.
Vanhempainvapaa loppuu n. 10 kk iässä, jolloin minun tuntemissani perheissä mies pitää isyyslomansa ennen lapsen päiväkotiinmenoa. Mahdollisesti molemmat vanhemmat pitävät myös pitämättömiä lomia pois alta jotta lasta ei tarvitsisi laittaa niin pienenä päiväkotiin. Osassa perheistä vanhempainvapaatkin jaetaan tai isä jää hoitovapaalle. Nykyaikana kun se paremmin tienaava ei aina ole isä.
Alue: Aihe vapaa
Hei!
Meillä ratkaistiin asia siten, että valvoin äitinä ensimmäiset 6kk arkiyöt, ja isä otti kopin viikonlopuista ja iltanukutuksista. Tämän jälkeen lopetettiin yösyötöt ja vauvan yöt rauhoittuvat huomattavasti (vauvamme on ollut aika huonosti nukkuva). Nyt vauva 11kk ja olemme vuoroöin vauvanhoitovastuussa ja nukutusvastuussa ja viikonloppuisin kumpikin saa nukkua yhtenä aamuna pidempään ja iltaisin hieman omaa aikaa. Mieheni jää vauvan ollessa 1v4kk vajaaksi vuodeksi kotiin, kun itse palaan töihin. Molempien kotona oleminen opettaa ymmärtämään vanhempainvapaiden ihanuuden ja raskauden. Vastaavasti työssäkäyvän vastuu
Ja eläkekertymien pieneneminen jaetaan myös miltei puoliksi.
Olemme ajatelleet, että vauvan etu on se, että kotona oleva vanhempi jaksaa olla läsnä. Olemme myös sopineet kotoaskareista, että ne hoidamme puoliksi illalla. Päivisin kotona oleva saa keskittyä vauvan kanssa olemiseen.