Lue keskustelun säännöt.
Tänään alkaa uusi elämä. Tavoitteena 20 kg laihtuminen. Anna yksi hyvä neuvo!
Mä aloitan tänään uuden elämän. Olen lopenkyllästynyt liikakiloihini, raskaaseen oloon, suklaanmässytykseen, polvikipuihin, vetämättömyyteen, pullottavaan mahaan...
Olen konkarilaihduttaja, tiedän lautasmallin ja säännöllisen syömisen, arkiaktiivisuuden lisäämisen, hiilareiden vähentämisen, kärsivällisyyden...
Mutta mikä on se sun yksi ja paras neuvo, jonka annat laihduttajalle? Etenkin isoja kilomääriä itse pudottaneilta otan mielelläni vastaan oivalluksia.
Kommentit (2329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Catz1964 kirjoitti:
Suolistofloora on se vastaus. Syöt niitä ruokia mistä suolisto tykkää.
Paremmin sanottu kun tehty.
Ulosteensiirron pitäisi olla terveydenhuollon perustoimenpide jo nykyään.
Joo, olen ihmetellyt , kun sitä aikoinaan hypetettiin, että miksi se on sitten "haudattu".
Voisko olla, että sen vaikutus on ehkä lyhytaikainen? Suolistohan elää koko ajan. Suolistohan on kuin massiivinen "miljoonakaupunki" elävää, aktiivista mikrobia. Oma maailmansa. Eräänlainen mikrokosmos. Jos joku saa ulosteensiirteen eli aktiivisia ma muja niin kauanko kestää kun niiden seuraava sukupolvi joko sopeutuu tai tuhoutuu uuteen roskaruokaympäristöön? Ruokammehan muokkaa suolistobakteerit?
Näitä "hyviä" suolistobakteereita saa mm. alkuperäisestä, aidosta kefiiristä. Ei siitä valion gefiuksesta, mikä
Palkokasvit? Kokojyvä? Kypsytetyt juustot? Vihannekset? Ne kaikki auttavat suoliston hyvinvointiin. Lisäksi asioita kannattaa ottaa pikkuhiljaa. Ei muuttaa kerralla kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä paskapuhetta levitetään tässäkin ketjussa. Kaikki on kiinni CICO periaatteesta (Calories In Calories Out). Kunhan olet kalorivajeessa, voit laihtua, vaikka olisit täysi vihannes, etkä liikkuisi lainkaan. Aineenvaihdunta ei hidastu jos syö liian vähä, eikä se nopeudu jos syö liikaa. Aivan huuhaata.
Juu ei asiantuntijoita pidä uskoa. Nehän ne vasta typeriä on! Lääkäreitä pyh, tutkijoita pyhpyh!
Energiavajetta tarvitaan edelleen laihtumiseen eli kaloriteoria pitää paikkansa hyvin karkealla tasolla. Sen sijaan tietämys siitä, miten elimistö toimii eli niitä kaloreita käyttää, on karttunut eikä siihen riitä niin yksinkertainen matematiikka kuin mitä esim. Painonvartijat ja monet muut rummuttavat.
"Oletus oli, että paino putoaa liikkumalla enemmän ja syömällä vähemmän. Fysikaalinen totuus kaloreista ei ole muuttunut, niitä pitää kyllä kuluttaa, mutta yksilölliset erot vaikuttavat suuresti siihen, miten painonhallinta kullakin toimii."
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä avaudu tänne, kiitos!
Ap avautu jo. Siksi häntä kutsutaan ap:ksi.
ET OSTA LIHOTTAVAA RUOKAA. Varsinkin paljon hiilareita sisältävää. Pysy tiukkana. Tarkkaile annoskokoa. Näillä itse pärjään. Kaupassa voi olla tuskallista kävellä herkkuhyllyjen ohi, mutta pysy tiukkana. Pidä vaikka näkkäriä , hapankorppua kaapissa, jos tekee vastustamattomasti mieli syödä
Lähes koko ketju täynnä älyvapaata tuubaa, kuten oletettavaa olikin.
Ihmisen ainoa keino saavuttaa painonhallinnallisia ja muutoinkin terveytensä kannalta kokonaisvaltaisia tavoitteita on syödä kuten esi-isämme ovat syöneet siitä lähtien, kun lajimme eriytyi muista ihmisapinoista. Kaikki muu on kuin yrittäisi käärmettä pulloon.
Ihmisellä on luontainen ruokavalio, joka muotoutui satojentuhansien vuosien aikana, jolloin olimme metsästäjä-kerääjiä ja söimme suurimman osan vuodesta pelkkää riistaa. Saaliseläimet hyödynnettiin mahdollisimman täydellisesti. Ei silloin mitään sisäfileitä valikoitu ja sisäelimille nyrpistelty eikä luotettu siihen, että huomenna kaatuu saalista yhtä varmasti kuin tänäänkin. Ihmisen kyky sietää nälkää oli jotakin aivan muuta kuin tänä päivänä. Kuusi ateriaa päivässä on järkyttävä taakka haimalle.
Kasveja oli vähänkään karummassa ilmastossa saatavilla vain hetken loppukesällä. Niinpä niistä muodostui vain hetkellinen hätävara, johon keho kykeni vaivoin sopeutumaan, kun kunnon ravintoa ei välttämättä joka päivälle ollut. Kaikki kasvit ovat tavalla tai toisella myrkyllisiä, koska myrkyllisyys on niiden ainoa evolutiivinen keino selviytyä. Ilmankos maatalouden leviäminen romahdutti ihmiskunnan terveyden.
Alapeukuttakaa minkä kerkiätte. Ei havainnoitava todellisuus teidän tunteistanne välitä. Eivät ne ihrapoimut teiltä häviä, vaikka kuinka jyrsitte täysjyvää, parsaa ja mitä lie oksalaattien, saponiinien ja lektiinien kertymiä. Ihan saa kuulkaa oikeasti miettiä, miten maailma toimii. Ei tarvitse olla pekkapuskien ja muiden huijareiden varassa. Ettäkö keskustelisin lääkärien kanssa ravitsemuksesta. Heidän koulutukseensahan moiset asiat kuuluvat. Vai?
Sitten käynkin keskustelemassa arkkitehtien kanssa rakennusten kestävyydestä, kauneudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Juristeilta voisi käydä utelemassa oikeudenmukaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok myös vaan olla tekemättä mitään. Ei joka päivä tarvitse liikkua.
Päinvastoin. Joka päiväiseksi tavaksi harrastaa hengästymistä ja kunnon rasitusta aiheuttavaa liikuntaa/aktiivisuutta. Eikä mitään salilla kävelyä vaan vaikka lapiointia, lumiukon rakentamista tai muuta arkista. Kunnon ähellystä missä posket punottaa ja peräsuoli puoliksi ulkona punnerrat menemään. Vaikka se ei aina laihduta niin se tervehdyttää ihmistä enemmän kuin lukea netistä tervellisiä ruokaohjeita ja noudattaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Lähes koko ketju täynnä älyvapaata tuubaa, kuten oletettavaa olikin.
Ihmisen ainoa keino saavuttaa painonhallinnallisia ja muutoinkin terveytensä kannalta kokonaisvaltaisia tavoitteita on syödä kuten esi-isämme ovat syöneet siitä lähtien, kun lajimme eriytyi muista ihmisapinoista. Kaikki muu on kuin yrittäisi käärmettä pulloon.
Ihmisellä on luontainen ruokavalio, joka muotoutui satojentuhansien vuosien aikana, jolloin olimme metsästäjä-kerääjiä ja söimme suurimman osan vuodesta pelkkää riistaa. Saaliseläimet hyödynnettiin mahdollisimman täydellisesti. Ei silloin mitään sisäfileitä valikoitu ja sisäelimille nyrpistelty eikä luotettu siihen, että huomenna kaatuu saalista yhtä varmasti kuin tänäänkin. Ihmisen kyky sietää nälkää oli jotakin aivan muuta kuin tänä päivänä. Kuusi ateriaa päivässä on järkyttävä taakka haimalle.
Kasveja oli vähänkään karummassa ilmastossa saatavilla vain h
Ja näiden metsästäjä-keräilijöiden elinajanodote oli...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painonpudotuksen ohjeeksi tarvitaan vain yksi asia. Carnivore-dietti.
Käy avannossa ja kerää ruskeaa rasvaa. Myös aineenvaihdunta kiihtyy. Upota veteen myös kaula.
Onnea elämänmuutokselle!
- M -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes koko ketju täynnä älyvapaata tuubaa, kuten oletettavaa olikin.
Ihmisen ainoa keino saavuttaa painonhallinnallisia ja muutoinkin terveytensä kannalta kokonaisvaltaisia tavoitteita on syödä kuten esi-isämme ovat syöneet siitä lähtien, kun lajimme eriytyi muista ihmisapinoista. Kaikki muu on kuin yrittäisi käärmettä pulloon.
Ihmisellä on luontainen ruokavalio, joka muotoutui satojentuhansien vuosien aikana, jolloin olimme metsästäjä-kerääjiä ja söimme suurimman osan vuodesta pelkkää riistaa. Saaliseläimet hyödynnettiin mahdollisimman täydellisesti. Ei silloin mitään sisäfileitä valikoitu ja sisäelimille nyrpistelty eikä luotettu siihen, että huomenna kaatuu saalista yhtä varmasti kuin tänäänkin. Ihmisen kyky sietää nälkää oli jotakin aivan muuta kuin tänä päivänä. Kuusi ateriaa päivässä on järkyttävä taakka haimalle.
Kasveja oli vähänkään karummassa ilmastossa saatavilla vain h
Olet väärässä.
https://www.scientificamerican.com/article/why-paleo-diet-half-baked-ho…
https://www.nationalgeographic.com/foodfeatures/evolution-of-diet/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes koko ketju täynnä älyvapaata tuubaa, kuten oletettavaa olikin.
Ihmisen ainoa keino saavuttaa painonhallinnallisia ja muutoinkin terveytensä kannalta kokonaisvaltaisia tavoitteita on syödä kuten esi-isämme ovat syöneet siitä lähtien, kun lajimme eriytyi muista ihmisapinoista. Kaikki muu on kuin yrittäisi käärmettä pulloon.
Ihmisellä on luontainen ruokavalio, joka muotoutui satojentuhansien vuosien aikana, jolloin olimme metsästäjä-kerääjiä ja söimme suurimman osan vuodesta pelkkää riistaa. Saaliseläimet hyödynnettiin mahdollisimman täydellisesti. Ei silloin mitään sisäfileitä valikoitu ja sisäelimille nyrpistelty eikä luotettu siihen, että huomenna kaatuu saalista yhtä varmasti kuin tänäänkin. Ihmisen kyky sietää nälkää oli jotakin aivan muuta kuin tänä päivänä. Kuusi ateriaa päivässä on järkyttävä taakka haimalle.
Kasveja oli v
Mestästäjä-keräilijöiden elinanajodote oli pieni kolmesta syystä: ensinnäkin, ei ollut antibiootteja. Tulehduksiin kuoltiin. Sama toki päti vielä sata vuotta sitten. Toiseksi, naiset kuolivat synnytyksiin. Kolmanneksi, imeväiskuolleisuus oli suurta. Lyhyt elinikä ei siis johtunut ruokavaliosta, joskin nälkäänkin silloin osa kuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes koko ketju täynnä älyvapaata tuubaa, kuten oletettavaa olikin.
[...]
Sitten käynkin keskustelemassa arkkitehtien kanssa rakennusten kestävyydestä, kauneudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Juristeilta voisi käydä utelemassa oikeudenmukaisuudesta.
Tähän täytyy puuttua, arkkitehdeilla ei ole mitään käsitystä rakennelujuuksista yms. He vain piirtelevät mitä piirtelevät ja rakennusinsinöörit yrittävät kaikkensa saadakseen asiat pysymään kasassa. Ja ovat mustasukkaisia jos jälkikäteen pitäisi korjata näkyvällä tavalla lopputulosta, ettei vedet valu sisälle tai muuta kivaa.
Vierailija kirjoitti:
ET OSTA LIHOTTAVAA RUOKAA. Varsinkin paljon hiilareita sisältävää. Pysy tiukkana. Tarkkaile annoskokoa. Näillä itse pärjään. Kaupassa voi olla tuskallista kävellä herkkuhyllyjen ohi, mutta pysy tiukkana. Pidä vaikka näkkäriä , hapankorppua kaapissa, jos tekee vastustamattomasti mieli syödä
Jos kerta ainoastaan jotkut tietyt ruoat ovat "lihottavia", miksi annoskokoja pitäisi seurata jos lautasella on ainoastaan ei-lihottavaa taikaruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Minimoi univaje
2. Syö säännöllisesti
Laihduttajan tulisi syödä säännöllisesti pieniä annoksia. Womens Health -lehti listasi ruokailuun oikeat ajat, joilla energiansaanti pysyy painonpudotusta ajatellen optimaalisena. Listaus perustuu lukuisiin viimeaikaisiin tieteellisiin julkaisuihin ja tutkimuksiin, joita on tehnyt muun muassa Harvardin yliopisto.
3. Vähennä hiilihydraatteja, älä rasvaa
Monet painonpudotuksesta haaveilevat ajattelevat, että parasta on jättää rasvojen syöminen mahdollisimman vähäiseksi. Näin ei välttämättä ole. Muun muassa Harvardin yliopiston tekemä tutkimus kertoo, että painonpudotusta ajatellen hiilihydraattien karsiminen on tehokkaampaa kuin rasvojen. Tutkimuksessa seurattiin 53 erillistä tutkimusta, joiden tulokset perustuivat yli 68 000 ihmiseltä saatuihin tietoihin, jotka noudattivat joko vähärasvaista tai vähähiilihydraattista ruokavaliota. Tulosten mukaan vähän hiilihydraatteja syöneet saivat pudotettua yli kilon enemmän painoa kuin ne, jotka noudattivat vähärasvaista ruokavaliota.
4. Hoikistu nukkuessa
5. Unohda vähärasvaisuus
https://www.is.fi/laihdutus/art-2000005353082.html
6. Vältä kevyttuotteita
Ruokavalio, joka on paras yhdelle, ei ole välttämättä sitä toiselle sekin on yksilöllinen ja geenien määräämä juttu.
Tuosta mainitusta Harvardin meta-analyysista sen verran, että se on helppo ymmärtää väärin, riippuen siitä miten artikkeli on sanoitettu. Se on totta, että se toimii argumenttina sitä väitettä vastaan, että vähärasvainen dieetti olisi paras/ainoa keino. Tämähän toki ei pidä paikkaansa. Mutta ero tosiaan oli 1kg yhdessä vuodessa. Se ei ole kliinisesti edes relevanttia. Sen sijaan, että tutkimustuloksen perusteella väittäisi yhden ruokavalion olleen selvästi parempi, voikin väittää niiden olleen käytännössä yhtä hyviä. Meta-analyysissa tosiaan verrattiin keskenään eri tutkimuksia, joiden osallistujamäärä yhteensä oli 68,000. Ja silti keskimäärin painonpudotus oli vuoden jälkeen eri ruokavalioiden välillä lähes tismalleen sama, kilon ero.
Asiaan liittyy myös huomattava määrä erilaisia muttujia; ensimmäinen mikä tuli mieleen oli se, että VHH-ruokavaliossa usein syödään enemmän proteiinia verrattuna vähänrasvaiseen ruokavalioon - ja proteiini lisää kalorikulutusta jokaista proteiinikaloria nähden 0,2-0,3 kaloria, eli toisin sanoen 100 kaloria proteiinia on nettona vain 70-80 kaloria. Näin ollen, jos bruttokalorit ovat samat, enemmän proteiinia sisältävässä ruokavaliossa nettokalorit ovat pienemmät.
Hyvin karkeana esimerkkinä: oletetaan, että joku syö päivässä sellaiset 250 kaloria proteiinista, jotka muuten tulisivat vaikka hiilihydraatista. 80% 250:stä on 200, eli proteiinia syönyt henkilö kuluttaa ylimääräiset 50 kaloria per päivä, saaden nettona 200 kaloria verrattuna henkilöön, joka saa tämän saman kalorimäärän hiilihydraatista.
50 kaloria päivässä yhden vuoden ajan on 18,200 kaloria, ja kilo rasvaa kun on 7,000 kaloria, lopputulos on 2,6 kilon ero vuodessa näiden kahden henkilön välillä.
Tämä on toki siis hyvin, hyvin yksinkertaistettu malli, ja olettaa identtisen energiankulutuksen vuoden jokaisena päivänä, mutta ihan vaan näin esimerkkinä.
Rasva kun vaan on tosiaan ollut niin demonisoitua aiemmin, niin "korkearasvainen ruokavalio on parempi" yksinkertaisesti myy enemmän lehtiä ja klikkejä, niin luonnollisesti siitä uutisoidaan niin.
Loppujen lopuksi analyysin perusteella nimenomaan voi sanoa, että molemmat ruokavaliot olivat käytännön tasolla yhtä hyviä. Mutta on samalla hyvä osoitus siitä, että vähärasvainen ruokavalio ei ole mikään vaatimus.
Paino putoaa aina vain jos syö/juo vähemmän kuin kuluttaa, ruokavaliosta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta mainitusta Harvardin meta-analyysista sen verran, että se on helppo ymmärtää väärin, riippuen siitä miten artikkeli on sanoitettu. Se on totta, että se toimii argumenttina sitä väitettä vastaan, että vähärasvainen dieetti olisi paras/ainoa keino. Tämähän toki ei pidä paikkaansa. Mutta ero tosiaan oli 1kg yhdessä vuodessa. Se ei ole kliinisesti edes relevanttia. Sen sijaan, että tutkimustuloksen perusteella väittäisi yhden ruokavalion olleen selvästi parempi, voikin väittää niiden olleen käytännössä yhtä hyviä. Meta-analyysissa tosiaan verrattiin keskenään eri tutkimuksia, joiden osallistujamäärä yhteensä oli 68,000. Ja silti keskimäärin painonpudotus oli vuoden jälkeen eri ruokavalioiden välillä lähes tismalleen sama, kilon ero.
Asiaan liittyy myös huomattava määrä erilaisia muttujia; ensimmäinen mikä tuli mieleen oli se, että VHH-ruokavaliossa usein syödään enemmän proteiinia verrattuna vähänrasvaiseen ruokav
VHH:ssa ei syödä proteiinia enemmän kuin muissa ruokavalioissa, vaan ihan suositusten mukaan. Ottaisit asioista selvää edes alkeet.
Haistele visvaistasi paskanjauhaja!
Alahan ahmia pakiainen!
Ap, älä avaudu tänne, kiitos!